Lue keskustelun säännöt.
Mies tissuttelee jatkuvasti
13.04.2021 |
Oletteko olleet samassa tilanteessa, miten ratkaisitte?
Me olemme olleet yhdessä 15 vuotta ja meillä on 2 lasta; 7 ja 12 -vuotiaat. Lyhyesti kerrottuna: mies tissuttelee käytännössä päivittäin. Annos on muutama lonkero, joskus punaviiniä vaihteleva määrä, konjakkiakin "lääkkeeksi". Olen myös siivotessa tai muuten sattumalta löytänyt pullopiiloja silloin tällöin; likööripullon kumisaappaasta, viinilaatikon lauteiden alta, konjakkipullon autosta jne. Työskentelen kotitoimistolta ja olen kotosalla lähes aina, mies on liikkuvampaa sorttia. Minua riepoo tuo päivittäinen tissuttelu, koska MIKSI? Pahinta on kuitenkin päivät kuten tänään kun jouduin lähtemään asioille heti aamusta ja palasin kahdelta. Miehellä on vapaapäivä ja oli tillintallin - siis keskellä kirkasta päivää. "Ovelasti" jääkaapissa on sama 1 avaamaton lonkero kuin aamulla lähtiessäni oli, niinkuin en tajuaisi hänen juoneen kun pullot/tölkit on kaapissa koskemattomina eikä tyhjiäkään ole (juuri) missään. Mitä nyt vahingossa eteiseen unohtunut 1 tölkki ja pöydällä on punaviiniä. Sama juttu aina kun olen muutamankin tunnin pois maisemista! Myös silloin kun on lasten kanssa jäänyt esimerkiksi viikonlopuksi kun olen ollut työmatkoilla niin kuulen puhelimessa ja näen kotiin tullessa että täällä on oltu kännissä kuin käki.
Minun ongelma ja kompastuskivi ovat vanhempani jotka olivat alkoholisteja. Siis ihan sitä sarjaa, joka sammuu minne sattuu, riehuu kännissä ympäri kyliä, ajelee kännissä jne.. Tiedän että tästä johtuu että raivostun aina kun tulen kotiin ja haistan jo ovelle lonkeron tai oluen. Eli reagoin vahvasti. Mutta toisaalta, en osaa sanoa onko tuo mieheni käytös nyt niin pahaa.. Eihän hän riehu kännissä eikä lähde baariin tms.. Ainoastaan lässyttää ja mussuttaa, sammaltaa sekä vittuilee - sitäkin melko hillitysti. Minua huolestuttaa se mitä tuo aiheuttaa lapsille ja myös se mitä minun reaktiot tästä aiheuttaa heille. Saatan huutaa ja vaikka en huutaisi niin olen ainakin pahalla päällä sitten koko illan. Olen nykyään ollut puhumatta hänelle mitään kun on humalassa ettei tule sitä tyhjää tinkaa. Sanon sitten kun on selvinpäin että en hyväksy tätä käytöstä. Minusta ei ole normaalia juoda joka päivä? Itse en juo juuri yhtään; tyyliin ruoan kanssa lasillisen viiniä kun on joku juhlapäivä. En voi oikeastaan tehdä enää sitäkään kun se antaa miehelle "luvan" ottaa myös sen lasillisen ja vaikka koko laatikon siihen perään.
Haluaisin erota, mutta säälin lapsia ja mietin sitäkin että olenko sitten loppuelämän yksin kun olen näin hankala tyyppi eikä minulle kelpaa mikään.
Mitä tekisit?
Kommentit (82)
Alkoholistit ovat valehtelijoita, se on yksi ikävimmistä piirteistä. Ei voi elää semmoisessa suhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matti, raitis alkoholisti tässä moi.
Miehesi on jo pahasti alkoholisoitunut. Olen itse ollut tuossa vaiheessa ja menin vielä vähän pidemmällekin ennen stoppia.
Ainoa keino pysyä hengissä on että hän haluaa itse raitistua. Muuten ei onnistu.
Voit antaa syyn lapsinesi. Tai osoittaa muita syitä.
Ikävä kyllä sun on lähdettävä aika nopeasti jos muutosta ei aloiteta. Tilanne voi ainoastaan pahentua merkittävästi.
itse raitistuin lopulta rahalla Minnesota-mallisessa hoidossa.
Matti, miten sinä ymmärsit hakea apua?
Miten tissuttelijan saa avun piiriin, kun ei kuulemma ole ongelmaa!Tajusin itse alkaa hakea apua vasta siinä vaiheessa kun olin keskellä siihen astisen elämäni tuhoutumista. Perhe, työ ja paljon muuta meni ensin. Voin myös erittäin huonosti jo fyysisestikin. Pieni ajatus sen sekavuuden ja turtuneisuuden keskellä tuli että nyt kaikki ei ole kunnossa. Kesti kolme vuotta ja kaksi laitoshoitoa intensiivisellä psykoterapialla että totesin olevani raitis. Välissä join yli vuoden. Olin tuolloin kuolla viinasta johtuvaan sairauskohtaukseen.
Yksinkertaisesti mulle kyse oli elämästä ja kuolemasta. Tahdoin elää. Raitistuminen oli vaikeaa ja hoidan sairauttani loppuelämäni.
Itseäni lisäten. Vaikka raitistuminen mulle oli vaikeaa on se todellakin ollut sen arvoista :)
Raitistua voi monella eri tavalla ja jokainen on vain oikein. Harvoista kunnista saa maksusitoumuksia Minnesota-hoitoihin joiden tulokset ovat parhaita. 40% hoidon kokonaan käyneistä on viiden vuoden jälkeen raittiina (en itse ihan usko noin suureen prosenttiin koska alkoholisti valehtelee aina aktiivivaiheessa). Hoito omalla rahalla on vähintään 6000€ ja yli.
Kiitos sinulle viestistä! Tuli mieleen, että ehkä kokemusasiantuntijan kanssa juttelu voisi edistää tissuttelijan hoitoon hakeutumista? Missä voisi jutella, vai ainoastaan esim. Minnesota-hoidossa tukikerhossa? Onko muita matalan kynnyksen paikkoja?
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti ei tuo juominen lopu ellei hän itse halua sitä lopettaa. Oma isäni oli tuollainen. Piilopulloja siellä täällä ja hän luuli ettei kukaan huomaa kun hän on kännissä. Äiti piti välillä niin kauhean paasauksen, että jonkin aikaa isä oli juomatta, mutta sitten se jatkui taas. Ihan loppuun asti joi, kunnes kuoli.
Veljeni on myös alkoholiongelmainen ja hänen vaimo teki uhkavaatimuksen, että valikoi perheen tai eron. Oli juomatta tippaakaan 10 vuotta. Mutta sitten sekin taas aloitti. Juoppo on aina juoppo, vaikka olisi pitkiäkin aikoja juomatta pisaraakaan.
Monet sanoo, että kun on tarpeeksi pitkään juomatta niin viinanhimo helpottaa. Ite oon ollut kohta viisi vuotta kuivilla mutta ei mene viikkoakaan etteikö viina pyöri mielessä. Ja välillä kun kävelen baarin ohi niin ajattelen että ai kun olis kiva mennä vetämään muutama huurteinen. Olen melko varma että jonain päivänä en pysty vastustamaan enää kiusausta ja sitten se on taas menoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matti, raitis alkoholisti tässä moi.
Miehesi on jo pahasti alkoholisoitunut. Olen itse ollut tuossa vaiheessa ja menin vielä vähän pidemmällekin ennen stoppia.
Ainoa keino pysyä hengissä on että hän haluaa itse raitistua. Muuten ei onnistu.
Voit antaa syyn lapsinesi. Tai osoittaa muita syitä.
Ikävä kyllä sun on lähdettävä aika nopeasti jos muutosta ei aloiteta. Tilanne voi ainoastaan pahentua merkittävästi.
itse raitistuin lopulta rahalla Minnesota-mallisessa hoidossa.
Matti, miten sinä ymmärsit hakea apua?
Miten tissuttelijan saa avun piiriin, kun ei kuulemma ole ongelmaa!Tajusin itse alkaa hakea apua vasta siinä vaiheessa kun olin keskellä siihen astisen elämäni tuhoutumista. Perhe, työ ja paljon muuta meni ensin. Voin myös erittäin huonosti jo fyysisestikin. Pieni ajatus sen sekavuuden ja turtuneisuuden keskellä tuli että nyt kaikki ei ole kunnossa. Kesti kolme vuotta ja kaksi laitoshoitoa intensiivisellä psykoterapialla että totesin olevani raitis. Välissä join yli vuoden. Olin tuolloin kuolla viinasta johtuvaan sairauskohtaukseen.
Yksinkertaisesti mulle kyse oli elämästä ja kuolemasta. Tahdoin elää. Raitistuminen oli vaikeaa ja hoidan sairauttani loppuelämäni.
Itseäni lisäten. Vaikka raitistuminen mulle oli vaikeaa on se todellakin ollut sen arvoista :)
Raitistua voi monella eri tavalla ja jokainen on vain oikein. Harvoista kunnista saa maksusitoumuksia Minnesota-hoitoihin joiden tulokset ovat parhaita. 40% hoidon kokonaan käyneistä on viiden vuoden jälkeen raittiina (en itse ihan usko noin suureen prosenttiin koska alkoholisti valehtelee aina aktiivivaiheessa). Hoito omalla rahalla on vähintään 6000€ ja yli.
Aina kuulee puhuttavan tästä Minnesota-hoidosta, mutta missään en ole nähnyt kerrottavan millaista se on. Kautta rantain olen ymmärtänyt sen olevan jotain armeijaan verrattavissa olevaa. Voitko sinä kertoa millaista se hoito on.
Onnittele sinua tähän astisen onnistumisesi johdosta.
-eri.
Minnesota-nimellä brändätty behavioristinen psykoterapia on terapiamuoto jossa potilaasta itsestään tulee onnistuessaan lopulta itsensä terapeutti. Ensin ollaan kuukausi (28pv) "laitoksessa" jossa käydään ryhmäterapiana kokemuksia ja tunteita liittyen riippuvuuteen. Oikeastaan koko hereilläoloaika. Hoito jatkuu viikottaisilla ryhmätapaamisilla 11kk.
Käytännössä puhutaan rehellisesti ja avoimesti ryhmässä ääneen elämäntarina aivan lapsuudesta asti tietenkin painottuen elämään riippuvaisena. Tunteita silloin ja tunteita nyt. Tavallaan tavoite on pystyä kohtaamaan itsensä rehellisesti ja muuttamaan käytöstään riippuvuuden suhteen. Metodi on siihen avoimesti mukaan lähtevälle äärettömän arvokas koska selättäessään riippuvuuden pystyy samalla ajattelumallilla hoitamaan itseään kaikkien muidenkin mentaalisten lukkojen ja harmien kanssa.
On hyvin raskasta purkaa itsensä paljaaksi ja kohdata tapahtuneet. Mutta ei se nyt niin raskasta ole kuin juominen vaiheessa jossa AP:n mies jo on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miesvihaketj!
Juu selkeästi. Naisia on vain kehuttu nalkuttajiksi, kyttääjiksi ja miesten stressin syyksi nro 1.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matti, raitis alkoholisti tässä moi.
Miehesi on jo pahasti alkoholisoitunut. Olen itse ollut tuossa vaiheessa ja menin vielä vähän pidemmällekin ennen stoppia.
Ainoa keino pysyä hengissä on että hän haluaa itse raitistua. Muuten ei onnistu.
Voit antaa syyn lapsinesi. Tai osoittaa muita syitä.
Ikävä kyllä sun on lähdettävä aika nopeasti jos muutosta ei aloiteta. Tilanne voi ainoastaan pahentua merkittävästi.
itse raitistuin lopulta rahalla Minnesota-mallisessa hoidossa.
Matti, miten sinä ymmärsit hakea apua?
Miten tissuttelijan saa avun piiriin, kun ei kuulemma ole ongelmaa!Tajusin itse alkaa hakea apua vasta siinä vaiheessa kun olin keskellä siihen astisen elämäni tuhoutumista. Perhe, työ ja paljon muuta meni ensin. Voin myös erittäin huonosti jo fyysisestikin. Pieni ajatus sen sekavuuden ja turtuneisuuden keskellä tuli että nyt kaikki ei ole kunnossa. Kesti kolme vuotta ja kaksi laitoshoitoa intensiivisellä psykoterapialla että totesin olevani raitis. Välissä join yli vuoden. Olin tuolloin kuolla viinasta johtuvaan sairauskohtaukseen.
Yksinkertaisesti mulle kyse oli elämästä ja kuolemasta. Tahdoin elää. Raitistuminen oli vaikeaa ja hoidan sairauttani loppuelämäni.
Itseäni lisäten. Vaikka raitistuminen mulle oli vaikeaa on se todellakin ollut sen arvoista :)
Raitistua voi monella eri tavalla ja jokainen on vain oikein. Harvoista kunnista saa maksusitoumuksia Minnesota-hoitoihin joiden tulokset ovat parhaita. 40% hoidon kokonaan käyneistä on viiden vuoden jälkeen raittiina (en itse ihan usko noin suureen prosenttiin koska alkoholisti valehtelee aina aktiivivaiheessa). Hoito omalla rahalla on vähintään 6000€ ja yli.
Kiitos sinulle viestistä! Tuli mieleen, että ehkä kokemusasiantuntijan kanssa juttelu voisi edistää tissuttelijan hoitoon hakeutumista? Missä voisi jutella, vai ainoastaan esim. Minnesota-hoidossa tukikerhossa? Onko muita matalan kynnyksen paikkoja?
Minnesotat voi maksaa myös osamaksulla ainakin jotkut. Jos pinkka kestää niin soitto ihan minkä tahansa Minnesotan numeroon auttaa alkuun. Siellä on vastaamassa raitis riippuvainen joka tietää tasan tarkkaan mitä puhuu. Jokainen työntekijä on entinen riippuvainen. Korkea hinta tekee tavallaan segregaatiota. Näissä hoidoissa näkee "menestyjiä" kaikkialta yhteiskunnasta ettei tarvitse pelätä joutuvansa jonkun spurgun terapoitavaksi :)
AA ja varsinkin NA-ryhmät ovat erinomaisia ja ilmaisia.
Katkoja en suosittele kellekään valitettavasti. Meidän terveydenhuolto pettää tässä pahasti. Riippuvainen pumpataan täyteen bentsoja jokunen vuorokausi kramppivaaran takia ja lähetetään huumeissa kadulle. Itse kävelin kahdesti suoraan Alkoon kunnes luovutin terveysasemien suhteen erittäin vaarallisina itselleni ja muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap. Nyt kuulostaa ihan kuin omilta ajatuksiltani! Oon monta vuotta kitkuttanut tissuttelijan kanssa. Hän kun tarvitsee alkoholia vapaa-aikana rentoutuakseen... Itse en sitten saakaan rentoutua, omassa kodissani. Eivätkä lapset. Piilopullot, juominen niin kauan kuin vielä jotain kotoa löytyy, juomien ostaminen vaikka viimeisillä rahoilla... kaikki on tuttua.
Vaikka kuinka olen kertonut kauniisti fiiliksistä ja toiveistani, mäkättänyt, mököttänyt, ollut huomioimatta, niin ei mitään vaikutusta miehen käytökseen. Olen ollut kuollut sisältä tämän ongelman kanssa. Masentunut.
Nyt on kaksi vaihtoehtoa hänelle esitetty. Perhe tai tissuttelu. Pisti miehen miettimään. Katsotaan kuinka käy. Vuokra-asuntoja olen valmiiksi tutkaillut. Ja olen semmoiseen lähdössä, jos tarve vaatii.
Tee itsellesi selväksi, mitä haluat. Mihin olet valmis. Anna vähän aikaa miehellesi asian muuttamiseen. Tai lähdet.
Ole vahva. Tsemppiä meille samassa tilanteessa oleville!
Vierailija kirjoitti:
Ap. Nyt kuulostaa ihan kuin omilta ajatuksiltani! Oon monta vuotta kitkuttanut tissuttelijan kanssa. Hän kun tarvitsee alkoholia vapaa-aikana rentoutuakseen... Itse en sitten saakaan rentoutua, omassa kodissani. Eivätkä lapset. Piilopullot, juominen niin kauan kuin vielä jotain kotoa löytyy, juomien ostaminen vaikka viimeisillä rahoilla... kaikki on tuttua.
Vaikka kuinka olen kertonut kauniisti fiiliksistä ja toiveistani, mäkättänyt, mököttänyt, ollut huomioimatta, niin ei mitään vaikutusta miehen käytökseen. Olen ollut kuollut sisältä tämän ongelman kanssa. Masentunut.
Nyt on kaksi vaihtoehtoa hänelle esitetty. Perhe tai tissuttelu. Pisti miehen miettimään. Katsotaan kuinka käy. Vuokra-asuntoja olen valmiiksi tutkaillut. Ja olen semmoiseen lähdössä, jos tarve vaatii.
Tee itsellesi selväksi, mitä haluat. Mihin olet valmis. Anna vähän aikaa miehellesi asian muuttamiseen. Tai lähdet.
Ole vahva. Tsemppiä meille samassa tilanteessa oleville!
Tsemppiä sinullekin!
Minulla on asiat sillä tavalla hyvin että asumme minun omistamassa talossa, minä olen tähänkin saakka maksanut lähes kaiken asumiseen liittyvän (enkä todellakaan ole mikään hyvätuloinen, olen vain osa-aikatöissä) eli minun ei tarvitse pelätä tulenko taloudellisesti toimeen. Emmekä ole edes avioliitossa. En nimittäin ole alkuhuuman jälkeen halunnut naimisiin, avoliitosta pääsee helpommin erilleen.. Tuo raha-asioiden epäsuhta myös ärsyttää.. Tiedän että hänellä oikeasti on vähän rahaa, koronan takia työt on vähentyneet. Mutta alko-ostoksiin sitä aina löytyy! Olen välillä antanut omista säästöistä hänen laskuihin, mutta olen päättänyt että enää en anna.. Menkööt vaikka luottotiedot jos ei osaa hoitaa asioitaan, aikuinen ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap. Nyt kuulostaa ihan kuin omilta ajatuksiltani! Oon monta vuotta kitkuttanut tissuttelijan kanssa. Hän kun tarvitsee alkoholia vapaa-aikana rentoutuakseen... Itse en sitten saakaan rentoutua, omassa kodissani. Eivätkä lapset. Piilopullot, juominen niin kauan kuin vielä jotain kotoa löytyy, juomien ostaminen vaikka viimeisillä rahoilla... kaikki on tuttua.
Vaikka kuinka olen kertonut kauniisti fiiliksistä ja toiveistani, mäkättänyt, mököttänyt, ollut huomioimatta, niin ei mitään vaikutusta miehen käytökseen. Olen ollut kuollut sisältä tämän ongelman kanssa. Masentunut.
Nyt on kaksi vaihtoehtoa hänelle esitetty. Perhe tai tissuttelu. Pisti miehen miettimään. Katsotaan kuinka käy. Vuokra-asuntoja olen valmiiksi tutkaillut. Ja olen semmoiseen lähdössä, jos tarve vaatii.
Tee itsellesi selväksi, mitä haluat. Mihin olet valmis. Anna vähän aikaa miehellesi asian muuttamiseen. Tai lähdet.
Ole vahva. Tsemppiä meille samassa tilanteessa oleville!
Jotain on pielessä, jos tarvitsee alkoholia rentoutumiseen.
yhtä paha kuin naisten jatkuva napostelu.
Sekin pitäis saada loppumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieti, mitä haluat loppuelämältäsi. Onko se tätä mitä haluat? Mitä saat mieheltäsi elämääsi? Minulla vähän samankaltainen tilanne vuosia sitten. Humalainen, viinalta haiseva, sammunut mies vieressäni. Jatkuvasti olutta, ym. Kerran sitten taas olimme tulleet baarista kotiin, minun kämppääni, jonka maksoin, sisustin, tein kivaksi. Mies horjahteli, rojahti nukkumaan haisevana taas. Muistan kuinka purskahdin itkuun vessassa, hiljaiseen epätoivoiseen itkuun. Tätäkö tämä tulee olemaan? Entä jos meillä on lapsia? Ja sama tilanne kotoa: suvussa paljon juoppoja miehiä ja kärsiviä, vuosikausia onnettomia vaimoja. Oma isäki joi.
No, meillä ei ollut lapsia. Ero tuli. Mutta millainen? Pohjamutia myöten olin onneton - kunnes aika teki tehtävän. Pettynyt, mutta en unohtanut sitä tissuttelua, juopottelua. Hän onneksi lähti toiselle paikkakunnalle töihin, ja lopulta löysin uuden suhteen. Aivan erilaisen! Ja miten onnellinen olen, kun aviomieheni ei käytä väärin alkoholia. Olen onnekas, mutta kaikki tämä vaati irtioton sairaasta tilanteesta. Pelastat lapsesi ja ennenkaikkea itsesi.
Olin juoppo. Tein työni, harrastin, olin lasten kanssa... Koin ansainneeni juomisen kun olin suoriutunut muilta osin hyvin. Tutut kehuivat minua hyväksi mieheksi. Lopulta vaimo ei enää peitellyt tai jättänyt elämättä juomiseni takia. Minun oli pakko raitistua itseni takia. Raittiita vuosia nyt 13. En uskalla juoda enää ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun lapsen isä oli samanlainen, ei ole vielä niin pahaa kuin sun mies. Nyt hän on mun entinen mies. Erosin joo 7 vuotta sitten. Minä juon ehkä 5 tölkkiä vuodessa. Sen takia, minä en jaksa katsoa humalainen mies juo joka päivää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseä kyllä mietityttää että mikä tuohon juomiseen on johtanut? Ymmärsin ettei ole aina juopotellut. Itsellä huomasin, että alkoholin käyttö lisääntyi kun masennus alkoi syvenemään/otti takapakkia ja olin paljon yksin. Elämässä ei tuntunut olevan enää mitään nautittavaa ja siitä päihtyneestä olosta sai sen hetkellisen avun.
Jo 10 vuotta sitten teki sen että kun lähdin työhön liittyvään koulutukseen toiselle paikkakunnalle niin soittaessani oli aivan humalassa jo alkuillasta ja lapsemme siis 1-2 vuotias silloin. Silloin koin että se johtui hänen mustasukkaisuudesta, hän aiheutti aina minulle pahan mielen ja ahdistuksen tällä tavoin joten en tietenkään lähtenytkään minnekään muuta kuin silloin kun oli pakko. Ajattelin että tämä oli hänen tyyli manipuloida, mutta ehkä häntä ahdisti se ajatus että petän tuolla koulutuksessa tai sitten vaan oli hyvä tilaisuus vetää lärvit. Tuota viimeistä se nykyään on. Mustasukkaisuussekoilun osalta olen vetänyt rajan joku vuosi sitten, kun päätin että minulla on oikeus olla työmatkalla ilman huonoa omaatuntoa, syyttelyä ja kostoa.
Siis ympäripäissään 1-2 v kanssa? ! Sehän heitteillejättö ja rikos! Miten katsellut tuommoista tai uskalsit lähteä?
Aloitin tissuttelun jo vuosia sitten, kun seksiä ei suhteessa enää minulle suotu teki mitä hyvänsä toisen eteen. Ujolle miehelle pieni tissuttelun avaa sopivasti estoja ja kyliltä onkin löytynyt nainen joka antaa. Pitäköön oma muija tavaransa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin meillä. Mietin jatkuvasti, kummasta on lapsille enemmän haittaa, erosta vai jatkamisesta. Lisäksi tämä on miehen suvun puolella tabu. Mies esittää, että kaikki menee hyvin. Olen harjoitellut sanomaan ääneen: mieheni on alkoholisti.
Itse voin alkoholistin lapsena sanoa että toivoin jo lapsena että vanhempani olisivat eronneet mutta niin ei käynyt. Pienenä pelotti ja teininä ahdisti ja raivostutti isän tissuttelu ja kännäily. Kulissit kunnossa perhe oltiin. Vaikuttaa vielä aikuisenakin nuo asiat. Kahdella sisarruksella paniikkihäiriötä, itsellä oli 20-vuotiaana masennusta ja ahdistusta, kolmas sisarus samanlainen kännikala kuin isä.
Miehesi on keskivaiheen alkoholisti, ei mikään tissuttelija enää. Tissuttelija on sellainen joka juo esim. pari kolme kaljaa lähes päivittäin, korkeintaan pienessä hiprakassa, mutta miehesi juomat määrät ja piilopullot kertovat että käyttö on suurta. Uskoisin että promillet nousevat päivittäin jopa 1,5 - 2 promilleen, ja yön aikana eivät ehdi tippua niin että olisi ajokuntoinen. Promillet laskevat 0,1 tunnissa, eli 8 tunnin yöunen aikana 0,8 promillea, joten on päihtynyt aamulla lähtiessään autolla töihin, ja vielä ajaa työkseen. Hän voi aiheuttaa kolarin jossa ulkopuolisia kuolee ja vammautuu, jopa teidän omat lapsenne ovat vaarassa hänen kyydissään.
Mies ei varmasti usko olevansa humalassa vielä aamulla eikä suostuisi puhaltamaan vaikka ostaisit alkometrin, tai jos puhaltaisi ei uskoisi tulosta. Sinuna soittaisin poliisit puhalluttamaan miehen kun on aamulla lähtenyt rattiin, vielä mieluummin niin että puhalluttavat työautosta. Ehkä työnantaja lähettäisi hoitoon, Minnesota-hoito on tehokas, maksaa n. 6000 e, siihen voi saada kunnaltakin maksusitoumuksen. Jos ei suostu hoitoon niin eroa. Jos olisitte lapsettomia, niin voisit olla juoppohyysärinä vaikka koko elämäsi, mutta olet lapsille velkaa sen että järjestät heille kunnolliset ja turvalliset kotiolot.
Kannattaa lukea tämä päihdelääkärin teksti:
https://juhakemppinen.fi/alkoholismin_keskivaiheet
Nämä sopivat mieheesi kuin nyrkki silmään
Ja tässä pian seuraava myöhäisvaihe:
https://juhakemppinen.fi/alkoholismin_myohaisvaiheet
Oi miten helppoa on olla sinkkuäiti. Ei juovaa miestä. Miesystävä löytyy,emme seurustele ns vakavasti vaan pidämme taloutemme erillään vaan yhdessäoloa on sopivasti. Eli iisiä ja mukavaa elämää. Miksi suostutte katsomaan alkoholistipuolisoa??
Tarkoittaa samaa kuin muuten vain, murresana.