Lue keskustelun säännöt.
Vauva 3vk ja elämä romahtaa
Jonnanormaali
12.04.2021 |
Minulle ja vauvalle on käynyt synnytyksestä lähtien niin paljon kaikkea pahaa ja sairastumista, että ymmärrä miten tässä voi enää jaksaa.. Vauva on sairastellut ja ollut teholla, itselläni sattui synnytyksen jälkeen komplikaatioita ja oon niistä vielä huonossa kunnossa.. Koko ajan ollaan oltu enemmän tai vähemmän sairaalassa.. Ja sitten pitäisi jaksaa syöttää vauvaa yötä myöden.. En näe enää mitään muuta kuin mustaa tulevaisuutta ja tuntuu että ei nää kärsimykset ikinä lopu. Onko kellään ollut samanlaista rankkaa alkua vauvan kanssa. Ja jos on niin miten selvisit?
Kommentit (132)
Vierailija kirjoitti:
Sanoi ap ,että itkettää. Anna sen itkun tulla. Jos et halua illalla miehesi läsnäollessa itkeä, itke päivällä ja oikein ääneen vollota . Itkiessä olo rentoutuu, sillä kyyneleet vapauttavat suuria määriä adrenokortikotropiinia. Tämä hormoni erittää kortisolia ja kortikosteronia, joita elimistö tuottaa stressissä.
Lisäksi itkeminen edistää prolaktiinin ja leusiinin muodostumista, jotka ovat luontaisia kivunlievittäjiä.
Tiivistettynä, itkeminen on kemiallinen reaktio, joka lievittää kipua ja vähentää stressiä. Se saa myös kasvolihakset ja silmäkulmat supistumaan. Tämä lisää verenkiertoa silmän limakalvoille, mikä kosteuttaa silmiä.
Niinkuin minun äitini sanoi, ”itku puhdistaa sielua”.
Ja auttaa vielä maitoakin nousemaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap. Sinä tarvitset apua, että voit levätä.
Niin, ei se korvikekaan aina ole toimiva ratkaisu. Minun vauvani taisi olla sille allerginen, sillä oksensi sen aina kaaressa pois eikä lopulta suostunut tuttipullolle ollenkaan. Hän oli pienenä itkuinen ja täältä luettuani korvikkeen täyttävyydestä ja loistoyöunista vauvalle sitä kokeilin. Ei onnistunut. Luutusin yöllä sitten vielä oksennuksia lattialta ja vaihdoin tikit ritisten lakanoita.
Ainoa keino taata suhteellisen hyvät unet itselleni ja vauvalle oli se, että petasin hänelle oman nukkumapaikan miehen paikalle meidän parisänkyyn (mies nukkui patjalla naapurihuoneessa). Siis tein reunat tyynyistä, etten itse kierähdä vahingossa vauvan päälle (pelkäsin tukahduttamista) ja estämään häntä putoamasta lattialle. Kun vauva heräsi, oli helppo tuupata rinta suuhun ja torkkua puoliksi itsekin samalla ilman, että piti nousta kantamaan vauvaa omaan koppaan.
Tsemppiä ap! Kyllä se elo siitä lähtee toimimaan! Ja muista pyytää apua!
Vierailija kirjoitti:
Hei pliis älkää mainostako sitä korviketta taivaanlahjana. Siitä voi nimittäin alkaa vain pahempi helvetti. Sanotaanko, että kokemusta on. Kahdesta lapsesta helpommin sujui sen kanssa, joka kasvoi rintamaidolla. Korvikevauvan kanssa vaivuin hyvin synkkiin vesiin. Allergisoitu koko korvikkeelle. Ap:ta kehotan kysymään neuvolasta tai kaupungilta/kunnalta hoito-/siivous-/kodinhoitoapua. Ihan heti huomenna aamulla soitat.
Meidän vauva oli korvikkeella muutaman viikon ikäisestä ja lastenneuvolan lääkäri sanoi, että kyllä ne rintaruokitut muodostavat suurimman osan allergisista vauvoista.
Vierailija kirjoitti:
Suunnitelma:
- Korvike käyttöön
- Vuoroyöt miehen kanssa, toinen nukkuu omassa tilassa (vaikka suihkussa patjalla, ihan sama!) tulpat korvissa
- Vauvaa aletaan väkisin totuttaa rytmiin ja vauvaa ei nukuteta syliin! Ihan pienenkin vauvan kanssa voi jo reippaasti jutustella!
- Vähitellen pääsette rytmiin jossa vauva nukkuu yöt ja päivällä on parikin tuntia hereillä ja nukkuu esim. kolmet päikkärit, myöhemmin kahdet ja lopulta yhdet
- Kun päivään tulee rytmiä, elämä ei ole yhtä kaaosta vaan voit esim. ekojen päikkäreiden aikana käydä rauhassa suihkussa tai pestä pyykkiä, tokat päikkärit voi kävellä vaunujen kanssa ulkona, kolmannet päikkärit voit nukkua vauvan kanssa, laittaa ruokaa tai katsoa leffaa, mitä vaan :)
- Niin kauan kun elämä on lapsen tahdissa, kaikki on yhtä h*lvettiä!!
- Sinä määräät tahdin sitä mukaan kun lapsi kasvaa, vauvan ei kannata tosiaan nukahdella sitteriin ja vauvaa voi ihan tosissaan "valvottaa" vähitellen päivälläTsemppiä! Susta tulee varmasti tosi hyvä äiti lapsellesi! :)
Hyvä lista. Lisään tähän vielä, että lasta ei kannata opettaa siihen, että hänet nukutetaan. Antaa nukahtaa itsestään pienestä pitäen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei pliis älkää mainostako sitä korviketta taivaanlahjana. Siitä voi nimittäin alkaa vain pahempi helvetti. Sanotaanko, että kokemusta on. Kahdesta lapsesta helpommin sujui sen kanssa, joka kasvoi rintamaidolla. Korvikevauvan kanssa vaivuin hyvin synkkiin vesiin. Allergisoitu koko korvikkeelle. Ap:ta kehotan kysymään neuvolasta tai kaupungilta/kunnalta hoito-/siivous-/kodinhoitoapua. Ihan heti huomenna aamulla soitat.
Meidän vauva oli korvikkeella muutaman viikon ikäisestä ja lastenneuvolan lääkäri sanoi, että kyllä ne rintaruokitut muodostavat suurimman osan allergisista vauvoista.
Oli niin tai näin, niin jokatapauksessa on niin, että jos imetys sujuu ja on mahdollista, niin kannattaa sillä mennä ja olla antamatta korvikkeita. Tarvittaessa voi pumpata omaa maitoa pulloon, jos mies ottaa yösyöttövuoron vauvan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä sai syntymästään asti korviketta ja rupesi nukkumaan vasta 2,5-vuotiaana.
Minä lopetin imetyksen kokonaan, kun vauva oli 5 viikkoa. Kun hän oli 2 kk, rupesi hän nukkumaan yönsä kellon ympäri heräämättä kertaakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Ap, suosittelen että palkkaat siivousapua ja lapsenhoitoapua. MLL hyvät hoitajat ja hinta halpa. Voit myös kysyä kuntasi kotipalvelusta.
Ja tosiaan anna sitä korviketta!3-viikkoinen vauva syö vielä läpi yön oli rintamaitoa tai korviketta. En ymmärrä miksi tällä haetaan korvikkeesta sairastavalle, teholla pyöritetylle vauvalle aivan kuin ap saisi siten edes levätä! Ap:lle itselleen on tullut komplikaatioita, joten maitoa ei välttämättä tule tarpeeksi. Tai sitten tulee, yleensä kolmen viikon kohdalla jo ja vielä tulee! Jos korviketta haluaa alkaa antaa niin pitäisi saada vaikka se mies sitten juottamaan se öisin. Ainiin, mutku ei voi kun pitää mennä töihin... No ap, alat juottaa nannia ja pesemään ja keittämään tuttipulloja sitten yöt läpeensä, sillähän se alkaa sujua kun maidontulo lakkaa.
Tuttipulloja ei tarvitse pestä lainkaan, kun hankkii kertakäyttötuttipullon. Huoneenlämpöistä korviketta voi ruveta antamaan jo 2 kk ikäiselle.
On ollu. Kauhean raskauden päätteeksi viiden päivän käynnistys joka päättyi hätäsektioon. Seuraavana päivänä vauva teholle ja sektiohaava tulehtui niin pahasti, että meinasin kuolla siihen. Lukuisia leikkauksia ja viikkoja sairaalassa vauvan kanssa. Lopulta kotiuduin huutavan koliikkivauvan kanssa vaikka olin niin huonossa kunnossa, että hädin tuskin kykenin kävelemään ja olisin nukkunut 16h vuorokaudesta. En vieläkään käsitä miten olen selvinnyt siitä, mutta tässä ollaan ja kaikki on hyvin. Kyllä sinäkin selviät. Pyydä apua niin paljon kuin vaan on mahdollista. Selviät päivä kerrallaan ja kohta huomaat, että koko ajan helpottaa ja alat nauttia elämästä vauvan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti saat neuvolan kautta apua!
Minulla oli samoja tuntemuksia kolmannen lapsen jälkeen, yhtä-äkkiä elämä oli täysin synkkää ja pimeää. Itkin muutamia kertoja vuolaasti suihkussa ja mietin kuinka pääsen tästä elämästä pois. Säälin omia lapsia ja ajatus kävi pitäisikö heidätkin ottaa samalla ”mukaan”, en halunnut jättää heitä ”kärsimään”.
Aivan kamalia ajatuksia, vieläkin tekee todella pahaa muistella tuota oloa.
Hain apua psykologilta ja pääsin nopeasti keskustelemaan. Olo alkoi melko pian helpottamaan ja nyt muutaman vuoden jälkeen elämä tuntuu taas hyvin valoisalta ja toiveikkaalta. Väsymys ja hormoonit sai mielen ja kropan sekaisin. Tsemppiä, älä luovuta 🙂 Anna itsellesi armoa tähän elämäntilanteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko vielä sairaalassa? Voitko pyytää sairaanhoitajia hoitamaan vaikka yhden yön, siis hoitamaan syötöt ym? Itse olin osastolla hetken vauvan kanssa ja minut lähetettiin sieltä yhtenä itkuisena yönä kotiin nukkumaan.
Tiedän mistä puhut, oma vauvani oli terve, mutta itselläni tuli synnytyshommeleista niin pahat komplikaatiot, että melkein kuolin ja osastolla 2 viikkoa synnytyksen jälkeen ennenkuin pääsin kotiin. Hb oli jotain päälle 80 ja tulehdusarvot vielä koholla.. olin siis todella sairas ja kipeä vielä siinä vaiheessa, kun kotiutettiin. Mies oli juuri pari kuukautta aikaisemmin aloittanut yrittäjänä, joten ei pystynyt jäämään kotiin kaverikseni, eikä apuja sukulaisilta yms. Ollut mahdollista saada. Enkä saanut tässä tilanteessa mitään apua kodinhoidosta yms. Oli vaan pärjättävä. Ensimmäiset päivät sängystä ylösnouseminen tapahtui niin, että vedin itseni ylös pinnasängyn pinnoista kiinni pitäen (oli sängyn vieressä), vauva nukkui vieressä, kun kärsinyt häntä pinnasängystä ylös nostaa. Mies teki illalla hommia mitä jaksoi mm. Kaupassa käynti jne. Jotenkin sitä vaan siitä selvittiin, mutta ei voi lämmöllä niitä aikoja muistella. Minulla jäi siitä komplikaatiosta vaiva, josta kärsin vielä nytkin 18 vuoden jälkeen. Jaksamista sinulle, kyllä se siitä vielä helpottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata pelätä myöskään lääkitystä masennukseen. Minua se auttoi ja pystyin parissa viikossa nauttimaan vauvasta, joka valvotti lopulta 1,5 vuotta. Aloitin lääkityksen, kun vauva 2 kk. Kaikki on nyt hyvin ja pystyin purkamaan lääkityksen. Lääkityksestä huolimatta sain imettää. Minulla on nyt tosi iloinen, reipas ja hyvin kehittynyt empaattinen lapsi 4 -v. 1,5 vuotiaana alkoi nukkumaan hyvin, täysiä öitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suunnitelma:
- Korvike käyttöön
- Vuoroyöt miehen kanssa, toinen nukkuu omassa tilassa (vaikka suihkussa patjalla, ihan sama!) tulpat korvissa
- Vauvaa aletaan väkisin totuttaa rytmiin ja vauvaa ei nukuteta syliin! Ihan pienenkin vauvan kanssa voi jo reippaasti jutustella!
- Vähitellen pääsette rytmiin jossa vauva nukkuu yöt ja päivällä on parikin tuntia hereillä ja nukkuu esim. kolmet päikkärit, myöhemmin kahdet ja lopulta yhdet
- Kun päivään tulee rytmiä, elämä ei ole yhtä kaaosta vaan voit esim. ekojen päikkäreiden aikana käydä rauhassa suihkussa tai pestä pyykkiä, tokat päikkärit voi kävellä vaunujen kanssa ulkona, kolmannet päikkärit voit nukkua vauvan kanssa, laittaa ruokaa tai katsoa leffaa, mitä vaan :)
- Niin kauan kun elämä on lapsen tahdissa, kaikki on yhtä h*lvettiä!!
- Sinä määräät tahdin sitä mukaan kun lapsi kasvaa, vauvan ei kannata tosiaan nukahdella sitteriin ja vauvaa voi ihan tosissaan "valvottaa" vähitellen päivälläTsemppiä! Susta tulee varmasti tosi hyvä äiti lapsellesi! :)
Tarkoitat neuvoillasi varmaan hyvää, mutta hyvin monesti elämä ei vain mene noin. Esim. oma vauvani ei millään koskaan nukkunut liikkuvissa vaunuissa, joten en koskaan päässyt kävelyllä päiväunien aikana. Hän nukkui vain vartin pätkissä päiväunia, välillä heräsi heti nukuttuaan 5 min eli oli aivan mahdotonta päästä päiväunien aikana itse suihkuun, hyvä jos joskus ehti kahvit itselleen edes keittää (koskaan ei ehtinyt rauhassa juoda). Vauva ei elänyt minkään rytmin mukaan vaikka miten yritin, luin kaikkia opaskirjojakin miten saada vauva rytmisemmäksi, mutta ei, hän saattoi huutaa nälkää vaikka oli syönyt tunti sitten (puolivuotiaanakin), saattoi jättää koko päivän päiväunet nukkumatta vaikka miten yritin saada häntä nukahtamaan, saattoi herätä yössä noin 20 kertaa vaikka kaikki oli tehty ohjeiden mukaan.
Onko sen vauvan pakko nukkua niissä vaunuissa? Eikö voi käydä lenkillä niin, että vauva on hereillä vai eikö viihdy ollenkaan vaunuissa? Ei meilläkään ensimmäisen kuukauden aikana vauva nukkunut vaunuissa, mutta oli hiljaa kuitenkin, joten käytiin silti pari kertaa päivässä yhdessä kävelyllä ja ihasteltiin maisemia. Alkoi sitten ennen pitkää vaunuihin nukahtaa, ensin 30min lenkkeilyn jälkeen, sitten vartin päästä ja lopulta nukahti jo ennen kuin päästiin pihasta ulos. Yleensä nukkuu kolmisen tuntia, mutta joskus skippaa päiväunet ja herää heti kun tullaan kotiin.
Jos ap:n terveydentila sallii, kokeile kantoreppua. Tulan reput käy jo vastasyntyneille. Repussa vauva on vähän kuin sylissä, joten voi olla rauhallisempi ja sallia sen, että voit tehdä asioita (jos pystyt). Jos on kantosuikaleellinen takki, niin voi lenkkeilläkin niin, että vauva on repussa takin alla. Just eilen kokeiltiin ulkoilua näin ja vauva viihtyi niin hyvin, että nukahti, vaikka tarkoitus oli nimenomaan reppuilla sen takia, että ei nukkuisi...
Meillä on siis säännöllinen rytmi milloin on päiväunet ja milloin käydään yöunille. Yöunille käydään aina samaan aikaan, vaikka vauva skippaisi ne päiväunet. Tällöin saattaa kyllä ottaa parit 15 minuutin minitirsat milloin missäkin. Ja kun vauva kasvaa, niin ei sen pitäisi haitata, vaikka vauva onkin hereillä, kun vauvan voi tosiaan laittaa (valvottuna) sitteriin, leikkimatolle tai pitää kantorepussa tai -liinassa. Jos alusta asti totuttaa olemaan yksinäänkin, eikä joka narahduksesta ota syliin, vauva tottuu olemaan myös itsekseen, mutta jos syli on ainoa paikka, mihin vauva tottuu, voi olla hankala totuttaa siitä pois.
Jonnanormaali kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinulla ole vanhempia, jotka voivat auttaa? Entä miehesi?
Vanhemmat eivät voi auttaa, ovat itse tosi vanhoja ja sairaita. Mies käy töissä.
Jos kaikki olisi mennyt hyvin, niin mulla olisi varmaan enemmän voimavaroja, mutta musta tuntuu että oon sairasteluiden takia valvonut kolme viikkoa..
Ap
Ton väsymyksen takia olet nyt mustassa aukossa, kaikki helpottaa kyllä ja elämä näyttää vielä hyvät ja ihanat puolensa ! Mies viettämään isyysvapaita sun avuksi ja otat kaiken mahdollisen avun vastaan. Kaikkea hyvää sulle !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suunnitelma:
- Korvike käyttöön
- Vuoroyöt miehen kanssa, toinen nukkuu omassa tilassa (vaikka suihkussa patjalla, ihan sama!) tulpat korvissa
- Vauvaa aletaan väkisin totuttaa rytmiin ja vauvaa ei nukuteta syliin! Ihan pienenkin vauvan kanssa voi jo reippaasti jutustella!
- Vähitellen pääsette rytmiin jossa vauva nukkuu yöt ja päivällä on parikin tuntia hereillä ja nukkuu esim. kolmet päikkärit, myöhemmin kahdet ja lopulta yhdet
- Kun päivään tulee rytmiä, elämä ei ole yhtä kaaosta vaan voit esim. ekojen päikkäreiden aikana käydä rauhassa suihkussa tai pestä pyykkiä, tokat päikkärit voi kävellä vaunujen kanssa ulkona, kolmannet päikkärit voit nukkua vauvan kanssa, laittaa ruokaa tai katsoa leffaa, mitä vaan :)
- Niin kauan kun elämä on lapsen tahdissa, kaikki on yhtä h*lvettiä!!
- Sinä määräät tahdin sitä mukaan kun lapsi kasvaa, vauvan ei kannata tosiaan nukahdella sitteriin ja vauvaa voi ihan tosissaan "valvottaa" vähitellen päivälläTsemppiä! Susta tulee varmasti tosi hyvä äiti lapsellesi! :)
Tarkoitat neuvoillasi varmaan hyvää, mutta hyvin monesti elämä ei vain mene noin. Esim. oma vauvani ei millään koskaan nukkunut liikkuvissa vaunuissa, joten en koskaan päässyt kävelyllä päiväunien aikana. Hän nukkui vain vartin pätkissä päiväunia, välillä heräsi heti nukuttuaan 5 min eli oli aivan mahdotonta päästä päiväunien aikana itse suihkuun, hyvä jos joskus ehti kahvit itselleen edes keittää (koskaan ei ehtinyt rauhassa juoda). Vauva ei elänyt minkään rytmin mukaan vaikka miten yritin, luin kaikkia opaskirjojakin miten saada vauva rytmisemmäksi, mutta ei, hän saattoi huutaa nälkää vaikka oli syönyt tunti sitten (puolivuotiaanakin), saattoi jättää koko päivän päiväunet nukkumatta vaikka miten yritin saada häntä nukahtamaan, saattoi herätä yössä noin 20 kertaa vaikka kaikki oli tehty ohjeiden mukaan.
Onko sen vauvan pakko nukkua niissä vaunuissa? Eikö voi käydä lenkillä niin, että vauva on hereillä vai eikö viihdy ollenkaan vaunuissa? Ei meilläkään ensimmäisen kuukauden aikana vauva nukkunut vaunuissa, mutta oli hiljaa kuitenkin, joten käytiin silti pari kertaa päivässä yhdessä kävelyllä ja ihasteltiin maisemia. Alkoi sitten ennen pitkää vaunuihin nukahtaa, ensin 30min lenkkeilyn jälkeen, sitten vartin päästä ja lopulta nukahti jo ennen kuin päästiin pihasta ulos. Yleensä nukkuu kolmisen tuntia, mutta joskus skippaa päiväunet ja herää heti kun tullaan kotiin.
Jos ap:n terveydentila sallii, kokeile kantoreppua. Tulan reput käy jo vastasyntyneille. Repussa vauva on vähän kuin sylissä, joten voi olla rauhallisempi ja sallia sen, että voit tehdä asioita (jos pystyt). Jos on kantosuikaleellinen takki, niin voi lenkkeilläkin niin, että vauva on repussa takin alla. Just eilen kokeiltiin ulkoilua näin ja vauva viihtyi niin hyvin, että nukahti, vaikka tarkoitus oli nimenomaan reppuilla sen takia, että ei nukkuisi...
Meillä on siis säännöllinen rytmi milloin on päiväunet ja milloin käydään yöunille. Yöunille käydään aina samaan aikaan, vaikka vauva skippaisi ne päiväunet. Tällöin saattaa kyllä ottaa parit 15 minuutin minitirsat milloin missäkin. Ja kun vauva kasvaa, niin ei sen pitäisi haitata, vaikka vauva onkin hereillä, kun vauvan voi tosiaan laittaa (valvottuna) sitteriin, leikkimatolle tai pitää kantorepussa tai -liinassa. Jos alusta asti totuttaa olemaan yksinäänkin, eikä joka narahduksesta ota syliin, vauva tottuu olemaan myös itsekseen, mutta jos syli on ainoa paikka, mihin vauva tottuu, voi olla hankala totuttaa siitä pois.
Lisään myös, että meillä vauva jaksaa sen viitisen minuuttia olla leikkimatolla tai matolla yksinään, kun äiti käy vessassa, hampaanpesulla tai minisuihkussa aamulla. Tietää, että äidillä on aamutoimet, jotka hoidan, enkä häviä mihinkään kauas. Joskus huutelee perään, mutta kun käyn vilkaisemassa, ei ole ikinä mitään hätää. Kääntyilevän ja liikkuvan vauvan kanssa ei tietenkään voi tehdä näin, mutta kun ei vielä liiku, niin käytän tilaisuuden hyväkseni.
Ap täällä. Kiitos viesteistänne, luin ne tänään kaikki läpi.
Sain sosiaalityön kautta ajan ensi viikolle, jota kautta voisi saada kotiin apuja.
Miehen kanssa mietittiin, mitkä tavat auttaisivat selviämään tästä. Lopetin ainakin siivoamisen ja makoilen vauvan kanssa ja keskityn vauvaan.
Olen vielä kipeä, joten en jaksa paljoakaan, mutta annan nyt itselleni luvan olla huonossa kunnossa.
Jotkut täällä tarjosivat apuaan ja kysyivät millä paikkakunnalla asun. Valitettavasti en ole ylpeä tästä tilanteestani, joten en halua paljastaa paikkakuntaani, jotta pysyn mahdollisimman anonyymina.. Täydellisyyden tavoittelija täällä siis näköjään hei.
Mutta toivottavasti saan apua sosiaalityön kautta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Hups hei, aloin antaa korviketta todella aika pian ,kun ei herununut. Kaikki kertakäyttötuotteet käytin ensimmäisinä kuukausina, jotta pääsin helpolla. Esikoiseni syntyi juurikin huhtikuussa. Olen tosi aamu-uninen ja rankinta oli herätä aamulla varhain ,kun vauvalla oli nälkä. No kahvin voimalla. 9-10 maissa lähdimme pikku ulkolenkille ja samalla käytiin kaupassa.
Itse söin helppoja eines yms sellaisia ruokia,,,, oli kiva kun hoikistuin heti. Vauvalle kiehautin porkkana-kukkakaalia ja haarukalla muusasin pieneksi+keitinvesi ja korvike . Siis sitten kun ei enää korvike riittänyt.
Pesukone pesi pyykit ja vaatteita oli riittävästi ,ettei tarvinnut pyykätä ,kuin pari x viikossa.
Toki paikkoja piti pikkasen varoa, kun oli tullut ompelia, mut sehän kuuluu asiaan..Sipasin ruokapöydän ja tiskipöydän saman tien siistiksi ja itse laitoin aina vaatteet naulakkoon saman tien. Ei meillä tarvinnut paljon siivota. Kuka olisi siellä sotkenut??
Enne synnytystä olin pessyt ikkunat ja luutunnut koko huushollin. ( kun lapsi syntyi 3 pv yliaikaisena) . Olin terve nuori ihminen . Silloin 26v.
Ei ollut tukijoukkoja. Suku oli 600 km päässä. Sai rauhassa huseerata.
Mies kävi töissä ja piti vauvaa sylissä iltaisin tarvittaessa.
Siispä ap , ole itsellesi armollinen, äläkä vaadi mitään ylimääräistä nyt itellesi. Ps,,, kumpikin lapseni ovat saaneet rintaa minimiajan . Ei ole ollut allergioita eikä muutakaan sairauksia. Fiksuja äitejä ovat itse nyt.
Se oli näin helppoa 70–luvulla.
Jos sun vauvasi silloin 70-luvulla olisivat vaatineet tehohoitoa sairautensa vuoksi, olisivatko edes enää hengissä, kun sen ajan hoitokeinoja miettii. Sulla oli tullut pikkusen ompeleita, ap:llä komplikaatioita - ei tainnut olla ihan sama asia. Olisko näitäkään komplikaatioita osattu hoitaa silloin 70-luvulla, jolloin kaikki oli hyvin. Sairaat kuoli ja terveet porskuttivat.
Tarkoitat neuvoillasi varmaan hyvää, mutta hyvin monesti elämä ei vain mene noin. Esim. oma vauvani ei millään koskaan nukkunut liikkuvissa vaunuissa, joten en koskaan päässyt kävelyllä päiväunien aikana. Hän nukkui vain vartin pätkissä päiväunia, välillä heräsi heti nukuttuaan 5 min eli oli aivan mahdotonta päästä päiväunien aikana itse suihkuun, hyvä jos joskus ehti kahvit itselleen edes keittää (koskaan ei ehtinyt rauhassa juoda). Vauva ei elänyt minkään rytmin mukaan vaikka miten yritin, luin kaikkia opaskirjojakin miten saada vauva rytmisemmäksi, mutta ei, hän saattoi huutaa nälkää vaikka oli syönyt tunti sitten (puolivuotiaanakin), saattoi jättää koko päivän päiväunet nukkumatta vaikka miten yritin saada häntä nukahtamaan, saattoi herätä yössä noin 20 kertaa vaikka kaikki oli tehty ohjeiden mukaan.