Vanha sukulainen pelkää vastaantulevia koiria. Mitä tekevät koiran emännät ja isännät...

Joo pidän koirani kaukana muista ihmisistä, mutta tämä toimii toistekinpäin.

Kun yritin aikoinaan luonteeltaan herkkää pentuani totuttaa kerrostalon rappuihin, niin naapurin koirahysteerinen mummo alkoi _kirkua_ että koira pois, koira pois, ja pieni pentu oli tosiaan puoli kerrosta ylempänä eikä mitään kontaktivaaraa ei ollut.

Kiitos tämän mummelin olen joutunut kantamaan 35kg koiraani jopa 6 kerrosta koska ikuinen porraspelko jäi tuon kirkumisen jäljiltä.

Minun lapseni pelkää monia koiria. Usein koiranomistajat ottavat koiran syliin tai sitten sanovat, ettei tarvitse pelätä koiraa. Ei siinä oikein voi mitään tehdä, normaalia arkea.

Vierailija kirjoitti:

Joo pidän koirani kaukana muista ihmisistä, mutta tämä toimii toistekinpäin.

Kun yritin aikoinaan luonteeltaan herkkää pentuani totuttaa kerrostalon rappuihin, niin naapurin koirahysteerinen mummo alkoi _kirkua_ että koira pois, koira pois, ja pieni pentu oli tosiaan puoli kerrosta ylempänä eikä mitään kontaktivaaraa ei ollut.

Kiitos tämän mummelin olen joutunut kantamaan 35kg koiraani jopa 6 kerrosta koska ikuinen porraspelko jäi tuon kirkumisen jäljiltä.

Ymmärrän. Sukulaiseni ei edes huuda, vaan seisoo peloissaan paikallaan. En usko, että hän on koskaan elämässään huutanut saati kirkunut toiselle ihmiselle.

Vierailija kirjoitti:

Minun lapseni pelkää monia koiria. Usein koiranomistajat ottavat koiran syliin tai sitten sanovat, ettei tarvitse pelätä koiraa. Ei siinä oikein voi mitään tehdä, normaalia arkea.

Ei siinä oikein muutakaan voi tehdä kuin pitää koira kauempana ja vakuuttaa peloissaan olevalle, että homma on hanskassa, syytä pelkoon ei ole ja mennä ohi. 

Olethan neuvonut mummoa, että kun hän jää paikoilleen niin kannattaa kääntyä vähän sivuttain ja katsoa poispäin koirasta? On nimittäin koiralle epämiellyttävää, jos ihminen seisoo paikallaan ja tuijottaa sitä.

En ymmärrä tollasia koiranomistajia!

Miksi kenenkään pitäisi haluta silittää koiraani?

Minun koira on söpö, mutta se on minun, minä päätän kuka sitä silittelee ja taputtelee.

Ongelmani siis juurikin päinvastainen, ihmiset änkee lapsiaan, koiriaan ja itseään silittelemään ja tutustumaan.

En todellakaan ala pyytelemään ketään mummelia tai muitakaan ”tutustumaan” koiraani.

Ei koske vain mummoja.... lapset pelkää usein myös (ja johtuu ihan vaan huonoista kokemuksista, joten kiitos).  Jos se pelkääjä vaihtaa jopa kadun toiselle puolelle joka ainoa kerta koulumatkalla teihin törmätessään, niin ole ystävällinen ja lyhennä sitä flexiä, älä pidennä.

Minullakin on koira, enkä voi käsittää noita "tämä on ihan kiltti!" -ihmisiä. Ihan sama onko se koira maailman kiltein vain tappaako se talossa ja puutarhassa, ota se hihna lyhyelle ja päästä muut ihmiset ohi! Miten vaikea voi olla tajuta, että ihmiset haluavat vain kulkea rauhassa kadulla??

Neuvopa sitä mummoasi vaan jatkamaan matkaansa ja tosiaan olematta katsomatta sitä koiraa ollenkaan. Kun joku jää seistä jäkittämään paikoilleen ja tuijottamaan koiraa, se koira nimenomaan kiinnostuu siitä henkilöstä, ja haluaa ihmettelemään mikä tuota vaivaa. Ja koiraa silmiin katsominen on tosiaan koiralle haaste tappeluun. Koira ei kiinnostu, jos siitä ei kiinnostuta. Ja koira ei osaa eritellä onko se kiinnostus negatiivista vai positiivista. 

Me mennään aina ohi, ja meille suurempi ongelma onkin lapset ja vanhukset, jotka tulee kysymättä käsiojossa koiraa kohti.

Mutta sukulaisellesi vinkiksi, että pysähtyminen voi myös herättää koiran epäilykset. Meidän koira ainakin menee helpommin ohi, kun vastaantulevakin jatkaa vaan matkaansa. Jos vastaantuleva jäisi seisoskelemaan, koirakin saattaisi kiinnostua, että mikäs homma.

No en tee tuollaista. Pidän koirani kaukana ihmisistä, pelkäsivät tai eivät. 

Vierailija kirjoitti:

Neuvopa sitä mummoasi vaan jatkamaan matkaansa ja tosiaan olematta katsomatta sitä koiraa ollenkaan. Kun joku jää seistä jäkittämään paikoilleen ja tuijottamaan koiraa, se koira nimenomaan kiinnostuu siitä henkilöstä, ja haluaa ihmettelemään mikä tuota vaivaa. Ja koiraa silmiin katsominen on tosiaan koiralle haaste tappeluun. Koira ei kiinnostu, jos siitä ei kiinnostuta. Ja koira ei osaa eritellä onko se kiinnostus negatiivista vai positiivista. 

No tämä ei ole vastaantulijan vaan koiranomistajan ongelma. Koirattomien ihmisten ei tarvitse tietää miten koirien kanssa käyttäydytään, on omistajan vastuulla pitää koira hallinnassa julkisilla paikoilla.

t: koiranomistaja

Aika monet koiranomistajat on tollasii ylisosiaalisia, jotka haluaa höpöttää kaikille. Huomasin tämän kun hankin itse koiran. En itse välittäisi jäädä juttelemaan muille koiranulkoiluttajille, mutta kun ne tulee vastaan ne alkaa kommentoimaan ja lepertelemään minun koiralle ja sitten munkin on pakko olla kohtelias ja jutella vähän jotain ennen kuin voi jatkaa matkaa. Ja myös monet ei-koiranomistajat jää myös juttelemaan ja kyselemään minun koirasta.

Toisaalta ihan mukavaakin, päivä piristynyt höpöttelystä, mutta välillä jos on huono päivä tai väsynyt ja huomaa, että vastaan on tulossa tuttu koiranulkoiluttaja höpöttelijä niin tekisi mieli äkkiä vaihtaa suuntaa, jotta välttäisi kohtaamisen :D

Vierailija kirjoitti:

Neuvopa sitä mummoasi vaan jatkamaan matkaansa ja tosiaan olematta katsomatta sitä koiraa ollenkaan. Kun joku jää seistä jäkittämään paikoilleen ja tuijottamaan koiraa, se koira nimenomaan kiinnostuu siitä henkilöstä, ja haluaa ihmettelemään mikä tuota vaivaa. Ja koiraa silmiin katsominen on tosiaan koiralle haaste tappeluun. Koira ei kiinnostu, jos siitä ei kiinnostuta. Ja koira ei osaa eritellä onko se kiinnostus negatiivista vai positiivista. 

Kas kun et kirjoittanut, että käske mummon ottaa itseään niskasta ja lakata pelkäämästä typeriä. Tiedätkö mikä on fobia? Kovasti pelkäävä ihminen ei välttämättä osaa käyttäytyä järkevästi, vaikka neuvotaan ja vaikka hän yrittäisi. Se on sellainen paniikkikohtauksen tapainen jäädyttävä tunne, että kuolee, sydän hakkaa, ei pysty hengittämään.

Meidän ongelmamme on aivan vastakkainen. Meillä on vilkas ja todella suloinen 5kk terrierityttö joka tykkää kokeilla hampaitaan etenkin nyt, kun ne ovat vaihtumassa. Mummot, mammat, papat ja lapset haluaisivat aivan kauheasti tulla silittelemään ja taputtelemaan vilperttiä ja lasten vanhemmat rohkaisee siihen!!! Kun sanon, ettei sovi, koska pentu on leikkisä ja voi näykätä, lapset ei usko tai loukkaantuu. Samaten vanhemmat. Ikävin tapaus sattui, kun ohitimme koulun välitunnin aikana. Osa lapsista ryntäsi tervehtimään ja kun sanoin, ettei sovi ja selitin miksei ja lähdin koiran kanssa poispäin, lapset alkoivat heitellä meitä kepeillä ja kivillä. Jos nyt joku vanhempi lukee tätä, niin opettakaa lapsillenne, että vierasta koiraa ei taputella. Koira on juridisesti toisen ihmisen omaisuutta, kuten käsilaukku, lompakko tai muut henk.koht tavarat. En halua syytettä siitä, että koirani "puri" lasta kun lapsi tunki sitä taputtelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Me mennään aina ohi, ja meille suurempi ongelma onkin lapset ja vanhukset, jotka tulee kysymättä käsiojossa koiraa kohti.

Mutta sukulaisellesi vinkiksi, että pysähtyminen voi myös herättää koiran epäilykset. Meidän koira ainakin menee helpommin ohi, kun vastaantulevakin jatkaa vaan matkaansa. Jos vastaantuleva jäisi seisoskelemaan, koirakin saattaisi kiinnostua, että mikäs homma.

Joo minunkin koira pitää seisoskelijoita ja tien sivussa olijoita jotenkin epäilyttävinä ja kummallisina. Varsinkin juoksujen aikaan on tällätavalla hermoheikko. Saattaa jopa murista koirapelkoisille ihmisille ja minä häpeän silmät päästäni kun yritän saada koiraa kulkemaan eteenpäin äkkiä koirapelkoisen ohi.

Eli monesti koirakin alkaa pelkään sitä pelkäävää ihmistä ja sekä koirapelkoiselle ihmiselle että itse koiralle ja koiranomistajalle jää huono kokemus kohtaamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neuvopa sitä mummoasi vaan jatkamaan matkaansa ja tosiaan olematta katsomatta sitä koiraa ollenkaan. Kun joku jää seistä jäkittämään paikoilleen ja tuijottamaan koiraa, se koira nimenomaan kiinnostuu siitä henkilöstä, ja haluaa ihmettelemään mikä tuota vaivaa. Ja koiraa silmiin katsominen on tosiaan koiralle haaste tappeluun. Koira ei kiinnostu, jos siitä ei kiinnostuta. Ja koira ei osaa eritellä onko se kiinnostus negatiivista vai positiivista. 

No tämä ei ole vastaantulijan vaan koiranomistajan ongelma. Koirattomien ihmisten ei tarvitse tietää miten koirien kanssa käyttäydytään, on omistajan vastuulla pitää koira hallinnassa julkisilla paikoilla.

t: koiranomistaja

Ei kait kukaan sanonutkaan, että koira ei olisi omistajalla hallinnassa? Mutta omalla toiminnallaan voi helpottaa OMAA elämistään. Mulle koiranomistajana on aivan yksi hailea kuinka paljon joku pelkää koiria, en omaani päästä kenenkään lähelle. Mutta mulla on 12kg koira, joka pysyy hallinnassa vaikka mikä olisi. Sitten kun vastaan tulee se 60kg koira, joka ottaa sen vastaantulijan käytöksen haasteena voi tilanne olla pikkusen toinen.  Ja omasta koirastani voin sanoa, että sitä ei pätkääkään kiinnosta joku ohikulkija, mutta sen kulkutielle pysähtyvä hahmo, joka tuijottaa sitä suoraan silmiin saa kyllä koirassa reaktion aikaiseksi. Meillä se nyt sattuu olemaan pakeneminen, kun koira arastelee kaikkea vähänkin omituista, mutta kun kyseessä on eläin, reaktio voisi olla myös hyökkäys.  Eli ihan ajattelin helpottaa mummon elämää kertomalla, että olemalla huomioitta sitä koiraa mitenkään, siitä todnäk pääsee ohi ihan heittämällä. Mutta ei väkisin, toi nykyinen toimintamalli on sit varmaan parempi. Ja syyhän on aina jossain muualla kuin omassa toiminassa eli MUIDEN tulee muuttaa käytöstään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olethan neuvonut mummoa, että kun hän jää paikoilleen niin kannattaa kääntyä vähän sivuttain ja katsoa poispäin koirasta? On nimittäin koiralle epämiellyttävää, jos ihminen seisoo paikallaan ja tuijottaa sitä.

Anteeksi, mutta elämme ihmisten maailmassa, johon koirien on totuttava, ei toisinpäin. Koiralle epämiellyttävää jos seisot ja tuijotat sitä? Onpa koirilla heikko itsetunto, ei ihme kun omistajat ovat hermoheikkoja mt-potilaita.

Käsittääkseni tässä oli vain neuvottu kyseistä pelkääjämummoa toimimaan niin, ettei kokisi koiraa niin pelottavaksi. Mutta jos heti noustaan takajaloille kun itse voisi tehdä jotain eikä aina Joku Muu, niin pelätköön sitten. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neuvopa sitä mummoasi vaan jatkamaan matkaansa ja tosiaan olematta katsomatta sitä koiraa ollenkaan. Kun joku jää seistä jäkittämään paikoilleen ja tuijottamaan koiraa, se koira nimenomaan kiinnostuu siitä henkilöstä, ja haluaa ihmettelemään mikä tuota vaivaa. Ja koiraa silmiin katsominen on tosiaan koiralle haaste tappeluun. Koira ei kiinnostu, jos siitä ei kiinnostuta. Ja koira ei osaa eritellä onko se kiinnostus negatiivista vai positiivista. 

Kas kun et kirjoittanut, että käske mummon ottaa itseään niskasta ja lakata pelkäämästä typeriä. Tiedätkö mikä on fobia? Kovasti pelkäävä ihminen ei välttämättä osaa käyttäytyä järkevästi, vaikka neuvotaan ja vaikka hän yrittäisi. Se on sellainen paniikkikohtauksen tapainen jäädyttävä tunne, että kuolee, sydän hakkaa, ei pysty hengittämään.

Ja onko parempi vaan todeta että mulla on fobia ja muun maailmaa täytyy mennä mun pillini mukaan tai ahdistun  vai opetella toimintamalleja, joilla sen pystyy ohittamaan tai helpottamaan omaa olemista? Kun ne koirat ei sieltä kadulta katoa mihinkään. Mä saan samanlaisen kohtauksen hämähäkeistä, ihan jo vaan katsomalla niitä vaikka telkkarista. Mutta kun ei ne nyt mihinkään tästä maailmasta ole katoamassa, ja niitä sisältäkin aina välillä löytyy, jotenkin siitä on vaan selvittävä. Niiden kanssa olen ottanut strategiaksi, että kun mä en näe niitä, ne ei näe mua. Ja tässä sitä vielä ollaan 50v ikäisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olethan neuvonut mummoa, että kun hän jää paikoilleen niin kannattaa kääntyä vähän sivuttain ja katsoa poispäin koirasta? On nimittäin koiralle epämiellyttävää, jos ihminen seisoo paikallaan ja tuijottaa sitä.

Anteeksi, mutta elämme ihmisten maailmassa, johon koirien on totuttava, ei toisinpäin. Koiralle epämiellyttävää jos seisot ja tuijotat sitä? Onpa koirilla heikko itsetunto, ei ihme kun omistajat ovat hermoheikkoja mt-potilaita.

Hermoheikko mt-potilas on ennemminkin sellainen henkilö, joka irrationaalisesti pelkää jotain, ja jähmettyy tuijottamaan eikä pysty tekemään muuta.