"Kasi on hyvä numero", jankutetaan lapsen yläkoulussa ysillä

Vierailija kirjoitti:

Kasi on todellakin aivan riittävän hyvä.

Jos sillä pääsee sinne minne haluaa. Usein pääsee, ei aina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta tietyillä aloilla ei vaan edes pääse sinne työelämään asti, jos ei ole koulut hyvin hoidettuna.

Ihmisellä on koko loppuelämä aikaa kouluttautua.

Periaatteessa kyllä. Yleensä kortit kuitenkin jaetaan pian lukio jälkeen. Miksi ei hoitaisi hommaa kuntoon ykkösellä?

Kyä pittää elämäm koulua käyä muutaman vuosi ainaski. Muu ei oo mittää.

Vierailija kirjoitti:

On se hyvä numero, vaikka lapsiaan loppuun palamaan ajavat vanhemmat näkisivät asian miten.

Samaa mieltä. Omassa aineessani (äidinkieli ja kirjallisuus) luokkien keskiarvot ovat 7 - 8 välillä (usein lähempänä seiskaa), joten kasi on jo keskiarvon yläpäässä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se hyvä numero, vaikka lapsiaan loppuun palamaan ajavat vanhemmat näkisivät asian miten.

Samaa mieltä. Omassa aineessani (äidinkieli ja kirjallisuus) luokkien keskiarvot ovat 7 - 8 välillä (usein lähempänä seiskaa), joten kasi on jo keskiarvon yläpäässä. 

Olet surkea opettaja.

Vierailija kirjoitti:

Sana "eliittilukio" - aivan äärimmäisen ärsyttävä.

Miten voi harmittaa niin paljon, että on eri tasoisia lukioita, keskiarvorajaltaan ja maineeltaan?

Usein ne samat, joita harmittaa myös hokee, että koululla ei ole mitään väliä. Jos ei ole, niin miksi menee tunteisiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama ärsyttää. Kasi voi olla jollekin hyvä numero, mutta meidän fiksulle pojalle se ei ole hyvä numero. Se kasi tarkoittaa että ei ole lukenut ja on tehnyt kokeen hutaisemalla.

Sun poikasi ei ole niin fiksu kuin toivoisit. Sori siitä. 

Edellinen kommentti on kateuden huipentuma :) 

Arvelet että sinua joukolla kadehditaan siitä, ettet ole tyytyväinen lapsesi numeroihin...?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sana "eliittilukio" - aivan äärimmäisen ärsyttävä.

Miten voi harmittaa niin paljon, että on eri tasoisia lukioita, keskiarvorajaltaan ja maineeltaan?

Usein ne samat, joita harmittaa myös hokee, että koululla ei ole mitään väliä. Jos ei ole, niin miksi menee tunteisiin?

Ja vielä kun tämä keskustelu perustuu vinkunana siitä, että kasin keskarilla ei pääse kuin jämälukioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se hyvä numero, vaikka lapsiaan loppuun palamaan ajavat vanhemmat näkisivät asian miten.

Samaa mieltä. Omassa aineessani (äidinkieli ja kirjallisuus) luokkien keskiarvot ovat 7 - 8 välillä (usein lähempänä seiskaa), joten kasi on jo keskiarvon yläpäässä. 

Olet surkea opettaja.

Hyvä opettaja on sellainen joka antaa kaikille kympit, eikös vaan? Palveluammatti...-ohis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se hyvä numero, vaikka lapsiaan loppuun palamaan ajavat vanhemmat näkisivät asian miten.

Samaa mieltä. Omassa aineessani (äidinkieli ja kirjallisuus) luokkien keskiarvot ovat 7 - 8 välillä (usein lähempänä seiskaa), joten kasi on jo keskiarvon yläpäässä. 

Olet surkea opettaja.

Hyvä opettaja on sellainen joka antaa kaikille kympit, eikös vaan? Palveluammatti...-ohis.

Hyvä opettaja osaa opettaa ja saa oppilaat oppimaan. Sen sijaan että heiluttelee käsiä ka pällistelee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se hyvä numero, vaikka lapsiaan loppuun palamaan ajavat vanhemmat näkisivät asian miten.

Samaa mieltä. Omassa aineessani (äidinkieli ja kirjallisuus) luokkien keskiarvot ovat 7 - 8 välillä (usein lähempänä seiskaa), joten kasi on jo keskiarvon yläpäässä. 

Olet surkea opettaja.

Ei hän ole surkea opettaja. Älykkyys menee gaussin käyrällä ja 7 on siinä juuri keskitasolla, mitä käytännössä isoin massa oppilaista edustaa. Siitten kun samalla oppilas vähän tsemppaa niin päästään kasiin, mikä on hyvä numero isolle massalle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se hyvä numero, vaikka lapsiaan loppuun palamaan ajavat vanhemmat näkisivät asian miten.

Samaa mieltä. Omassa aineessani (äidinkieli ja kirjallisuus) luokkien keskiarvot ovat 7 - 8 välillä (usein lähempänä seiskaa), joten kasi on jo keskiarvon yläpäässä. 

Olet surkea opettaja.

Hyvä opettaja on sellainen joka antaa kaikille kympit, eikös vaan? Palveluammatti...-ohis.

Ruotsin malli!

Siellä maksullisissa kouluissa kaikki saa 9-10, koska muuten eivät tulisi oppilaiksi näihin kouluihin. :)))

Vierailija kirjoitti:

Oppimisympäristö eli koulun taso on todella merkityksellistä. Lapseni oli kunnallisessa tavallisessa koulussa, jossa aisti sen, ettei kunnianhimon taso ollut opetuksessa kovin korkealla, eikä muutenkaan.

Sitten hän vaihtoi yksityiseen erikoiskouluun, jossa kaikki olivat huippulahjskkaita oppilaita. Motivaatio koulua kohtaan ja opetuksen taso ja koulun yleinen ilmapiiri aikaansai, että hän alkoi pärjätä hyvin. Tärkein oli asennemuutos, että luokalla kaikki olivat ylpeitä siitä, että ovat ns fiksuja. Oli normaalia olla hikari, eikä kukaan väheksynyt kokeissa menestymistä tms.

Olen varma, että jos suurin osa huonojen koulujen oppilaista siirrettäisiin hyvään kouluun, heidän koulumenestyksensä paranisi huimasti. Kavereilla on varsinkin teini-iässä niin iso merkitys. Ne voivat joko nostaa nuorta ylös mukanaan tai vetää alas mukanaan.

Jos suurin osa "huonojen koulujen" oppilaista siirrettäisiin "hyvään kouluun", lakkaisi koulu olemasta hyvä koulu. Opettajilla on kaikilla sama pätevyys, ja kaikkialla opiskellaan saman opetussuunnitelman mukaan. Ei hyvien koulujen opetuksessa itsessään ole mitään eroa heikompien koulujen opetukseen.

Kun puhutaan opetuksen tasosta, käytännössä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon opetuksen ulkopuolinen työ työllistää koulun henkilökuntaa. Jos koulussa on paljon oppilaita, joilla on heikko motivaatio, oppimisen ongelmia tai vaikea perhetausta, kuluu opettajien aika näiden selvittelyyn.

Ainoa ratkaisu tähän olisi koulushoppailun estäminen niin, että huippuoppilaita ja ongelmatapauksia olisi yhtä paljon kaikissa kouluissa, mutta tähän olisi varmasti useimpien vaikea suostua. Oma lapsi halutaan "hyvään kouluun".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oppimisympäristö eli koulun taso on todella merkityksellistä. Lapseni oli kunnallisessa tavallisessa koulussa, jossa aisti sen, ettei kunnianhimon taso ollut opetuksessa kovin korkealla, eikä muutenkaan.

Sitten hän vaihtoi yksityiseen erikoiskouluun, jossa kaikki olivat huippulahjskkaita oppilaita. Motivaatio koulua kohtaan ja opetuksen taso ja koulun yleinen ilmapiiri aikaansai, että hän alkoi pärjätä hyvin. Tärkein oli asennemuutos, että luokalla kaikki olivat ylpeitä siitä, että ovat ns fiksuja. Oli normaalia olla hikari, eikä kukaan väheksynyt kokeissa menestymistä tms.

Olen varma, että jos suurin osa huonojen koulujen oppilaista siirrettäisiin hyvään kouluun, heidän koulumenestyksensä paranisi huimasti. Kavereilla on varsinkin teini-iässä niin iso merkitys. Ne voivat joko nostaa nuorta ylös mukanaan tai vetää alas mukanaan.

Jos suurin osa "huonojen koulujen" oppilaista siirrettäisiin "hyvään kouluun", lakkaisi koulu olemasta hyvä koulu. Opettajilla on kaikilla sama pätevyys, ja kaikkialla opiskellaan saman opetussuunnitelman mukaan. Ei hyvien koulujen opetuksessa itsessään ole mitään eroa heikompien koulujen opetukseen.

Kun puhutaan opetuksen tasosta, käytännössä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon opetuksen ulkopuolinen työ työllistää koulun henkilökuntaa. Jos koulussa on paljon oppilaita, joilla on heikko motivaatio, oppimisen ongelmia tai vaikea perhetausta, kuluu opettajien aika näiden selvittelyyn.

Ainoa ratkaisu tähän olisi koulushoppailun estäminen niin, että huippuoppilaita ja ongelmatapauksia olisi yhtä paljon kaikissa kouluissa, mutta tähän olisi varmasti useimpien vaikea suostua. Oma lapsi halutaan "hyvään kouluun".

Niillä on kuule eroa kuin yöllä ja päivällä.

Jos olisin opettaja, antaisin tahallani 1-2 pykälää huonomman arvosanan niille oppilaille, joiden opportunistivanhemmat yrittävät väkisin sparrata lapsiparasta kympin oppilasta. Ihan vaan näpäytyksenä vaativille vanhemmille.

Vierailija kirjoitti:

Opettajana voin sanoa, että kasi on hyvä numero. Jos oppilas saa kaseja, se kertoo siitä, että on kykyä oppia ja soveltaa asioita. Kertoo myös siitä, että voi parantaa saadakseen vielä paremman arvosanan. Kasin oppilaat ovat tasaisen varmoja ja pärjäävät lukiossa ihan riittävän hyvin. Yliopistoonkin pääsee pääsykokeella. Itse arvostan enemmän ahkerasti ja sinnikkäästi pääsykokeisiin lukeneita, jotka ovat saaneet hyvät pisteet pääsykokeessa, kuin 7 L:n ylioppilaita, jotka tietävät pääsevänsä minne vain. Yliopisto on työntekoa ja jos näkee sen vaivan, että lukee 6kk hikihatussa pääsykokeeseen niin tulee pärjäämään yliopistossa riittävän hyvin.

Minä olen tuosta jokseenkin eri mieltä. Se 6 kk tiiviimmin pääsykokeisiin lukeminen on nimenomaan laiskojen tie, ne ahkerat ovat opiskelleet sen koko 3 vuotta hiki hatussa ja saaneet ne 7 L:ää.

Itse kirjoitin M:n paperit ja menin pääsykokeen kautta hyvillä pisteillä lääkikseen. Ensimmäiset 2 vuotta oli todella tuskaa, kun se ahkera opiskelu oli ollut sellainen yhden kevään spesiaalirutistus eikä elämäntapa niinkuin niillä L:n ylioppilailla oli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpas yllättävää, että vauva-palstalla ollaan laajalti sitä mieltä, että 8 on hyvä numero. Mutta toisaalta samojen ihmisten mielestä Tempparit on hyvä ohjelma :)

Ei se ole mielipide asia vaan 8=hyvä

Varmasti kasi tuntuu hyvältä numerolta, jos yhdyssanat jo tuottaa vaikeuksia.

Kommenttisi kertoo paljon sinusta. Nillittäjä pikkukiusaaja. Kiukuttelee kuin pikkulapsi täällä palstalla, jos omat lapset ei vastaa jotain tasovaatimusta. Kuka täällä muuten vaivautuis korjailemaan kännyköillä kirjoitettujen sepustuksien kielioppivirheitä.

Kaikista kovimpia tyyppejä ovat ns. heikommista kouluista hyvin arvosanoin valmistuvat. Heille pitäisi antaa tunnustusta. Ei millekään rahalla valmennetuille ja sisään ostetuille tyypeille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että opettaja antaa kaikille halukkaille ysin, ei edistä mitenkään sisäänpääsyä toivottuun lukioon. Lukiot eivät itse päätä keskiarvorajojaan, vaan ne muodostuvat hakijoiden keskiarvojen perusteella. Jos lukiossa on esimerkiksi 200 aloituspaikkaa ja 300 hakijaa, otetaan sisään 200 parasta. Keskiarvoraja on 200. parhaan hakijan keskiarvo. Jos ysejä annettaisiin useammille opiskelijoille, nostaisi tämä vain keskiarvorajaa.

Keskiarvoraja on kylläkin sen viimeisen sisään päässeen keskiarvo.

Jos lukiossa on 200 aloituspaikkaa, on viimeinen sisään päässyt hakija 200. paras hakija.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että opettaja antaa kaikille halukkaille ysin, ei edistä mitenkään sisäänpääsyä toivottuun lukioon. Lukiot eivät itse päätä keskiarvorajojaan, vaan ne muodostuvat hakijoiden keskiarvojen perusteella. Jos lukiossa on esimerkiksi 200 aloituspaikkaa ja 300 hakijaa, otetaan sisään 200 parasta. Keskiarvoraja on 200. parhaan hakijan keskiarvo. Jos ysejä annettaisiin useammille opiskelijoille, nostaisi tämä vain keskiarvorajaa.

Keskiarvoraja on kylläkin sen viimeisen sisään päässeen keskiarvo.

Jos lukiossa on 200 aloituspaikkaa, on viimeinen sisään päässyt hakija 200. paras hakija.

Erittäin todennäköisesti ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Jos olisin opettaja, antaisin tahallani 1-2 pykälää huonomman arvosanan niille oppilaille, joiden opportunistivanhemmat yrittävät väkisin sparrata lapsiparasta kympin oppilasta. Ihan vaan näpäytyksenä vaativille vanhemmille.

Joku tuollainen opettaja tässäkin ketjussa kirjoittelee.

Sinä taas olet arvatenkin hoitsu, joka hokee potilaille, että sairaala ei ole hotelli.