Onko muita, joiden iäkkäillä vanhemmilla on hirvittävät määrät tavaraa ja roinaa koti ja autotallit ja varastot täynnä?
Mistään ei voi luopua, mitään ei voi heittää roskiin, ei edes käyttökelvotonta tai rikkinäistä tavaraa.
Kauhistuttaa ajatella sitä hetkeä, jolloin tuo tavaratsunami iskeytyy kuolinpesän muodossa minun syliini.
Kommentit (144)
Teet niin tai näin, kaikki menee kuitenkin väärin.
Ollaan miehen kanssa oltu eläkkeellä vajaa pari vuotta ja tehty "kuolinsiivousta" ja kamaa on viety peräkärryttäin SPR kirpparille ja paljon hakeneet itse, niin jopa nyt lapset ovat alkaneet kyselemään tavaroiden perään, kuinka he olisivat ottaneet sen tai siitä olisi saanut hyvät rahat saatu nettikirppiksellä.
Kaikki mitä ei ole tarvittu vuoteen, ollaan viety SPR:lle, taulut, astiat, taide-esineet, matot, liinavaatteet, polkupyörät jne.
Jotenkin kivaa, kun voi ostaa uutta designiä ja uusia kuoseja, joita on tullut markkinoille.
Itselläni ei ole lapsia, mutta jos olisi, niin kyllä todellakin ajattelisin asiaa heidän kannaltaan ja hävittäisin itse pikkuhiljaa romujani. Etenkin jos minulla olisi varastot täynnä likaisia patjoja ja rikkinäisiä näppäimistöjä vuodelta 1995. Ja en tarkoita, että pitäisi luopua kaikesta ja jäädä odottamaan kuolemaa, mutta en itse ainakaan haluaisi jättää hirveää tavaranhävittämistaakkaa lapsilleni. Varmasti heillä olisi muutakin käyttöä rahoilleen kuin jätemaksut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä niitä suret , kuolinpesän varoista maksat kaatopaikkakuorman .Useampikin firma ostaa kuolinpesiä ja tekevät vielä siivouksenkin. Vai etkö raaski?
Harmittaa vain, miten hirveästi duunia on edessä, kun vaihtoehtoisesti vanhemmat voisivat itse luopua osasta tavaroitaan tai aiakin järjestellä sitä sotkua jonkinlaiseen järjelliseen järjestykseen.
Jotenkin outoa, jos osa elämästä pitäisi jättää elämättä ja luopua rakkaista tavaroitaan ja vain sen takia, ettei jäljelle jääneille olisi siitä vaivaa ja työtä.
Eikä kukaan tiedä, milloin kuolinsiivous ja asunnon tyhjennys pitäisi tehdä? Pitääkö se tehdä 40v vai 90v, vaikka elämää on edessä.
Jotenkin ap. aloitus tekee surulliseksi, ainakin minun yli 70v vanhemmat eivät ole lakanneet elämästä tai nauttimasta ja iloitsemasta uudesta teknologiasta, kirjoista, vaatteista jne. eivätkä tyydy vanhoihin tavaroihin.
Ja useimmilla iäkkäillä on jonkin verran omaisuutta, niin luulisi ne kattavan kulut, jotka tulevat asunnon tyhjennyksestä ja kaatopaikkamaksuista, vaikka sen tekisi ulkopuoliset.
Eiköhän tässä nyt pääasiassa keskustella turhan ja rikkinäisen romun ja roskan hävittämisestä, eikä niinkään rakkaiden ja käyttökelpoisten tavaroiden. Esim. tuossa aikaisemmin mainittiin ulkovarasto täynnä homeisia ja hiirenkakkaisia tavaroita, joita kukaan tuskin tulee ikinä kaipaamaan, joten eihän niiden säilytyksessä ole mitään järkeä.
On. Heidän omakotitalonsa on painajainen, täynnä roinaa ja homeongelma, eihän sieltä voi edes mitään säästää vaikka haluaisi.. Nyt ovat muuttaneet suurimmaksi osaksi entiseen mummolaan ja sama ongelma sielläkin, mummo oli todella minimalisti, eipä talo näytä siltä enää.. toivottavasti en joudu näitä tyhjentämään, tulee aivovaurio jo ajatuksesta:/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n ongelma ratkeaa sitten aikanaan ihan tilaamalla roskalava.
Surutta vaan sinne sitten kaikki.
Kyllähän roskat joutuu lajittelemaan. Syrjässä olevalle paikkakunnalle roskalava voi olla myös järkyttävän kallis.
Syrjäseudulla ei paljon ole talolla arvoa, ainosstaan maapohjalla ja jos maapohjan myy irtaimistoineen, niin ostaja raivaa. Jos eurolla myy kiinteistön, niin todellisuudessa ostajan kannattaa muutaman tuhannen edestä maksaa kaatopaikkamaksuja.
Meillä on kesämökkinä talo ulkorakennuksineen täynnä tavaraa kolmen sukupolven ajalta. Vintti aivan täynnä: eriparinen sohvakalusto vm -70, lipasto,lampunrämiä, kivikovaksi korppuuntuneita talviulstereita, alumiinikattiloita, kahvikuppeja jne.
Täysin arvotonta kamaa , ei mitään retroa eikä yksikään huutokaupan pitäjä maksa niistä mitään.
Paikka sijaitsee ihan syrjässä ja haja-asutuksen haja-alueella.
Semmoisia sekalavoja tulisi täyteen ehkä 3 kpl. Luulisin. Yksi sekaiava maksaa 600-700€ kun viimeksi kyselin.
Ettäjoo niin helppoa se on vaan rimpauttaa helanderille että tuleppa käymään, saat aarteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n ongelma ratkeaa sitten aikanaan ihan tilaamalla roskalava.
Surutta vaan sinne sitten kaikki.
Kyllähän roskat joutuu lajittelemaan. Syrjässä olevalle paikkakunnalle roskalava voi olla myös järkyttävän kallis.
Kyllä, roskalava tulee todella kalliiksi, ja pahimmillaan joutuu vielä ottamaan töistä palkatonta vapaata saadakseen hävitettyä kaiken.
Jos ei ole palovaaraa, niin heillä on oikeus säilyttää tavaroitaan, jos haluavat. Olet törkeä ja itsekäs, kun suunnittelet toisten kuolemaa. Pitäisikö heidän tyhjentää kaikki ja sitten vain istua odottamassa kuolemaa?
Juu. Voihan se olla tyhjennetty sitten kun hän tulee todella iäkkääksi, että itse karsii. Tai sitten sukulaiset voivat hakea osan itselleen, kun olet ensin katsonut omasi. Sen jälkeen joku kuolinpesätyhjentäjä – tai kaatiskuljetus maksulla, jos on huonoa. Joku kai myy huonekaluja ym, mutta voi käydä liian raskaaksi. Perillisen kotiin ei mahdu yhtään mitään, ellei ole suuri asunto ja halua säilyttää. Varastoon vielä vähemmän. Case is closed.
Onneks miul on neljä veljee, nii ei sit ite tarvii yksin kuskata tavaroita kaatopaikalle. Nimittäi jos ite pitäs yksin tehä se urakka, nii mielummi palkkaisin jonkun muun tekee vaikka en rikas ookkaa. :D
On. Säilytys on vielä toistaitoista, joten suurin osa tavaroista on jo nyt homeessa. Ei siinä muu sitten auta kun kutsua roskalava pihalle ja heittää kaikki menemään. Tai kutsua joku noita siivouksia tekevä ja antaa hoitaa kaiken pois.
Sen roskalavaln vuokran saa laitettua pesän kuluihin. Eli ei sitä itse joudu maksamaan. Ja tyhjennyksenkin saa tilattua palveluna, ja senkin saa laittaa pesän menoihin.
Vai ottaako päähän kun perintö pienenee?
Miksi tavaraa ei saisi olla? Mitä se minulle kuuluu? Miksi pitäisi heittää roskiin sellaista, jota ihminen ei halua heittää roskiin?
Mun tutut on valitelleet ihan samaa ja sitten kun vanhemmat yllättäen kuolee, niin ei menekään kuin muutama viikonloppu ja ne kamalat tavarakasat on saatu nurkista pois. Nähtävästi sitä roinaa ei sittenkään ole liikoja, jos sitä ei tarvitse kuukausikaupalla raivata.
Kyse on vain siitä, että halutaan hallita vanhempia.
Vierailija kirjoitti:
Sen roskalavaln vuokran saa laitettua pesän kuluihin. Eli ei sitä itse joudu maksamaan. Ja tyhjennyksenkin saa tilattua palveluna, ja senkin saa laittaa pesän menoihin.
Vai ottaako päähän kun perintö pienenee?
Kaikissa kuolinpesissä ei ole varallisuutta ollenkaan, eli ei ole mitään mistä kulut maksaa. Alkoholisoinut isäni asui vuokralla, ja kuollessaan tilillä oli alle 50 euroa. Mitään arvokasta tai myytävää omaisuutta ei ollut, joten kaikki kulut jäivät minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen roskalavaln vuokran saa laitettua pesän kuluihin. Eli ei sitä itse joudu maksamaan. Ja tyhjennyksenkin saa tilattua palveluna, ja senkin saa laittaa pesän menoihin.
Vai ottaako päähän kun perintö pienenee?
Kaikissa kuolinpesissä ei ole varallisuutta ollenkaan, eli ei ole mitään mistä kulut maksaa. Alkoholisoinut isäni asui vuokralla, ja kuollessaan tilillä oli alle 50 euroa. Mitään arvokasta tai myytävää omaisuutta ei ollut, joten kaikki kulut jäivät minulle.
Mitkä ihmeen kulut? Ei tuossa tilanteessa synny mitään kuluja, kunta huolehtii hautauksen ja asunnon tyhjennyksen. Riittää, että paperityöt tehdään oikein ja kuolinpesä todetaan varattomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tavaraa ei saisi olla? Mitä se minulle kuuluu? Miksi pitäisi heittää roskiin sellaista, jota ihminen ei halua heittää roskiin?
Siksi kun vanhemman kuolemasta ei saa tulla mitään vaivaa. Vain käteinen kelpaa.
Miksi te ns nuoret ette tule niitä omia romujanne hakemaan meidän varastosta.
Puolet romuista on teidän, joita haluatte säästää, mutta ette halua pitää niitä omissa varastoissanne.
T.mummeli
Ei ole sinun asiasi niin kauan kuin vanhemmat elävät. Joten älä puutu toisten asioihin!
Vanhempani ovat tuollaisua keräilijöitä. Joka paikka on täynnä romua. Entiset lastenhuoneet on täynnä tavaraa lattiasta kattoon. Kellari on täynnä tavaraa. Joka ikinen hylly- ja pöytätaso on tavararöykkiön peitossa. Parveke, huoneiden nurkat ja kaikki seinustat ja sängynalukset on täynnä roinaa. He valittavat tavarapaljoudesta ja silti raahaavat sitä lisää kirpputoreilta ja alelaareista.
Meillä oli jo nuoruudessani järkyttävästi tavaraa. Haaveilin aina, miten siistiä omassa kodissani tulee olemaan. Minusta tulikin siisteyspakkomielteinen minimalisti.