Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Puhevammaiset: Voisimpa alkaa "harjoittaa"
09.04.2021 |
Mikä ihme teitä helsinkiläisiä puhevammaisia vaivaa!? Tänään paloi jälleen käämi radiota kuunnellessa.
OPETELKAA PUHUMAAN SUOMEA, AINAKIN MEDIASSA!
Voisimpa alkaa harjoittaa -> Voisinpa ryhtyä/alkaa harjoittelemaan.
Lopettakaa suomen kielen raiskaaminen m*m*kielellä!
Kommentit (159)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joku työnhakija käyttää samassa lauseessa "alkaa" ja verbin perusmuoto -yhdistelmää, on odotettavissa työpaikan haun jatkoa.
Voi kuule, kun juurikin se alkaa + verbin perusmuoto on se alkuperäinen oikea ja hyväksytty tapa ilmaista asia. Nykyisin, sanoiko joku aiemmin että vuodesta 2014 lähtien, myös muoto alkaa tekemään tai lukemaan on myös hyväksytty, mutta kyllä kalskahtaa aina näin 20 vuotta sitten ylioppilaaksi kirjoittaneen korvaan joka kerta.
Täh? Kirjoitin laudaturin -99, eikä todellakaan ollut oikein. Mitä ihmettä täällä selitetään taas?
Vuoteen 2014 asti "alkaa tekemään" oli ylioppilaskirjoitusten sensoreilla virheellinen muoto, vain "alkaa tehdä" oli sallittu.
Oho. Sain silti laudaturin, ja olen satavarma että käytin "alkaa tekemään" -formaattia.
Mutta et siinä ylioppilasaineessasi, koska se oli tosiaan ennen vuotta 2014 yhdeksän pisteen virhe.
Arvaa mitä? Mäkin käytin, mutta ei ilmeisesti sattunut kumpaankaan ylioppilasaineeseeni, koska sain toisesta 97 ja toisesta 95 pistettä. Mä käytin sitä vielä yliopistossakin, vaikka pääaineeni oli suomen kieli. Käytin sitä ylpeästi, koska mun mielestä se sääntö oli niin typerä. Mulla oli äidinkieli aina 9 tai 10, mutta tämä knoppi oli silti mennyt multa ohi lukioaikanani. Kun sain kuulla siitä, pöyristyin.
Kas, toinen, joka keulii ikivanhoilla saavutuksillaan! Minä sain toisesta aineesta 98 ja toisesta 95 pistettä ja haluaisin kuollakseni tietää, mikä tuossa paremmassa esti täysien pisteiden saamisen. Eikös se täysi määrä ollut 99 pistettä? Olen etsinyt tätä tietoa vaikka mistä, mutta en löydä.
Mahdatko muuten muistaa, mitkä muut olivat yhdeksän pisteen virheitä? Minä en muista yhtään.
Odotapas kun saat tietää, että vanha laudatur on hädintuskin vanhan magnan arvoinen suoritus.
Kyllä se vähän otti päähän, kun opettaja totesi meille vaihtovuonna kirjoittaneille että "olisit saanut viime vuonna laudaturin, mutta nyt valitettavasti jää eximiaan".
Kahdesta eri aineesta. Ja yliopistoihin haettiin samoilla arvosanoilla, laudatur aina edessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.
Suomessa oli sana "isosti" yleisessä käytössä kirjakielessä 1800-luvulla. Sitten joku (veikkaisin E.N. Setälää, mutta on puhdas arvaus) päätti, että se on väärin ja vain "suuresti" sallitaan. Sen jälkeen sana pikkuhiljaa katosi kirjoitetusta kielestä, mutta jäi elämään puhekieleen.
Mielivaltaisen päätöksen voi kumota ihan mielivaltaisesti, joten en näe mitään syytä olla sallimatta sanaa "isosti".
Hevonpaskaa.
Kukaan ei käyttänyt 90-luvulla sanaa "isosti". Ei kukaan. Vasta kun Applen "Think Big" piti kääntää suomeksi, joku keksi vääntää sen muotoon ajattele isosti.
Koko mainos oksetti meitä mainosväen ihmisiä huonon suomen vuoksi. Ja sitten kotus päätti ottaa isosti sanan hyväsytyksi. Joo-o.
...tai sitten on niin, ettet juuri tunne suomen kirjakielen historiaa ja sen takia perustat kaiken oman elämäsi varrella kerättyihin kokemuksiin.
Se että joku epämääräinen kirjailija käytti vuonna nakki ja papu jotain pienen ryhmän käyttämään suullisen kielen sanaa, ei tarkoita että se pitäisi hyväksyä kirjoitettuun kieleen. Ylläoleva esimerkki on hyvä, toinen on helvetillinen "kokoustaminen".
Aina kun minulle ehdotetaan kokoustamista, totean että "Voidaanhan me kokous pitää".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.
Suomessa oli sana "isosti" yleisessä käytössä kirjakielessä 1800-luvulla. Sitten joku (veikkaisin E.N. Setälää, mutta on puhdas arvaus) päätti, että se on väärin ja vain "suuresti" sallitaan. Sen jälkeen sana pikkuhiljaa katosi kirjoitetusta kielestä, mutta jäi elämään puhekieleen.
Mielivaltaisen päätöksen voi kumota ihan mielivaltaisesti, joten en näe mitään syytä olla sallimatta sanaa "isosti".
XD Joo, aikana, jolloin kaikki kirjoitettiin ruotsiksi.
Joo-o.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.
Suomessa oli sana "isosti" yleisessä käytössä kirjakielessä 1800-luvulla. Sitten joku (veikkaisin E.N. Setälää, mutta on puhdas arvaus) päätti, että se on väärin ja vain "suuresti" sallitaan. Sen jälkeen sana pikkuhiljaa katosi kirjoitetusta kielestä, mutta jäi elämään puhekieleen.
Mielivaltaisen päätöksen voi kumota ihan mielivaltaisesti, joten en näe mitään syytä olla sallimatta sanaa "isosti".
Hevonpaskaa.
Kukaan ei käyttänyt 90-luvulla sanaa "isosti". Ei kukaan. Vasta kun Applen "Think Big" piti kääntää suomeksi, joku keksi vääntää sen muotoon ajattele isosti.
Koko mainos oksetti meitä mainosväen ihmisiä huonon suomen vuoksi. Ja sitten kotus päätti ottaa isosti sanan hyväsytyksi. Joo-o.
"Ei kukaan" siellä, missä sinä liikuit. Ihmiset puhuvat eri tavalla eri puolella Suomea.
Ja minä en tuossa puhunut 1990-luvusta, kun sanoin, että se oli yleisesti hyväksytty myös kirjoitetussa tekstissä, vaan 1800-luvusta. Kai nyt mainosväen ihminenkin ymmärtää eron 25:n ja 125:n vuoden välillä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.
Suomessa oli sana "isosti" yleisessä käytössä kirjakielessä 1800-luvulla. Sitten joku (veikkaisin E.N. Setälää, mutta on puhdas arvaus) päätti, että se on väärin ja vain "suuresti" sallitaan. Sen jälkeen sana pikkuhiljaa katosi kirjoitetusta kielestä, mutta jäi elämään puhekieleen.
Mielivaltaisen päätöksen voi kumota ihan mielivaltaisesti, joten en näe mitään syytä olla sallimatta sanaa "isosti".
XD Joo, aikana, jolloin kaikki kirjoitettiin ruotsiksi.
Joo-o.
Pitäiskö sun ehkä hieman perehtyä suomen kirjakielen historiaan (näin Mikael Agricolan päivänä voisi olla hyvä aihe), jos kuvittelet, että suomea ei kirjoitettu 1800-luvulla, kansallisen heräämisen aikaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.
Suomessa oli sana "isosti" yleisessä käytössä kirjakielessä 1800-luvulla. Sitten joku (veikkaisin E.N. Setälää, mutta on puhdas arvaus) päätti, että se on väärin ja vain "suuresti" sallitaan. Sen jälkeen sana pikkuhiljaa katosi kirjoitetusta kielestä, mutta jäi elämään puhekieleen.
Mielivaltaisen päätöksen voi kumota ihan mielivaltaisesti, joten en näe mitään syytä olla sallimatta sanaa "isosti".
Hevonpaskaa.
Kukaan ei käyttänyt 90-luvulla sanaa "isosti". Ei kukaan. Vasta kun Applen "Think Big" piti kääntää suomeksi, joku keksi vääntää sen muotoon ajattele isosti.
Koko mainos oksetti meitä mainosväen ihmisiä huonon suomen vuoksi. Ja sitten kotus päätti ottaa isosti sanan hyväsytyksi. Joo-o.
...tai sitten on niin, ettet juuri tunne suomen kirjakielen historiaa ja sen takia perustat kaiken oman elämäsi varrella kerättyihin kokemuksiin.
Se että joku epämääräinen kirjailija käytti vuonna nakki ja papu jotain pienen ryhmän käyttämään suullisen kielen sanaa, ei tarkoita että se pitäisi hyväksyä kirjoitettuun kieleen. Ylläoleva esimerkki on hyvä, toinen on helvetillinen "kokoustaminen".
Aina kun minulle ehdotetaan kokoustamista, totean että "Voidaanhan me kokous pitää".
Ei sanoja erikseen hyväksytä tai olla hyväksymättä, niitä tulee kieleen ihan ilman hyväksymistäkin. Se, mitä sinä siitä henkilökohtaisesti ajattelet, ei vaikuta asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joku työnhakija käyttää samassa lauseessa "alkaa" ja verbin perusmuoto -yhdistelmää, on odotettavissa työpaikan haun jatkoa.
Voi kuule, kun juurikin se alkaa + verbin perusmuoto on se alkuperäinen oikea ja hyväksytty tapa ilmaista asia. Nykyisin, sanoiko joku aiemmin että vuodesta 2014 lähtien, myös muoto alkaa tekemään tai lukemaan on myös hyväksytty, mutta kyllä kalskahtaa aina näin 20 vuotta sitten ylioppilaaksi kirjoittaneen korvaan joka kerta.
Täh? Kirjoitin laudaturin -99, eikä todellakaan ollut oikein. Mitä ihmettä täällä selitetään taas?
Vuoteen 2014 asti "alkaa tekemään" oli ylioppilaskirjoitusten sensoreilla virheellinen muoto, vain "alkaa tehdä" oli sallittu.
Oho. Sain silti laudaturin, ja olen satavarma että käytin "alkaa tekemään" -formaattia.
Mutta et siinä ylioppilasaineessasi, koska se oli tosiaan ennen vuotta 2014 yhdeksän pisteen virhe.
Arvaa mitä? Mäkin käytin, mutta ei ilmeisesti sattunut kumpaankaan ylioppilasaineeseeni, koska sain toisesta 97 ja toisesta 95 pistettä. Mä käytin sitä vielä yliopistossakin, vaikka pääaineeni oli suomen kieli. Käytin sitä ylpeästi, koska mun mielestä se sääntö oli niin typerä. Mulla oli äidinkieli aina 9 tai 10, mutta tämä knoppi oli silti mennyt multa ohi lukioaikanani. Kun sain kuulla siitä, pöyristyin.
Kas, toinen, joka keulii ikivanhoilla saavutuksillaan! Minä sain toisesta aineesta 98 ja toisesta 95 pistettä ja haluaisin kuollakseni tietää, mikä tuossa paremmassa esti täysien pisteiden saamisen. Eikös se täysi määrä ollut 99 pistettä? Olen etsinyt tätä tietoa vaikka mistä, mutta en löydä.
Mahdatko muuten muistaa, mitkä muut olivat yhdeksän pisteen virheitä? Minä en muista yhtään.
Täysi määrä on 99. Tarkemmat tiedot pisteytyksestä olisi tietenkin saanut opettajalta, sensorilta niitä ei enää voi kysyä (oon muuten tuntenut elämässäni useamman sensorin, mutta nimiä en paljasta :D). Eivät ne kaikki virheet tietenkään liity oikeakielisyyteen, niitä saa myös sisällöstä. Tuo on ainoa yksittäinen virhepistemäärä, jonka tiedän.
Muistin siis oikein. En kaiken muun YO-koheltamisen seassa ymmärtänyt kysyä opettajaltani sitä, mikä oli yhden pisteen vienyt. Muistan kyllä hänen puuskahduksensa: "Kyllähän minä tiesin, että se hyvä oli, mutta sitä en tiennyt, että se oli noin hyvä!" Jälkeenpäinhän tuo kertoo sen, että sensori nosti pisteitäni. Aiheena muuten oli suomen kieli ja sen murteet, joten omistauduin asialle jo aika nuorena. :D
Minusta ei tullut äikänopea, vaikka ihana opettajani niin toivoikin. Kääntäjä ja vieraiden kielten ope minusta tuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.
Suomessa oli sana "isosti" yleisessä käytössä kirjakielessä 1800-luvulla. Sitten joku (veikkaisin E.N. Setälää, mutta on puhdas arvaus) päätti, että se on väärin ja vain "suuresti" sallitaan. Sen jälkeen sana pikkuhiljaa katosi kirjoitetusta kielestä, mutta jäi elämään puhekieleen.
Mielivaltaisen päätöksen voi kumota ihan mielivaltaisesti, joten en näe mitään syytä olla sallimatta sanaa "isosti".
Hevonpaskaa.
Kukaan ei käyttänyt 90-luvulla sanaa "isosti". Ei kukaan. Vasta kun Applen "Think Big" piti kääntää suomeksi, joku keksi vääntää sen muotoon ajattele isosti.
Koko mainos oksetti meitä mainosväen ihmisiä huonon suomen vuoksi. Ja sitten kotus päätti ottaa isosti sanan hyväsytyksi. Joo-o.
"Ei kukaan" siellä, missä sinä liikuit. Ihmiset puhuvat eri tavalla eri puolella Suomea.
Ja minä en tuossa puhunut 1990-luvusta, kun sanoin, että se oli yleisesti hyväksytty myös kirjoitetussa tekstissä, vaan 1800-luvusta. Kai nyt mainosväen ihminenkin ymmärtää eron 25:n ja 125:n vuoden välillä?
Ruotsinkielisissä opuksissa käytettiin innokkaasti "isosti" -sanaa. Juu-u. ::))
Ja yksittäisen kääntäjän tekemä virhe ei tee sanasta yhtään sen käytetympää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.
Suomessa oli sana "isosti" yleisessä käytössä kirjakielessä 1800-luvulla. Sitten joku (veikkaisin E.N. Setälää, mutta on puhdas arvaus) päätti, että se on väärin ja vain "suuresti" sallitaan. Sen jälkeen sana pikkuhiljaa katosi kirjoitetusta kielestä, mutta jäi elämään puhekieleen.
Mielivaltaisen päätöksen voi kumota ihan mielivaltaisesti, joten en näe mitään syytä olla sallimatta sanaa "isosti".
Hevonpaskaa.
Kukaan ei käyttänyt 90-luvulla sanaa "isosti". Ei kukaan. Vasta kun Applen "Think Big" piti kääntää suomeksi, joku keksi vääntää sen muotoon ajattele isosti.
Koko mainos oksetti meitä mainosväen ihmisiä huonon suomen vuoksi. Ja sitten kotus päätti ottaa isosti sanan hyväsytyksi. Joo-o.
...tai sitten on niin, ettet juuri tunne suomen kirjakielen historiaa ja sen takia perustat kaiken oman elämäsi varrella kerättyihin kokemuksiin.
Se että joku epämääräinen kirjailija käytti vuonna nakki ja papu jotain pienen ryhmän käyttämään suullisen kielen sanaa, ei tarkoita että se pitäisi hyväksyä kirjoitettuun kieleen. Ylläoleva esimerkki on hyvä, toinen on helvetillinen "kokoustaminen".
Aina kun minulle ehdotetaan kokoustamista, totean että "Voidaanhan me kokous pitää".
Ei sanoja erikseen hyväksytä tai olla hyväksymättä, niitä tulee kieleen ihan ilman hyväksymistäkin. Se, mitä sinä siitä henkilökohtaisesti ajattelet, ei vaikuta asiaan.
Kun kotus "hyväksyy" sanan, siitä tulee käypää valuuttaa mm. YO-kirjoituksissa. On siis täysin naivia väittää, etteivät kotuksen määrittelyt ole määräyksiä/hyväksyntöjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.
Suomessa oli sana "isosti" yleisessä käytössä kirjakielessä 1800-luvulla. Sitten joku (veikkaisin E.N. Setälää, mutta on puhdas arvaus) päätti, että se on väärin ja vain "suuresti" sallitaan. Sen jälkeen sana pikkuhiljaa katosi kirjoitetusta kielestä, mutta jäi elämään puhekieleen.
Mielivaltaisen päätöksen voi kumota ihan mielivaltaisesti, joten en näe mitään syytä olla sallimatta sanaa "isosti".
Hevonpaskaa.
Kukaan ei käyttänyt 90-luvulla sanaa "isosti". Ei kukaan. Vasta kun Applen "Think Big" piti kääntää suomeksi, joku keksi vääntää sen muotoon ajattele isosti.
Koko mainos oksetti meitä mainosväen ihmisiä huonon suomen vuoksi. Ja sitten kotus päätti ottaa isosti sanan hyväsytyksi. Joo-o.
"Ei kukaan" siellä, missä sinä liikuit. Ihmiset puhuvat eri tavalla eri puolella Suomea.
Ja minä en tuossa puhunut 1990-luvusta, kun sanoin, että se oli yleisesti hyväksytty myös kirjoitetussa tekstissä, vaan 1800-luvusta. Kai nyt mainosväen ihminenkin ymmärtää eron 25:n ja 125:n vuoden välillä?
Ruotsinkielisissä opuksissa käytettiin innokkaasti "isosti" -sanaa. Juu-u. ::))
Ja yksittäisen kääntäjän tekemä virhe ei tee sanasta yhtään sen käytetympää.
Siis etkö ole tietoinen, että 1800-luvulla kirjoitettiin suomea? Ensimmäinen suomen kielen professuurikin perustettiin 1850. Jos et viitsi kirjoja lukea, niin netistäkin löytyy kyllä tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.
Suomessa oli sana "isosti" yleisessä käytössä kirjakielessä 1800-luvulla. Sitten joku (veikkaisin E.N. Setälää, mutta on puhdas arvaus) päätti, että se on väärin ja vain "suuresti" sallitaan. Sen jälkeen sana pikkuhiljaa katosi kirjoitetusta kielestä, mutta jäi elämään puhekieleen.
Mielivaltaisen päätöksen voi kumota ihan mielivaltaisesti, joten en näe mitään syytä olla sallimatta sanaa "isosti".
Hevonpaskaa.
Kukaan ei käyttänyt 90-luvulla sanaa "isosti". Ei kukaan. Vasta kun Applen "Think Big" piti kääntää suomeksi, joku keksi vääntää sen muotoon ajattele isosti.
Koko mainos oksetti meitä mainosväen ihmisiä huonon suomen vuoksi. Ja sitten kotus päätti ottaa isosti sanan hyväsytyksi. Joo-o.
...tai sitten on niin, ettet juuri tunne suomen kirjakielen historiaa ja sen takia perustat kaiken oman elämäsi varrella kerättyihin kokemuksiin.
Se että joku epämääräinen kirjailija käytti vuonna nakki ja papu jotain pienen ryhmän käyttämään suullisen kielen sanaa, ei tarkoita että se pitäisi hyväksyä kirjoitettuun kieleen. Ylläoleva esimerkki on hyvä, toinen on helvetillinen "kokoustaminen".
Aina kun minulle ehdotetaan kokoustamista, totean että "Voidaanhan me kokous pitää".
Kyllähän kokoustamalla päästään etiäppäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.
Suomessa oli sana "isosti" yleisessä käytössä kirjakielessä 1800-luvulla. Sitten joku (veikkaisin E.N. Setälää, mutta on puhdas arvaus) päätti, että se on väärin ja vain "suuresti" sallitaan. Sen jälkeen sana pikkuhiljaa katosi kirjoitetusta kielestä, mutta jäi elämään puhekieleen.
Mielivaltaisen päätöksen voi kumota ihan mielivaltaisesti, joten en näe mitään syytä olla sallimatta sanaa "isosti".
XD Joo, aikana, jolloin kaikki kirjoitettiin ruotsiksi.
Joo-o.
Pitäiskö sun ehkä hieman perehtyä suomen kirjakielen historiaan (näin Mikael Agricolan päivänä voisi olla hyvä aihe), jos kuvittelet, että suomea ei kirjoitettu 1800-luvulla, kansallisen heräämisen aikaan?
Kuten sanottua, kirjoittajia oli vain muutama, ja muutama kääntäjä. Suurin osa 1800-luvusta oli pelkkää ruotsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.
Suomessa oli sana "isosti" yleisessä käytössä kirjakielessä 1800-luvulla. Sitten joku (veikkaisin E.N. Setälää, mutta on puhdas arvaus) päätti, että se on väärin ja vain "suuresti" sallitaan. Sen jälkeen sana pikkuhiljaa katosi kirjoitetusta kielestä, mutta jäi elämään puhekieleen.
Mielivaltaisen päätöksen voi kumota ihan mielivaltaisesti, joten en näe mitään syytä olla sallimatta sanaa "isosti".
Hevonpaskaa.
Kukaan ei käyttänyt 90-luvulla sanaa "isosti". Ei kukaan. Vasta kun Applen "Think Big" piti kääntää suomeksi, joku keksi vääntää sen muotoon ajattele isosti.
Koko mainos oksetti meitä mainosväen ihmisiä huonon suomen vuoksi. Ja sitten kotus päätti ottaa isosti sanan hyväsytyksi. Joo-o.
...tai sitten on niin, ettet juuri tunne suomen kirjakielen historiaa ja sen takia perustat kaiken oman elämäsi varrella kerättyihin kokemuksiin.
Se että joku epämääräinen kirjailija käytti vuonna nakki ja papu jotain pienen ryhmän käyttämään suullisen kielen sanaa, ei tarkoita että se pitäisi hyväksyä kirjoitettuun kieleen. Ylläoleva esimerkki on hyvä, toinen on helvetillinen "kokoustaminen".
Aina kun minulle ehdotetaan kokoustamista, totean että "Voidaanhan me kokous pitää".
Ei sanoja erikseen hyväksytä tai olla hyväksymättä, niitä tulee kieleen ihan ilman hyväksymistäkin. Se, mitä sinä siitä henkilökohtaisesti ajattelet, ei vaikuta asiaan.
Kun kotus "hyväksyy" sanan, siitä tulee käypää valuuttaa mm. YO-kirjoituksissa. On siis täysin naivia väittää, etteivät kotuksen määrittelyt ole määräyksiä/hyväksyntöjä.
YO-kirjoitukset ovat aika pieni osa kielenkäyttöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.
Suomessa oli sana "isosti" yleisessä käytössä kirjakielessä 1800-luvulla. Sitten joku (veikkaisin E.N. Setälää, mutta on puhdas arvaus) päätti, että se on väärin ja vain "suuresti" sallitaan. Sen jälkeen sana pikkuhiljaa katosi kirjoitetusta kielestä, mutta jäi elämään puhekieleen.
Mielivaltaisen päätöksen voi kumota ihan mielivaltaisesti, joten en näe mitään syytä olla sallimatta sanaa "isosti".
Hevonpaskaa.
Kukaan ei käyttänyt 90-luvulla sanaa "isosti". Ei kukaan. Vasta kun Applen "Think Big" piti kääntää suomeksi, joku keksi vääntää sen muotoon ajattele isosti.
Koko mainos oksetti meitä mainosväen ihmisiä huonon suomen vuoksi. Ja sitten kotus päätti ottaa isosti sanan hyväsytyksi. Joo-o.
...tai sitten on niin, ettet juuri tunne suomen kirjakielen historiaa ja sen takia perustat kaiken oman elämäsi varrella kerättyihin kokemuksiin.
Se että joku epämääräinen kirjailija käytti vuonna nakki ja papu jotain pienen ryhmän käyttämään suullisen kielen sanaa, ei tarkoita että se pitäisi hyväksyä kirjoitettuun kieleen. Ylläoleva esimerkki on hyvä, toinen on helvetillinen "kokoustaminen".
Aina kun minulle ehdotetaan kokoustamista, totean että "Voidaanhan me kokous pitää".
Kyllähän kokoustamalla päästään etiäppäin.
Mutta pitämällä kokous saadaan työt valmiiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.
Suomessa oli sana "isosti" yleisessä käytössä kirjakielessä 1800-luvulla. Sitten joku (veikkaisin E.N. Setälää, mutta on puhdas arvaus) päätti, että se on väärin ja vain "suuresti" sallitaan. Sen jälkeen sana pikkuhiljaa katosi kirjoitetusta kielestä, mutta jäi elämään puhekieleen.
Mielivaltaisen päätöksen voi kumota ihan mielivaltaisesti, joten en näe mitään syytä olla sallimatta sanaa "isosti".
Hevonpaskaa.
Kukaan ei käyttänyt 90-luvulla sanaa "isosti". Ei kukaan. Vasta kun Applen "Think Big" piti kääntää suomeksi, joku keksi vääntää sen muotoon ajattele isosti.
Koko mainos oksetti meitä mainosväen ihmisiä huonon suomen vuoksi. Ja sitten kotus päätti ottaa isosti sanan hyväsytyksi. Joo-o.
...tai sitten on niin, ettet juuri tunne suomen kirjakielen historiaa ja sen takia perustat kaiken oman elämäsi varrella kerättyihin kokemuksiin.
Se että joku epämääräinen kirjailija käytti vuonna nakki ja papu jotain pienen ryhmän käyttämään suullisen kielen sanaa, ei tarkoita että se pitäisi hyväksyä kirjoitettuun kieleen. Ylläoleva esimerkki on hyvä, toinen on helvetillinen "kokoustaminen".
Aina kun minulle ehdotetaan kokoustamista, totean että "Voidaanhan me kokous pitää".
Ei sanoja erikseen hyväksytä tai olla hyväksymättä, niitä tulee kieleen ihan ilman hyväksymistäkin. Se, mitä sinä siitä henkilökohtaisesti ajattelet, ei vaikuta asiaan.
Kun kotus "hyväksyy" sanan, siitä tulee käypää valuuttaa mm. YO-kirjoituksissa. On siis täysin naivia väittää, etteivät kotuksen määrittelyt ole määräyksiä/hyväksyntöjä.
YO-kirjoitukset ovat aika pieni osa kielenkäyttöä.
Naivia.
Kyllä minun ollessani koulussa "alkaa ja tehdä" -yhdistelmä oli amatööritason virhe, josta äidinkielenopettajat jaksoivat aina mainita.
Aika hurjaa, jos tuo(kin) virhe on nykyään ihan ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joku työnhakija käyttää samassa lauseessa "alkaa" ja verbin perusmuoto -yhdistelmää, on odotettavissa työpaikan haun jatkoa.
Voi kuule, kun juurikin se alkaa + verbin perusmuoto on se alkuperäinen oikea ja hyväksytty tapa ilmaista asia. Nykyisin, sanoiko joku aiemmin että vuodesta 2014 lähtien, myös muoto alkaa tekemään tai lukemaan on myös hyväksytty, mutta kyllä kalskahtaa aina näin 20 vuotta sitten ylioppilaaksi kirjoittaneen korvaan joka kerta.
Täh? Kirjoitin laudaturin -99, eikä todellakaan ollut oikein. Mitä ihmettä täällä selitetään taas?
Vuoteen 2014 asti "alkaa tekemään" oli ylioppilaskirjoitusten sensoreilla virheellinen muoto, vain "alkaa tehdä" oli sallittu.
Oho. Sain silti laudaturin, ja olen satavarma että käytin "alkaa tekemään" -formaattia.
Mutta et siinä ylioppilasaineessasi, koska se oli tosiaan ennen vuotta 2014 yhdeksän pisteen virhe.
Arvaa mitä? Mäkin käytin, mutta ei ilmeisesti sattunut kumpaankaan ylioppilasaineeseeni, koska sain toisesta 97 ja toisesta 95 pistettä. Mä käytin sitä vielä yliopistossakin, vaikka pääaineeni oli suomen kieli. Käytin sitä ylpeästi, koska mun mielestä se sääntö oli niin typerä. Mulla oli äidinkieli aina 9 tai 10, mutta tämä knoppi oli silti mennyt multa ohi lukioaikanani. Kun sain kuulla siitä, pöyristyin.
Kas, toinen, joka keulii ikivanhoilla saavutuksillaan! Minä sain toisesta aineesta 98 ja toisesta 95 pistettä ja haluaisin kuollakseni tietää, mikä tuossa paremmassa esti täysien pisteiden saamisen. Eikös se täysi määrä ollut 99 pistettä? Olen etsinyt tätä tietoa vaikka mistä, mutta en löydä.
Mahdatko muuten muistaa, mitkä muut olivat yhdeksän pisteen virheitä? Minä en muista yhtään.
Odotapas kun saat tietää, että vanha laudatur on hädintuskin vanhan magnan arvoinen suoritus.
Kyllä se vähän otti päähän, kun opettaja totesi meille vaihtovuonna kirjoittaneille että "olisit saanut viime vuonna laudaturin, mutta nyt valitettavasti jää eximiaan".
Kahdesta eri aineesta. Ja yliopistoihin haettiin samoilla arvosanoilla, laudatur aina edessä.
Nyt en ymmärrä, mutta kuulostaa kamalalta. Onko tuossa ekassa virkkeessäsi virhe?
Minulle kävi niin onnettomasti, että kaksi ainetta jäi parilla pisteellä ällästä. Kai niitä kokeita olisi saanut uusia, mutta se ei tullut mieleen, kun olin syksyllä jo kaukana opiskelemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häh? Miten lause jatkui? On aivan suomen kielen mukaista sanoa esim. voisinpa alkaa harjoittaa liiketoimintaa.
Harjoittaminen ja harjoitteleminen on kaksi aivan eri asiaa.
"Mun täytyy alkaa harjoittaa liikuntaa"
ARGH!
Eli siis aivan suomen kielen mukaisesti sanottu. Taitoja voi harjoittaa ja myös liikuntaa voi harjoittaa. Näin se vaan menee. Poltit siis päreesi tyhjästä.
Sori. Tuo on kyllä ihan huuhaata. Vähän niinkuin sana "kokoustaa", joka otettiin väkisin hyväksytyksi sanaksi kun hesalaisilta nuorilta ei enää "pidetään kokous" sujunut.
Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.
Elävä kieli muuttuu, kuollut kieli pysyy samanlaisena. Suomessa sanojen johtaminen (kokous - kokoustaa) on luonnollinen tapa saada uutta sanastoa. Sillä tavalla saamme omakielisiä uusia sanoja pelkän lainaamisen sijaan. Millä tavalla sun mielestä niitä uusia sanoja pitäisi tehdä? Kun ajattelee suomen kirjakielen historiaa, niin mun mielestä se on hienoa, että meillä on niin paljon omakielistä erityisalojen sanastoa juuri siksi, että sanoja on johdettu olemassa olevista sanoista sen sijaan, että otettaisiin käyttöön kansainvälinen sana.
Se on vain sääli, että kielellisesti heikoimmat ihmiset muokkaavat nykyään suomea. Kuten juutuuberit.
Tulee mieleen se kielen tutkimuksen laitoksen professori (?) joka joskus 2015 sanoi televisiossa että virheellisiä muotoja on nykyään vain hyväksyttävä viralliseen kieleen, koska nuoret eivät enää osaa suomea.
Huhhuh.
Sen verran voin sanoa suomen kielestä ja sen tutkimuksesta ymmärtäväni, että se kotuksen työntekijä ei ole sanonut noin.
Mutta suosittelisin sinullekin oikeasti tutustumaan suomen kieleen ja sen kirjakielen historiaan. Se on oikeasti kiinnostavaa. Ja kun tietää enemmän, tulee vähemmän näitä vihan tunteita.
Kyllä muuten sanoi. En muista ulkoa (no, daah) mitä mies sanoi, mutta ajatus oli että nuorten kieli on niin rajallista, että kieleen on pakko hyväksyä nuorten käyttämiä virheellisiä muotoja. Nuoret kun käyttävät niitä kirjoitetuissakin teksteissä, eivätkä ymmärrä virheitään.
Siinä pilkkuvirheet jäävät kakkoseksi, kun joku kirjoittaa "Mä alkaa lähettää sulle tämän viestin kun meillä kokoustetaan tiistaina 19:0"
Mitä nämä virheelliset muodot ovat, joita kieleen hyväksytään?
Esim. "isosti", joka oli hylsyn paikka vielä vuosia sitten.
-eri
Miksi se, että kieli muuttuu, on virheellistä? Mihin kielen kehitys olisi pitänyt lopettaa? Pitäisikö meidän kirjoittaa sellaista kieltä, jota kirjoitettiin vaikkapa 1800-luvulla?
Osaatko sujuvasti muita kieliä? Jos osaat vaikkapa englantia hyvin, tiedät, että englanninkielinen ylätyyli on todella vaikeaselkoista. Sen lukeminen ei välttämättä onnistu sellaiselta ihmiseltä, joka ei ole kovin koulutettu. Suomessa taas yleiskieltä pyritään huoltamaan ennen kaikkea siksi, että se olisi mahdollisimman helppotajuista luettavaa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kun ihmisten käyttämä kieli muuttuu, yleiskielikin muuttuu. Muuten yleiskielestä tulisi vain kokoelma knoppeja, joita kielisnobit voisivat sitten keskenään opetella sen sijaan, että se olisi koko kansan yhteinen viestintäväline.
Kieli voi muuttua, mutta se ei saa huonontua. Tässä on vissi ero.
Jos suomen kielessä käytetään verbin perusmuotoa tulevaisuudessa kaikissa yhteyksissä, on kieli silloin kuihtunut, eli huonontunut.
Muuttuminen ja huonontuminen on aika subjektiivisia käsitteitä. Mä olen opiskellut latinaa ja Ciceron tyyliä pidetään yleisesti sellaisena kulta-ajan latinana. Mutta sitä on ihan kauhea yrittää lukea. Olen siis lukenut latinaa mutta en italiaa. Minun oli kuitenkin helpompi ymmärtää nyky-italiaa kuin Ciceron latinaa. Pitäisikö italiaa nyt haukkua huonontuneena latinana, vaikka italiaa pidetään yleisesti aika kauniina kielenä?
Kielet nyt yleensä vaan muuttuvat ja yksinkertaistuvat aikojen saatossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.
Suomessa oli sana "isosti" yleisessä käytössä kirjakielessä 1800-luvulla. Sitten joku (veikkaisin E.N. Setälää, mutta on puhdas arvaus) päätti, että se on väärin ja vain "suuresti" sallitaan. Sen jälkeen sana pikkuhiljaa katosi kirjoitetusta kielestä, mutta jäi elämään puhekieleen.
Mielivaltaisen päätöksen voi kumota ihan mielivaltaisesti, joten en näe mitään syytä olla sallimatta sanaa "isosti".
XD Joo, aikana, jolloin kaikki kirjoitettiin ruotsiksi.
Joo-o.
Pitäiskö sun ehkä hieman perehtyä suomen kirjakielen historiaan (näin Mikael Agricolan päivänä voisi olla hyvä aihe), jos kuvittelet, että suomea ei kirjoitettu 1800-luvulla, kansallisen heräämisen aikaan?
Kuten sanottua, kirjoittajia oli vain muutama, ja muutama kääntäjä. Suurin osa 1800-luvusta oli pelkkää ruotsia.
Sinä sanoit, että kirjoitettiin pelkkää ruotsia, vaikka 1800-luku oli erittäin merkittäävää aikaa suomen kielen kehityksen kannalta.
Alue: Aihe vapaa
...tai sitten on niin, ettet juuri tunne suomen kirjakielen historiaa ja sen takia perustat kaiken oman elämäsi varrella kerättyihin kokemuksiin.