Vauva 3vk ja elämä romahtaa
Minulle ja vauvalle on käynyt synnytyksestä lähtien niin paljon kaikkea pahaa ja sairastumista, että ymmärrä miten tässä voi enää jaksaa.. Vauva on sairastellut ja ollut teholla, itselläni sattui synnytyksen jälkeen komplikaatioita ja oon niistä vielä huonossa kunnossa.. Koko ajan ollaan oltu enemmän tai vähemmän sairaalassa.. Ja sitten pitäisi jaksaa syöttää vauvaa yötä myöden.. En näe enää mitään muuta kuin mustaa tulevaisuutta ja tuntuu että ei nää kärsimykset ikinä lopu. Onko kellään ollut samanlaista rankkaa alkua vauvan kanssa. Ja jos on niin miten selvisit?
Kommentit (132)
Neuvolassa puhuin. Pääsin psykologille. Ssin myös apua sitä kautta.
Puhu sano, että et jaksa, psyyke ja fyysinenjaksaminen prakaa.
Eikö sinulla ole vanhempia, jotka voivat auttaa? Entä miehesi?
Babyblues. Hae heti neuvolasta apua.
Nyt heti taksilla turvakotiin ja sieltä ilmoitat puhelimitse erosta.
Vierailija kirjoitti:
Nyt heti taksilla turvakotiin ja sieltä ilmoitat puhelimitse erosta.
Ero vauvasta vai? Eihän tässä miestä mainittu.
Anna vauvalle korviketta, se täyttää vatsaa ja nukkuu yöllä pidempiä pätkiä, voi nukkua koko yönkin.
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinulla ole vanhempia, jotka voivat auttaa? Entä miehesi?
Vanhemmat eivät voi auttaa, ovat itse tosi vanhoja ja sairaita. Mies käy töissä.
Jos kaikki olisi mennyt hyvin, niin mulla olisi varmaan enemmän voimavaroja, mutta musta tuntuu että oon sairasteluiden takia valvonut kolme viikkoa..
Ap
Jonnanormaali kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinulla ole vanhempia, jotka voivat auttaa? Entä miehesi?
Vanhemmat eivät voi auttaa, ovat itse tosi vanhoja ja sairaita. Mies käy töissä.
Jos kaikki olisi mennyt hyvin, niin mulla olisi varmaan enemmän voimavaroja, mutta musta tuntuu että oon sairasteluiden takia valvonut kolme viikkoa..
Ap
Etkö pysty kysymään neuvolasta, antaako kunta jotain kodinhoitoapua tms. tällaisessa tilanteessa?
Vierailija kirjoitti:
Babyblues. Hae heti neuvolasta apua.
Tuskin se neuvolakaan oikeasti mitenkään auttaa. Korkeintaan antavat juttuseuraa. Enemmän kaipaisin lastenhoitajaa, siivoajaa, kokkia ja sairaanhoitajaa ja ehkä sen jälkeen terapeuttia.
Ap
Hei ap, jäikö sinulle pysyviä , parantumattomia elimellisiä vaurioita synnytyksestä, vai ovatko ne paranevia lähikuukausien aikana. Jos ovat paranevia , ole kiitollinen ja riemuitse siitä.
Syntyikö lapsesi vammaisena , siten ettei ole toivoakaan parantumisesta. Vai oliko ne sairausongelmia , jotka paranevat lähikuukausien aikana. Jos ovat siis paranettavissa, kiitä siitä ja iloitse, että vauavasi kasvaa ja varttuu. Tulossa on ihana kevät ja kesä sinulle ja lapsellesi.
Vierailija kirjoitti:
Jonnanormaali kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinulla ole vanhempia, jotka voivat auttaa? Entä miehesi?
Vanhemmat eivät voi auttaa, ovat itse tosi vanhoja ja sairaita. Mies käy töissä.
Jos kaikki olisi mennyt hyvin, niin mulla olisi varmaan enemmän voimavaroja, mutta musta tuntuu että oon sairasteluiden takia valvonut kolme viikkoa..
ApEtkö pysty kysymään neuvolasta, antaako kunta jotain kodinhoitoapua tms. tällaisessa tilanteessa?
Toki voin kysyä. Ap
Voi ei, auttaisin kyllä mielelläni. Mutta neuvolasta saa kyllä apua myös siivoukseen ja lastenhoitoon, perhetyöntekijöiltä.
Vierailija kirjoitti:
Hei ap, jäikö sinulle pysyviä , parantumattomia elimellisiä vaurioita synnytyksestä, vai ovatko ne paranevia lähikuukausien aikana. Jos ovat paranevia , ole kiitollinen ja riemuitse siitä.
Syntyikö lapsesi vammaisena , siten ettei ole toivoakaan parantumisesta. Vai oliko ne sairausongelmia , jotka paranevat lähikuukausien aikana. Jos ovat siis paranettavissa, kiitä siitä ja iloitse, että vauavasi kasvaa ja varttuu. Tulossa on ihana kevät ja kesä sinulle ja lapsellesi.
Toivon mukaan mikään nyt ilmennyt ei ole parantumaton. Ja olen super kiitollinen ihanasta vauvasta. Mutta silti aivan uupunut, ärsynyt, väsynyt ja täysin elämään mielenkiinnon menettänyt. Itkeäkkin saatan tosi helposti ja pelkään jatkuvasti pahinta. Että mitähän seuraavaksi tapahtuu. Ap
Ap, suosittelen että palkkaat siivousapua ja lapsenhoitoapua. MLL hyvät hoitajat ja hinta halpa. Voit myös kysyä kuntasi kotipalvelusta.
Ja tosiaan anna sitä korviketta!
🇺🇦🇮🇱
Älä stressaa kotitöistä, ehtii myöhemminkin! Ostakaa vaikka kertakäyttöastioita vähäksi aikaa. Mies siivoaa sitten kun sillä on vapaata. Tehkää yhdessä viikon ruoat pakastimeen tai ostakaa valmiina.
Voi ap, otan osaa! Mulla ei ollut noin rankkaa, mutta rankkaa kuitenkin. Sain sairaalaan ja rintapunkteeraukseen johtaneen rintatulehduksen. Vauva oli itkuinen ja vähäuninen ja viihtyi lähinnä sylissä. Jouduin tulehdus- ja sairaskierteeseen. Kun vauva oli alle vuoden en pystynyt enää nukkumaan kunnolla ja sain myös psyykkisiä oireita. Kyseessä kuopus.
Nyt kuopus on jo 8-vuotias. Edelleen joudun syömään unilääkkeitä. Muuten olen toipunut ja elämä on hyvää.
Pahimpina aikoina yritin löytää pienistä hetkistä hyvää, koska en jaksanut uskoa valoisaan tulevaisuuteen.
Jonnanormaali kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Babyblues. Hae heti neuvolasta apua.
Tuskin se neuvolakaan oikeasti mitenkään auttaa. Korkeintaan antavat juttuseuraa. Enemmän kaipaisin lastenhoitajaa, siivoajaa, kokkia ja sairaanhoitajaa ja ehkä sen jälkeen terapeuttia.
Ap
Kyllä meillä neuvolan kauttaa saa kodinhoitoapua. Ja miehen palkallahan sellaista voi ostaa.
Kaffepulla kirjoitti:
Ap, suosittelen että palkkaat siivousapua ja lapsenhoitoapua. MLL hyvät hoitajat ja hinta halpa. Voit myös kysyä kuntasi kotipalvelusta.
Ja tosiaan anna sitä korviketta!
Ok, kokeilen. Ap
Pyydä neuvolasta perhetyöntekijää. Meillä esim. hoiti koliikkivauvaa sen aikaa, että sain hetken nukkua ja käydä rauhassa suihkussa. Tai siivosi keittiön ja teki ruuan kun minä kävin vaunulenkillä. Kävi aluksi pari kertaa viikossa 4h kerrallaan, sitten harveni käynnit kun vauvan kanssa helpotti. Olin itse tosi väsynyt ja masentunut synnytyksen ja itkuisen vauvan hoitamisen jälkeen, vaikka ei voi teidän tilanteeseen edes verrata. Perhetyöntekijä oli kuin taivaanlahja.
Monilla lapsi saattaa melkein kuolla tai olla sairas tai jotain vastaavaa.