Mihin olisit kuollut sata vuotta sitten?
Mitä sellaista olet sairastanut mihin ennen nykyistä lääketiedettä olisit menehtynyt? Itse olisin voinut kuolla varmaan umpusuolen puhkeamiseen lapsena. Myös vaikea astama on ollut. Ehkä olisin menehtynyt masennukseen (itsemurha) ilman lääkitystä.
Kommentit (134)
Synnytyksessä hirttynyt omaan napanuoraani.
Vierailija kirjoitti:
Olisin varmaan kuollut kansalaissotaan.
Miksi niin uskot? Vähemmistö kuitenkin osallistui sotahommiin tai sai sen aikana/jälkeen surmansa.
Luultavasti jo lapsena johonkin tarttuvaan tautiin. Kilpirauhasen vajaatoimintaa kai osattiin jo jotenkuten hoitaa kuivatulla sian kilpirauhasella.
Lapsena olisin saattanut kuolla hammastulehdukseen. Mutta en välttämättä. Se oli kuitenkin vain maitohammas, joten luultavasti mätä olisi koteloitunut ja irronnut hampaan mukana. Aikuisena olisin saattanut kuolla munuaistulehdukseen, mutta en siihenkään välttämättä. Mummo nimittäin oli nuorena selvinnyt siitä ilman antibiootteja. Oma elimistö lopulta paransi. Mulle olisi saattanut siis käydä samoin.
Vierailija kirjoitti:
Joko käsityöammatin ammattisairauksiin, hirttopuuhun, merimiehenä jossain epämääräisessä satamassa puukkoryöstöön tai sitten sotamiehenä taistelukentälle. Tai alkoholistina kadun pohjalle.
Kysymys oli "mitä sellaista olet sairastanut..." jne. Sitäpaitsi, 100 vuotta sitten ei kuolemantuomioita laitettu hirttämällä täytäntöön. Eikä Suomessa muutenkaan, kansalaissotaa lukuunottamatta.
Vierailija kirjoitti:
Lapsena olisin saattanut kuolla hammastulehdukseen. Mutta en välttämättä. Se oli kuitenkin vain maitohammas, joten luultavasti mätä olisi koteloitunut ja irronnut hampaan mukana. Aikuisena olisin saattanut kuolla munuaistulehdukseen, mutta en siihenkään välttämättä. Mummo nimittäin oli nuorena selvinnyt siitä ilman antibiootteja. Oma elimistö lopulta paransi. Mulle olisi saattanut siis käydä samoin.
Tästä tuli mieleen, kun vielä 1950- luvulla vedettiin nuoriltakin hampaat pois ja teetettiin rippilahjaksi proteesit. Voi olla, että se olikin parempi, tietämättömyyttään pelastettiin ihmiset hampaiden tulehduksilta ja sitä kautta elinikä piteni.
Vierailija kirjoitti:
Mielenterveysongelmat, koska noina aikoina apu oli järkyttävän huonoa.
Olisin siis tod. näk. lopettanut elämäni jo vuosia sitten, mutta kiitos tuen olenkin nyt jo monivuotisen työkykyni ansiosta nettomaksaja (vaikka eipä se ihmisarvon mittari olekaan).
Toisaalta jos olisin syntynyt sata vuotta sitten, olisin mahdollisesti saanut suht' terveet vanhemmat (sodan traumauttamien sijasta) ja olisin todennäköisemmin kuollut sitten jossain sodassa enkä oman käden kautta.
Yritä tästä sitten saada selvää.
Kuten Ismo Alanko toteaa eräässä kappaleessaan, kuolema korjaa elämän virheet, teet mitä teet.
Olisihan se sisällissotakin saattanut traumatisoida vanhempasi muutamaa vuotta ennen syntymääsi. Jos nyt pidetään kirjaimellisesti kiinni tuosta 100 vuodesta. Ja itse olisit ehkä joutunut viime sotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsena olisin saattanut kuolla hammastulehdukseen. Mutta en välttämättä. Se oli kuitenkin vain maitohammas, joten luultavasti mätä olisi koteloitunut ja irronnut hampaan mukana. Aikuisena olisin saattanut kuolla munuaistulehdukseen, mutta en siihenkään välttämättä. Mummo nimittäin oli nuorena selvinnyt siitä ilman antibiootteja. Oma elimistö lopulta paransi. Mulle olisi saattanut siis käydä samoin.
Tästä tuli mieleen, kun vielä 1950- luvulla vedettiin nuoriltakin hampaat pois ja teetettiin rippilahjaksi proteesit. Voi olla, että se olikin parempi, tietämättömyyttään pelastettiin ihmiset hampaiden tulehduksilta ja sitä kautta elinikä piteni.
Minun suvussani ei enää sata vuotta sitten syntyneiltä otettu hampita pois.
Jos en olisk kuollut astmaan niin sitten muutama vuosi sitten krooninen sappirakontulehdus ja sappikivitauti, olin aika huonossa vedossa sairaalassa letkuissa ja sen jälkeen lääkittynä pari viikkoa odotin leikkausta.
Synnytykseen. Lapseni olisi varmaan kuollut myös ja toinen ei olisi tietenkään edes alkanut kehittyä.
Kohtuni ei osannut poistaa sisältään mitään, ei edes vauvaa. Keskenmeno oli pahin, sillä meinasin kuolla ihan nykylääketieteenkin aikana ja tajusin tämän vasta vuosien jälkeen, vaikka perheeni tajusi hetkessä.
Kunnioitan näistä syistä suuresti terveydenhuoltoamme ja kaikkia sen mahdollisuuksia!
T: 27v, kahden lapsen äiti
Alkujaan puhjennut umpisuoli, josta vatsakalvon tulehdus.
Seuraava, toksemia raskausmyrkytys , olin jo teholla.
Kuppaan