Vanha sukulainen pelkää vastaantulevia koiria. Mitä tekevät koiran emännät ja isännät...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myös huomannut, että moni koiranomistaja haluaa päästää koiransa tervehtimään ihan jokaista vastaantulijaa, koirattomiakin kävelijöitä. Ja vielä hyppimään päälle!?  MIKSI? Tavallinen ulkoilija voi olla koirapelkoinen, koiravihainen tai vai EI VÄLITÄ koirista. Luuleeko he, että heidän koiransa on niin söpö, että ihan jokainen siitä tykkää ja haluaa pallotella? 

NO EI HALUA!  

Tässä myös yksi syy sille, miksi 90% suomalaisista pukeutuu mustaan tai tummansiniseen. Olisi tosi kiva kävellä esim. valkoinen villakangastakki yllä kun rapatassuinen kuolaaja tulee "tervehtimään". Maksaako omistaja pesulalaskun? Veikkaan, että että siinä tilanteessa koiranomistaja tulisi se "kirkuva ja huutava Karen"..

Jep. Tokihan ainakin 99% suomalaisista haluaisi käyttää valkoista takkia... :D Mustasta kyllä rapa erottuu hyvin, eli itse asiassa sun logiikalla kaikilla pitäis olla beige/ruskea takki.

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella tulisi olla koirapilli, ihan kunnon sattuva sellainen. Tämä on ihmisen maailma, ei paskaansa syövän torahampaisen punkkipesän.

Huutista näille voimafantasioille :D Tiedätkö mitä koira tekee, kun puhallat koirapilliin? Ei mitään. Koirapilli ei satuta koiraa ja se ei siihen reagoi, jos ei ole siihen koulutettu. Elämä ei ole Looney Tunes -piirrettyjä :)

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella tulisi olla koirapilli, ihan kunnon sattuva sellainen. Tämä on ihmisen maailma, ei paskaansa syövän torahampaisen punkkipesän.

Öyh öyh öyh.

Olin kuvaamassa jokea sillalla kun jalkaani tökkäsi kylmä kuono (minulla oli siis sortsit), katsoin alas ja näin matkaa jatkavan pienen koiran hihnassa.  Hymähdin ja jatkoin kuvaamista. Mutta entäs jos olisin pelännyt koiria? Olisin voinut alkaa kirkua, potkaista koiraa tai vaikka hypätä sillalta! Miksi jumalauta sen hihnan annetaan olla pitkällä ja koiran tulla moikkailemaan?

Toisaalta on etiketti hukassa myös monilla vanhemmilla, jotka laskevat lapsensa noin vaan paijaamaan vieraita koiria! Minä olen omille lapsille opettanut että pyydä lupa omistajalta, lähesty koiraa rauhallisesti, anna sen haistaa kättäsi. Olen saanut tästä paljon kehuja kun monet vanhemmat ei kuulemma välitä yhtään, vaan lapsi päästetään kiljuen juoksemaan vieraan koiran kimppuun.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole normaalia jäädä paikalleen seisomaan ja tuijottamaan koiraa. Se on outoa sekä koiralle että koiranomistajalle. Kannattaa kääntyä sivuttain tai selkä koiraa päin katselemaan jotain ihan muuta.

Ei ihme jos koirat omistajineen ihmettelee kun joku jähmettyy paikalleen seisomaan.

Kokemukseni mukaan taas tämä tulkitaan heti koirapeloksi. Jähmetyin kerran ampiaisen takia jolloin vastaantuleva nainen rotikan kanssa otti koiran ihan vierelleen ja kiersi minut huudellen, että me mennään täältä kauempaa ja tämä on pysyy hihnassa hihnassa, minä siihen että joo  kiitos mutta tuota amppariahan minä :D

Eräs mummeli tuli minua ja koiraani kerran vastaan polkupyörällä, pysähtyi kohdallemme ja katsoi meitä kohti. Olimme koirani kanssa eri jalankulkuväylällä, liittymässä tälle polkupyörämummon väylälle, välillämme oli noin 2m matkaa. Koirani keskeytti nurmikon haistelun, koska mummo katsoi meitä, ei kuitenkaan yrittänyt lähestyä, heilutti vain häntää ja katsoi naista takaisin.

Sitten yhtäkkiä, ilman että kumpikaan meistä liikkui mihinkään suuntaan, meillä oli edelleen se 2m väliä toisiimme, mummo kirkaisi jotain: "Älä anna sen tulla lähelle!!!" Yllätyin niin, että aloin vahingossa nauraa. Emme olleet edelleenkään liikkuneet kumpikaan (eikä koira!) mihinkään suuntaan tilanteessa. Lähdin koirani kanssa pois tilanteesta päinvastaiseen suuntaan kuin mihin mummo oli menossa, toki naurureaktioni vähän nolotti. Mutta miksi ihmeessä tämä ihminen oikein pysähtyi katselemaan meitä ja provosoimaan mahdollista tilannetta? Jos pelkää koiria, niin olisi jatkanut matkaa vaan. En pysty vieläkään ymmärtämään tämän mummon ajatuksenjuoksua.

Vierailija kirjoitti:

Joo pidän koirani kaukana muista ihmisistä, mutta tämä toimii toistekinpäin.

Kun yritin aikoinaan luonteeltaan herkkää pentuani totuttaa kerrostalon rappuihin, niin naapurin koirahysteerinen mummo alkoi _kirkua_ että koira pois, koira pois, ja pieni pentu oli tosiaan puoli kerrosta ylempänä eikä mitään kontaktivaaraa ei ollut.

Kiitos tämän mummelin olen joutunut kantamaan 35kg koiraani jopa 6 kerrosta koska ikuinen porraspelko jäi tuon kirkumisen jäljiltä.

Jos näin on tapahtunut koiran ollessa pentu ja muutaman kerrani, niin ei millään pahalla, mutta et ole osannut viedä koiraasi eteenpäin mitenkään. Jos taas väität, että se on tuon mummon syy niin jos koira käyttäytyy näin niin ihan yhtä hyvin se olisi alkanut pelkäämään rappua kolahduksesta.

Mulla on vähän vastakkainen ongelma vaikka koirat ollut aina isoja. Kokemuksesta, että mustaa koiraa ei haluta lähestyä niin paljon kun valkoista. Oman koirani olen kouluttanut sietämään kaikenlaista, mutta kyllä mulla on kaikki koirat merkanneet (niiden eleistä näkee), jos ihminen on tuijottanut silmiin. Ihmiset tekee sitä aika paljon, vaikka se olisi väitettävää käytöstä, mutta se on toisaalta hyvin inhimillistä.

Tuossa pelkojutussa on monesti se, että ne ihmiset, jotka pelkää käyttäytyy juuri niin, että koira merkkaa heidät ja tuntuu olevan vähän kierre, joka ruokkii itseään. Oman koiran kanssa pahin oli, ku oltiin puistossa ja koira haisteli jotain ja joku nainen alkoi jo hyvin kaukaa huutamaan hysteerisenä, että koira kiinni, mihin sit totesin, että se on kiinni. Sit se alkoi huutamaan, että mun pitää seistä koirani vieressä, joten otin puoli askelta lähemmäs koiraa (mä en käytä pitkiä remmejä). Sit se vapisten meni ohi (ei mikään kapea polku vaan monta metriä väliä) ja lähti juoksemaan täysiä koiran kohdalla. Koira katsoi hyvin ihmeissään, ja jos olisi erilainen koira niin olisi varmasti ollut hyvinkin epäilyttävää koiran mielestä.

Oon pahoillani, että mummollasi on tällaisia kokemuksia. Toivotaan, että ihmiset pitävät koiransa kurissa, jotta päästään kaikki liikkumaan.

Anteeksi nyt vaan mutta en halua että koirani seurustelee jokaisen ohikulkijan kanssa. Eli me menemmme ihmistä noteeraamatta ohi. 

Vanhempi koirani pystyy tähän jopa irrallaan kulkiessamme, nuoremmalla on vielä koulutus kesken. Rakastaa ihmisiä joten asiaa treenataan.

Vierailija kirjoitti:

Neuvopa sitä mummoasi vaan jatkamaan matkaansa ja tosiaan olematta katsomatta sitä koiraa ollenkaan. Kun joku jää seistä jäkittämään paikoilleen ja tuijottamaan koiraa, se koira nimenomaan kiinnostuu siitä henkilöstä, ja haluaa ihmettelemään mikä tuota vaivaa. Ja koiraa silmiin katsominen on tosiaan koiralle haaste tappeluun. Koira ei kiinnostu, jos siitä ei kiinnostuta. Ja koira ei osaa eritellä onko se kiinnostus negatiivista vai positiivista. 

Kiva. Ja sitten perään henkäiset vielä, ettei koiria tarvitse pelätä ja minun koirani on ainakin maailman kiltein koira - ja päästät irti hihnastaan haistelemaan? Kun nyt olet neuvonut, miten pitää seistä ja katsoa, ettei koira luule sitä haasteeksi tappeluun.. Ettö ihan turhaan koiria kukaan pelkää, pelkääjä tekee väärin koira ja koiran omistaja ei koskaan? Lisää tähän vielä, että koira kyllä vaistoaa kuka on hyvä ja kuka paha ihminen.. Se, joka katsoo oikein ja oikeasta kulmasta.

Vierailija kirjoitti:

Eräs mummeli tuli minua ja koiraani kerran vastaan polkupyörällä, pysähtyi kohdallemme ja katsoi meitä kohti. Olimme koirani kanssa eri jalankulkuväylällä, liittymässä tälle polkupyörämummon väylälle, välillämme oli noin 2m matkaa. Koirani keskeytti nurmikon haistelun, koska mummo katsoi meitä, ei kuitenkaan yrittänyt lähestyä, heilutti vain häntää ja katsoi naista takaisin.

Sitten yhtäkkiä, ilman että kumpikaan meistä liikkui mihinkään suuntaan, meillä oli edelleen se 2m väliä toisiimme, mummo kirkaisi jotain: "Älä anna sen tulla lähelle!!!" Yllätyin niin, että aloin vahingossa nauraa. Emme olleet edelleenkään liikkuneet kumpikaan (eikä koira!) mihinkään suuntaan tilanteessa. Lähdin koirani kanssa pois tilanteesta päinvastaiseen suuntaan kuin mihin mummo oli menossa, toki naurureaktioni vähän nolotti. Mutta miksi ihmeessä tämä ihminen oikein pysähtyi katselemaan meitä ja provosoimaan mahdollista tilannetta? Jos pelkää koiria, niin olisi jatkanut matkaa vaan. En pysty vieläkään ymmärtämään tämän mummon ajatuksenjuoksua.

Mummo pelkäsi, että koira juoksee ja puraisee pyöräilevän ihmisen jalkaa. Näin on käynytkin joskus jossakin, eli ei aiheetta pysähtynyt pelkäämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs mummeli tuli minua ja koiraani kerran vastaan polkupyörällä, pysähtyi kohdallemme ja katsoi meitä kohti. Olimme koirani kanssa eri jalankulkuväylällä, liittymässä tälle polkupyörämummon väylälle, välillämme oli noin 2m matkaa. Koirani keskeytti nurmikon haistelun, koska mummo katsoi meitä, ei kuitenkaan yrittänyt lähestyä, heilutti vain häntää ja katsoi naista takaisin.

Sitten yhtäkkiä, ilman että kumpikaan meistä liikkui mihinkään suuntaan, meillä oli edelleen se 2m väliä toisiimme, mummo kirkaisi jotain: "Älä anna sen tulla lähelle!!!" Yllätyin niin, että aloin vahingossa nauraa. Emme olleet edelleenkään liikkuneet kumpikaan (eikä koira!) mihinkään suuntaan tilanteessa. Lähdin koirani kanssa pois tilanteesta päinvastaiseen suuntaan kuin mihin mummo oli menossa, toki naurureaktioni vähän nolotti. Mutta miksi ihmeessä tämä ihminen oikein pysähtyi katselemaan meitä ja provosoimaan mahdollista tilannetta? Jos pelkää koiria, niin olisi jatkanut matkaa vaan. En pysty vieläkään ymmärtämään tämän mummon ajatuksenjuoksua.

Mummo pelkäsi, että koira juoksee ja puraisee pyöräilevän ihmisen jalkaa. Näin on käynytkin joskus jossakin, eli ei aiheetta pysähtynyt pelkäämään.

"Joskus jossakin" juuh... ja se olikin varmaan koira, joka oli lyhyessä hihnassa haistelemassa nurmikkoplänttiä.

Minusta ovat aika törkeitä nämä neuvot, että "älä katso koiraa, älä näytä että pelkäät, älä pidä mitään kädessä niin, että koira voi luulla sen olevan lelu". Hemmetti, ne koirat koulutetaan niin, että eivät provosoidu jokaisesta tavallisesta katseesta! Ja se hihna pidetään siinä pituudessa, että eivät yllä toiseen ihmiseen kiinni. Muistan, kun vuosia sitten kuljin jalan lapsen kanssa kerhoon aina samaan aikaan, niin eikö yhden mummon pitänyt MINUUTILLEEN siihen aikaan ulkoiluttaa koiriaan, vaikka se toinen koira sai raivarin joka kerta minut nähdessään. Haukkui, murisi ja tempoi ihan hulluna; toisiin ihmisiin ei reagoinut lainkaan näin. Mummo vain hihitteli. Kerran mummo ei huomannut minua, koira tempaisi ja nippa nappa mummo pysyi pystyssä ja sai pidettyä koiran kiinni. Näin, että säikähti tosi pahasti ja varmaan tajusi, että jos se koira pääsee irti, se todella PUREE minua. Sen jälkeen ei ollut pakko kulkea juuri siihen aikaan. Myöhemmin näin samat koirat toisella naisella (ehkä tyttärellä?), koira aloitti ärhentelynsä, nainen kielsi napakasti ja se loppui siihen. Yksinkertaista. En todellakaan vihaa koiria, mutta mitä ihmeen lisäarvoa siihen ulkoiluun tuo, että koirat saavat nuuhkia kaikki vastaantulijat ja pyöriä jaloissa aiheuttaen joissain ihmisissä pelkoa tai vaikka allergisen reaktion?

Vierailija kirjoitti:

Eräs mummeli tuli minua ja koiraani kerran vastaan polkupyörällä, pysähtyi kohdallemme ja katsoi meitä kohti. Olimme koirani kanssa eri jalankulkuväylällä, liittymässä tälle polkupyörämummon väylälle, välillämme oli noin 2m matkaa. Koirani keskeytti nurmikon haistelun, koska mummo katsoi meitä, ei kuitenkaan yrittänyt lähestyä, heilutti vain häntää ja katsoi naista takaisin.

Sitten yhtäkkiä, ilman että kumpikaan meistä liikkui mihinkään suuntaan, meillä oli edelleen se 2m väliä toisiimme, mummo kirkaisi jotain: "Älä anna sen tulla lähelle!!!" Yllätyin niin, että aloin vahingossa nauraa. Emme olleet edelleenkään liikkuneet kumpikaan (eikä koira!) mihinkään suuntaan tilanteessa. Lähdin koirani kanssa pois tilanteesta päinvastaiseen suuntaan kuin mihin mummo oli menossa, toki naurureaktioni vähän nolotti. Mutta miksi ihmeessä tämä ihminen oikein pysähtyi katselemaan meitä ja provosoimaan mahdollista tilannetta? Jos pelkää koiria, niin olisi jatkanut matkaa vaan. En pysty vieläkään ymmärtämään tämän mummon ajatuksenjuoksua.

Oliko koirasi fleksissä? Siinä tapauksessa ymmärtäisin mummon pelänneen, että se ampaisee yhtäkkiä hänen luokseen. Hermostuttavaa ohittaa oman koiran kanssa noita fleksitaluttajia, kun vaikka kuinka kaukaa yrittäisi mennä ohi, niin yhtäkkiä se fleksikoira lähteekin ryntäämään kohti ja sitä hihnaa vain riittää ja riittää metrikaupalla.

Vierailija kirjoitti:

Joo pidän koirani kaukana muista ihmisistä, mutta tämä toimii toistekinpäin.

Kun yritin aikoinaan luonteeltaan herkkää pentuani totuttaa kerrostalon rappuihin, niin naapurin koirahysteerinen mummo alkoi _kirkua_ että koira pois, koira pois, ja pieni pentu oli tosiaan puoli kerrosta ylempänä eikä mitään kontaktivaaraa ei ollut.

Kiitos tämän mummelin olen joutunut kantamaan 35kg koiraani jopa 6 kerrosta koska ikuinen porraspelko jäi tuon kirkumisen jäljiltä.

Höpö höpö! Se sinun koirasi ei ole tuosta mitään tajunnut. Tuskin se naapuri sentään "kirkui". Oletko muuten ajatellut että koiran inhimillistäminen on eläinrääkkäystä? 

Hyvä tapa ainakin pienempien tirriäisten hätistelemiseen on "siirtää" sitä monolla hieman etäämmälle.

Miksi hän jää paikoilleen seisomaan? Sehän vain pitkittää sitä kohtaamista ja antaa sen kuvan että hän haluaa kontaktia vastaantulijaan. Jos vain jatkaa kävelyä, eikä luo katsettakaan vastaantulijoihin, miksi he lähestyisivät häntä?

Vierailija kirjoitti:

Miksi hän jää paikoilleen seisomaan? Sehän vain pitkittää sitä kohtaamista ja antaa sen kuvan että hän haluaa kontaktia vastaantulijaan. Jos vain jatkaa kävelyä, eikä luo katsettakaan vastaantulijoihin, miksi he lähestyisivät häntä?

Siksi kun kärsii pelosta. Muita yhtä viisaita kysymyksiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hän jää paikoilleen seisomaan? Sehän vain pitkittää sitä kohtaamista ja antaa sen kuvan että hän haluaa kontaktia vastaantulijaan. Jos vain jatkaa kävelyä, eikä luo katsettakaan vastaantulijoihin, miksi he lähestyisivät häntä?

Siksi kun kärsii pelosta. Muita yhtä viisaita kysymyksiä?

Ja kaikki vastaantulijat ovat syyllisiä hänen pelkoihinsa ja kaikkien muiden ihmisten tulee sopeuttaa oma tekemisensä sukulaisesi mielihalujen mukaan?

Jos vaikka nainen olisi joskus joutunut jonkin asteisen seksuaalisen ahdistelun (miehen) kohteeksi, niin voiko hän vaatia että kaikki miehet kiertävät hänet jatkossa tarpeeksi kaukaa, ettei vaan hänellä tule paha mieli?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hän jää paikoilleen seisomaan? Sehän vain pitkittää sitä kohtaamista ja antaa sen kuvan että hän haluaa kontaktia vastaantulijaan. Jos vain jatkaa kävelyä, eikä luo katsettakaan vastaantulijoihin, miksi he lähestyisivät häntä?

Siksi kun kärsii pelosta. Muita yhtä viisaita kysymyksiä?

Ja kaikki vastaantulijat ovat syyllisiä hänen pelkoihinsa ja kaikkien muiden ihmisten tulee sopeuttaa oma tekemisensä sukulaisesi mielihalujen mukaan?

Jos vaikka nainen olisi joskus joutunut jonkin asteisen seksuaalisen ahdistelun (miehen) kohteeksi, niin voiko hän vaatia että kaikki miehet kiertävät hänet jatkossa tarpeeksi kaukaa, ettei vaan hänellä tule paha mieli?

Vau, tuleeko sua yleensä miehet nuuhkimaan ja hyppimään päin? Kun ihan vain kävelet kadulla?

Kysyttiin, että miksi ihmiset jähmettyvät paikalleen ja huutavat jo etukäteen, että "älä päästä sitä luo" Oliskohan niin, että heille on käynyt niin, että heidän päällensä on käynyt koira täysin varoittamatta? Nyt he pelkäävät sen tapahtuvan uudestaan ja ennakoivat tilannetta. 

Minä kaaduin kerran pyörällä, kun eräs urpo päästi koiran toiselle puolelle pyörätietä ja hyökkäsi suoraan minun pyörään....sen jälkeen katsoin kyllä kaikki vastaantulevia koiria ja omistajia tarkalla silmällä.