Onko muita, joiden iäkkäillä vanhemmilla on hirvittävät määrät tavaraa ja roinaa koti ja autotallit ja varastot täynnä?
Mistään ei voi luopua, mitään ei voi heittää roskiin, ei edes käyttökelvotonta tai rikkinäistä tavaraa.
Kauhistuttaa ajatella sitä hetkeä, jolloin tuo tavaratsunami iskeytyy kuolinpesän muodossa minun syliini.
Kommentit (144)
Minä jouduin tyhjäämään vanhempien kodin heidän kuolemansa jälkeen.
Oli ihan hirveä homma ja tuosta viisastuneena, olen tehnyt omassa kodissani ”kuolinsiivouksen”.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te ns nuoret ette tule niitä omia romujanne hakemaan meidän varastosta.
Puolet romuista on teidän, joita haluatte säästää, mutta ette halua pitää niitä omissa varastoissanne.
T.mummeliOlen sanonut monta kertaa, että talossanne ei ole mitään mulle tärkeää.
Etkä ole, olen kysynyt, että säästetäänkö ne 70-luvun lelut ja koulukirjat, mutta pitää säästää, ja heillä ei o.e tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Voi ei :( eikö niitä saisi edes nyt kotikaranteeni tylsyydessä innostumaan raivuu savottaan vai ovatko kovin kiireisiä vaikkei oikein missään saisi käydä?
Meidän tapauksessa ainakin oli niin, että mitään ei saanut hävittää. Eivät kertakaikkiaan pystyneet luopumaan mistään. Olisi vaikka siivottu heidän puolestaan mutta ei saanut.
Vierailija kirjoitti:
Pahimpia ovat ne, jotka väittävät tavaroiden olevan lapsien. Sitten kun niitä alkaa lappaamaan jätesäkkiin ja kertoo vievänsä roskiin, niin ei saa.
Ei minun koulukirjani ole painettu 70-luvulla,eikä minun lapsuudessani ollut barbeja eikä autoratoja ja skeittilautoja.😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen roskalavaln vuokran saa laitettua pesän kuluihin. Eli ei sitä itse joudu maksamaan. Ja tyhjennyksenkin saa tilattua palveluna, ja senkin saa laittaa pesän menoihin.
Vai ottaako päähän kun perintö pienenee?
Ei, vaan se työ, minkä joutuu tekemään. Menee monta päivää aikaa raivata varastot ja aitat.
Meiltäkin löytyy vanhoja liesiä ka jääkaappeja ja 50 luvun paripuolisuksia yms
Minulla (ja kahdella muulla) meni kesälomasta viikko kun porukalla tyhjennettiin enimmästä rojusta omakotitalo. Meitä oli kolme ihmistä siivoamassa, 12-16 tuntisia päiviä joka päivä. Useita ajokeikkoja kaatsille, eri kierrätyskeskuksiin ja uffin laatikoille. Kuolinpesästä ei rahavaroja jäänyt yli josta maksaa kenellekään ulkopuoliselle tuollaista urakkaa, varmaan tuhansista euroista olisi puhuttu.
Ei, AP on ainoa.
Kaikki mummot ja vaarit istuvat lootusasennossa tatamilla valkoisissa tyhjiksi konmaritetuissa huoneissaan.
Ei ole. Vanhemmat älysivät vuokrata itselleen varastotilan (30 neliömetriä) joka sijaitsee eräässä toimistorakennuksessa. Tosi kätevä juttu. Kaikki tavarat voi viedä sinne säilytykseen. Varasto on kuiva, puhdas, hyvin valaistu, lämmitetty (normaali huoneenlämpö), hyvin ilmastoitu, ympärivuorokautisesti vartioitu ja vakuutusyhtiön hyväksymä.
Kun perinnönjako koittaa, minun tarvitsee vain järjestää varastotilan tyhjennys. Käyn kyllä ensin katsomassa, onko siellä jotain arvotavaraa, minkä saisi myytyä huutokaupassa. Kaikki muut tavarat lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n ongelma ratkeaa sitten aikanaan ihan tilaamalla roskalava.
Surutta vaan sinne sitten kaikki.
Se on sitten ainakin 500-600 euroa per kerta. Laskuttavat painon mukaan.
No tavarat on välpättävä ihan kierrätyksenkin takia. On painomaksut, eri lajeille.
Vain hullu laittaa kaiken suoraan lavalle.
Usein joukossa on arvotavaraa.
ÄLKÄÄ KOSKAAN tyhjentäkö tuollaista romulaania periaatteella 'siirtolava pihaan ja kaikki suoraan sinne'.
Yhden romu on toisen aarre.
Autonneomut hakee romumies ilmaiseksi tai autoharrastaja joka saattaa siitä jotain maksaakin. Kaikki metalliromu on rahanarvoista. Puun voi hyötypolttaa jollei mätää tai käsiteltyä. Riittävän vanhoille purkeille purnukoille, pulloille, leluille, lampuille, huoneklauille, vaatteille on omat keräilijänsä.
Toko mätä krääsä on aina arvotonta.
Jos on aikaa lajitella ja myydä voi ainakin päästä omilleen eikö tarvitse omasta pussista maksaa kaikkea.
Kannattaa ehkä myös yrittää myydä kiinteistö irtaimistoineen, esim itse saattaisin olla hyvinkin kiinnostunut tuollaisesta 'kaatopaikasta'.
Assburger kirjoitti:
Ei, AP on ainoa.
Kaikki mummot ja vaarit istuvat lootusasennossa tatamilla valkoisissa tyhjiksi konmaritetuissa huoneissaan.
Assburgerin ei ehkä kannattaisi turhaan yrittääkään sarkasmia, kun ei se kuitenkaan onnistu.
Traktorinromukin on rahanarvoinen koko sitä kautta että sattuisi olemaan haluttua mallia tai sitten painon kautta, romuraudasta maksetaan.
Appivanhempien kuollessa omakotitalo oli täynnä ihan turhaa tavaraa. Miehen sisarukset ovat hamstereita ja haluavat säilyttää kaiken, niin he halusivat raahata appivanhempien vanhoja vaatteita myöten kaiken talteen omille mökeilleen ja varastoihinsa.
Hieman nauratti, sisäänpäin, kun kysyin miksi anopin halpishallivaatteet piti säilyttää, niin ihan vain siksi etteivät vieraat ihmiset pääse niitä käyttämään.
Oli sairasta touhua.Hamstereista monessa polvessa.
Mun mies! Jatkoi ulkorakennusta , että mahtuu tavaraa.
Ostaa tarpeetonta, käyttää paljon rahaa turhiin ostoksiinsa.
Jos kyseenalaistan tavaran tarpeellisuutta, saan haukut.
Talon sisälläkin kaikkea tarpeetonta on paljon, hän ei anna lupaa niitä antaa pois/ viedä kierrätykseen tms.
Oon kyllästynyt totaalisesti
Vierailija kirjoitti:
ÄLKÄÄ KOSKAAN tyhjentäkö tuollaista romulaania periaatteella 'siirtolava pihaan ja kaikki suoraan sinne'.
Yhden romu on toisen aarre.
Autonneomut hakee romumies ilmaiseksi tai autoharrastaja joka saattaa siitä jotain maksaakin. Kaikki metalliromu on rahanarvoista. Puun voi hyötypolttaa jollei mätää tai käsiteltyä. Riittävän vanhoille purkeille purnukoille, pulloille, leluille, lampuille, huoneklauille, vaatteille on omat keräilijänsä.
Toko mätä krääsä on aina arvotonta.
Jos on aikaa lajitella ja myydä voi ainakin päästä omilleen eikö tarvitse omasta pussista maksaa kaikkea.
Kannattaa ehkä myös yrittää myydä kiinteistö irtaimistoineen, esim itse saattaisin olla hyvinkin kiinnostunut tuollaisesta 'kaatopaikasta'.
Hieno ajatus, mutta käytännössä h-tinmoinen työ. Olen pienessä mittakaavassa yrittänyt, ja jo facebookin roskalavalla ilmoittamisessa on aivan järjetön säätäminen - ensin pitää ottaa kuvat tavaroista ja siirtää ne tietokoneelle, kirjoittaa ilmoitusteksti, päivystää koneen ääressä ja vastata kymmeniin kysymyksiin mitoista, kunnosta, materiaalista, lisäkuvista ja tavaran käyttöhistoriasta. Jos joku lopulta sanoo ottavansa tavaran, alkaa toinen loputon säätö noudon ajankohdasta, kantajista, mahtuuko pakuun, olenkin sairaana, voiko veljeni hakea puolestani, aika ei sovikaan, voinko hakea ensi viikolla, kunnes noutajasta ei kuulu enää mitään. Ja jos joku ilmoittaa tavaran noutavansa, menee puoli päivää odotellessa, koska hakija ei voi tietenkään ilmoittaa kellonaikaa, vaan tulee kun ehtii, jos silloinkaan. Paitsi ne jotka tulevat kaksi tuntia ennen ilmoittamaansa aikaa.
tuttua. juuri tälläistä romukasaa raivataan. tuli nurkkaan, kuulostaisi parhaimmalta idealta. henkilö ei ole vielä edes kuollut, kaukana ei ole, mut on jo hirveä homma nyt raivata
Mun vanhemmat on aloittaneet useampi vuosi sitten siivoamisen, kun tyhjensivät vanhempiensa kaksiot kuoleman jälkeen. Tavaraa ei ollut mitenkään hirveästi, mutta silti siinä meni monta viikkoa. Itselläni ollut tässä jo useamman vuoden sellainen ajatus, että tavaraa vain lähtee ja sisälle tulee vain tarpeellista, kuten isompia vaatteita lapselle. Kyllä helpottaa siivoamista ja elämää sekä samalla näyttää säästötili hyvältä. Sitten kun jotain tarvitsee, ei tarvitse ostaa krääsää vaan voi panostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ÄLKÄÄ KOSKAAN tyhjentäkö tuollaista romulaania periaatteella 'siirtolava pihaan ja kaikki suoraan sinne'.
Yhden romu on toisen aarre.
Autonneomut hakee romumies ilmaiseksi tai autoharrastaja joka saattaa siitä jotain maksaakin. Kaikki metalliromu on rahanarvoista. Puun voi hyötypolttaa jollei mätää tai käsiteltyä. Riittävän vanhoille purkeille purnukoille, pulloille, leluille, lampuille, huoneklauille, vaatteille on omat keräilijänsä.
Toko mätä krääsä on aina arvotonta.
Jos on aikaa lajitella ja myydä voi ainakin päästä omilleen eikö tarvitse omasta pussista maksaa kaikkea.
Kannattaa ehkä myös yrittää myydä kiinteistö irtaimistoineen, esim itse saattaisin olla hyvinkin kiinnostunut tuollaisesta 'kaatopaikasta'.Hieno ajatus, mutta käytännössä h-tinmoinen työ. Olen pienessä mittakaavassa yrittänyt, ja jo facebookin roskalavalla ilmoittamisessa on aivan järjetön säätäminen - ensin pitää ottaa kuvat tavaroista ja siirtää ne tietokoneelle, kirjoittaa ilmoitusteksti, päivystää koneen ääressä ja vastata kymmeniin kysymyksiin mitoista, kunnosta, materiaalista, lisäkuvista ja tavaran käyttöhistoriasta. Jos joku lopulta sanoo ottavansa tavaran, alkaa toinen loputon säätö noudon ajankohdasta, kantajista, mahtuuko pakuun, olenkin sairaana, voiko veljeni hakea puolestani, aika ei sovikaan, voinko hakea ensi viikolla, kunnes noutajasta ei kuulu enää mitään. Ja jos joku ilmoittaa tavaran noutavansa, menee puoli päivää odotellessa, koska hakija ei voi tietenkään ilmoittaa kellonaikaa, vaan tulee kun ehtii, jos silloinkaan. Paitsi ne jotka tulevat kaksi tuntia ennen ilmoittamaansa aikaa.
samaa mieltä! just pohdittiin vanhempani kanssa mummin tavaroita miettiessä ett helpoin kun soittaa johonkin kieräyskeskukseen, se hakee kamat ilmaiseksi kuin me (käytännssä minä kun isäni ei osaa) kuvaamaan kamat, myymään netissä, sopii ihmisten kanssa hakuajoista ja palkaksi joku 2 euroa. pihakirppariakaan ei voi koronan takia pitää.
Kyllä. Mutsill ja faijalla on koti ja mökki kuorrytetta tauluilla, huonekaluilla,, Kaikki kaapit ja hyllyt pursuavat arvontonta tavaraa ja koriste-esinettä. Todella sekavan näköistä. Vaikea siivota ja pölyä kertyy joka paikkaan. Siivouksen jälkeenkin talo näyttää sekavalta. Tavarasta voisi puolet heittää roskiin samantien. Mistään eivät luovu ja lisää tavaraa ilmestyy joka vuosi. En ole vielä kehdannut koskaan sanoa, että voisitteko luopua jostain tavarasta.
Äiti, kun käy mun luona kylässä, kehuu ja ihastelee miten siistiä minulla on. Itselläni on vaan ne huonekalut ja tavarat joita oikesti käytän.
Se 50-luvun suksiparin puolikaskin saattaa mennö jonnekin nostalgiahenkisen ravintolan tms rekvisiitaksi. Ongelma on tosiaan löytää ne oikeat ostajat. Mihinkään nettikirppissäätöön ei kannata ryhtyä kuin poikkeustapauksissa.
Ehkä joku kuolinpesäostaja keräämään ensin rahanarvoiset esineet pois, sitten romumies joka vie kaiken metallin ja mahdollisesti akut ja jäteöljyt, sitten polttokelpoinen puu yhteen kasaan ja kaikki loput kaatikselle?
Ja noista kaikista pitäisi siis saada edes jotain rahaa paitsi kaatiskuormat joutuu maksamaan itse.
Nykyajan kontrollifriikille sukupolvelle ei riitä edes sen oman elämänsä kanssa nipottaminen, vaan pitäisi saada määrätä vanhempienkin elämäntyylistä. Ihminen saa kerätä kämppänsä täyteen vaikka käpyjä, jos siltä tuntuu. Jos olosuhteet ovat vaaralliset terveydelle, niin tehkää huoli-ilmoitus. Muussa tapauksessa keskittykää omiin asioihinne. Kuolinpesäsiivouksen voitte maksaa perintörahoista, teidän ei tarvitse laittaa tikkuakaan ristiin tai omia rahojanne penniäkään moiseen. Mutta onhan se surku tietysti, jos itselle tulee vähemmän perintöä... Vanhempien pitäisi maksimoida teidän perintörahanne ja hyvällä tuurilla vielä muuttaa irtaimistoaan käteiseksi ennen kuolemaansa, että saisitte ponnistelematta vähän matka- tai ulkoporeammekassaan kahisevaa.