Äidin omituinen käytös
Olen ihmeissäni ja huolissani äidistäni. Hän täyttää muutaman vuoden päästä 60. Hän on todella haluton peseytymään ja pesemään vaatteitaan. Lisäksi hän kerää kaikenlaista turhaa roinaa, mitä on kaapit täynnä. Ostaa myös kaikkea turhaa härpäkettä jatkuvasti.
Sanon, että haisee hieltä(koska likaiset vaatteet) vastaa että mitä sitten. Ei käy suihkussakaan joka päivä. Kyse ei ole siitä että hän ei muistaisi tai osaisi peseytyä. Vaan siitä, että vettä täytyy säästää ja vaatteet muka kuluu kun niitä pesee. Tavaraa hamstraa koska niitä voi joskus joku tarvita. Jos saan hänet heittämään jotain pois niin ikävöi tavaraa vielä vuosien päästä. Viimeisin tämmöinen oli "hieno" tyhjä saippuapullo.
Onko tämä vaan jotain sairaalloista piheyttä vai joku mt-ongelma? Kun kysyn miksi toimii näin niin sanoo edellä mainitut syyt ja kieltäytyy puhumasta. Ja tosiaan tämä ei ole mikään uusi juttu vaan jatkunut vuosikymmeniä jo. ( siksi en usko esim. Muistisairauteen)
Kommentit (62)
Hakisiko turvallisuuden tunnetta jotenkin hanstraamalla ja säästämällä. Saa ehkä siitä merkitystä elämäänsä, positiivisesti kun yrittää ajatella. Onko hänellä ystäviä? Harrastuksia?
Epäilen että vaihdevuodet ovat pahentaneet piirteitä, samoin diagnosoitu fyysinen sairaus. Jonkunlainen hoito olisi varmasti paikallaan. Hän on kuitenkin sen verran nuori, etteivät sodanjälkeiset pulavuodet ole vaikuttaneet suoranaisesti häneen, mutta kotoahan ne opit tulevat. Millaisia hänen vanhempansa, siis sinun isovanhempasi ovat / olivat?
Iho ohenee vanhuuden myötä, ja jatkuva peseytyminen voi sen vuoksi tuntua vanhasta ihmisestä ikävältä.
Tuo keräily on kyllä järkyttävää. Enoni hamstraili myös kainkenlaista asuntonsa täyteen. Kun joutui hoitokotiin, äitini siivosi asuntoa monta kuukautta. Äitini on jo eläkkeellä, joten pystyi tekemään hommaa tunteja päivässä. Nyt hän on ruvennut siivoamaan myös omaa asuntoaan, varmaankin kokemuksesta viisastuneena. Aiemmin hän säästi lähes kaiken jogurttipurkkeja myöten. Pula-ajan lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Hakisiko turvallisuuden tunnetta jotenkin hanstraamalla ja säästämällä. Saa ehkä siitä merkitystä elämäänsä, positiivisesti kun yrittää ajatella. Onko hänellä ystäviä? Harrastuksia?
Tätä mäkin aattelin. Ja se että ei pese vaatteita---> vaatteet kuluu pestessä--->täytyy heittää pois?
On ystäviä ja harrastuksia ja on aktiivinen. Mutta silti hänen elämässään on myös paljon surua aiheuttavia asioita. Mm. Se sairaus.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Epäilen että vaihdevuodet ovat pahentaneet piirteitä, samoin diagnosoitu fyysinen sairaus. Jonkunlainen hoito olisi varmasti paikallaan. Hän on kuitenkin sen verran nuori, etteivät sodanjälkeiset pulavuodet ole vaikuttaneet suoranaisesti häneen, mutta kotoahan ne opit tulevat. Millaisia hänen vanhempansa, siis sinun isovanhempasi ovat / olivat?
Toinen oli hamsteri. Molemmat huonoja peseytymään. Toisella nykyään muistisairaus. On yli 90.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tuon ikäisillä ja vanhemmilla on tosi yleistä ettei käydä suihkussa joka päivä, eikä edes joka toinen. Oma äitini käy varmaan kolmen päivän välein ja isä kerran viikossa (yök!) Äiti sanoo että iho kuivuu liikaa jos useammin suihkussa käy. Molemmat pelkäävät myös vesivahinkoa, kuulemma tulee sellainen jos koko ajan on vessan lattia märkänä.
Tuoksahteleva mummo ilmoittautuu. En pelkää vesivahinkoa, mutta päivittäistä koko vartalosuihkua en ole harrastanut koskaan. Kuivuisin rusinaksi ja laiskana en vain jaksa rasvata ja rasvaamisen jälkeen on taas hiki.
Roinan keräämistä en ymmärrä ollenkaan, saan itse kicksit jos onnistun tyhjentämään laatikon, hyllyn ym.täysin.
Se ettei ikäluokkani notku suihkussa ehkä edes riittävästi voi johtua menneisyydestämme. Ei esim.minulla ollut kuin vasta noin 25 vuotiaana 70-luvun lopun Helsingissä kylpyhuone käytettävissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harva kylläkään käy suihkussa päivittäin
Ihan tosi? Luulin, että lähes kaikki käyvät päivittäin suihkussa, kuten minä. Enkä edes ole enää työelämässäkään.
Suihkussa ei kannata käydä jos ei ole likainen. Itse pyrin olemaan vähintään yhden päivän viikossa peseytymättä. Ennen nykyisiä töitäni peseydyin joka toinen päivä. Ihoni oli paremmassa kunnossa kuin nyt joutuessani peseytymään päivittäin hikisen kuljetushomman takia. Joudun käyttämään miehenä hoitoaineita ettei pääni vuoda verta. Jos oikein pelottaa että joku taktinen alue haisee, niin sen alueen voi pestä vaikka käsisuihkulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harva kylläkään käy suihkussa päivittäin
Ihan tosi? Luulin, että lähes kaikki käyvät päivittäin suihkussa, kuten minä. Enkä edes ole enää työelämässäkään.
Sehän se onkin että ihmiset kuvittelevat että kaikki tekevät kuten itse. Minä käyn 2 kertaa viikossa suihkussa (niin kuin lapsena opin käymään saunassa käynnin kanssa), ellen ole ihan hirveästi hionnut/uinut järvessä/likaantunut/jne., ja minulle oli ihan hirveä järkytys aikuisena tutustua ihmiseen joka käy 1-2 kertaa päivässä suihkussa. Ihmettelin eikö hänen tarvitse sitten ihan hirveästi rasvata ihoaan kun se kuivaa? Tarvitsee kuulemma, joten en oikein ymmärrä sitäkään. Paras kaverini pesee päivittäin hiuksensa, mutta tekee näin lavuaarin yllä käsisuihkun kanssa, koska ei halua joutua tuohon rasvaamiskierteeseen. Sekin olisi minulle ihan liikaa, mutta olen sittemmin oppinut että ihmisiä on monenlaisia. Joillakin rasvoittuu hiukset/iho nopeammin kuin toisilla, jotkut hikoilevat paljon enemmän, jne. En enää pidä päivittäistä suihkussa käyntiä hirveän omituisena, vaikka sitä yhä kummastelenkin.
No nyt ymmärrän miksi jotkut kanssaihmiset haisee, vaikka näyttävät ihan normaaleilta.
Olette vastenmielistä ihmisiä joiden kanssa tehdä esimerkiksi töitä.
AP, ymmärrän huolesi, ainakin luulen. Isäni hamstrasi myös jossain vaiheessa, mutta se liittyi maalla myös sukupolvia jatkuneeseen elämäntapaan ja isäni kohdalla myös elämänkriisiin, ja hän haki sillä jatkuvalla tavaran pyörittämisellä turvaa ja piti itsensä kiireisenä. Niin sanotusti ennen vanhaan tuollaisia äitisi tavalla käyttäytyviä on pidetty yjteisöissään varmaan normaaleina tai vähän omalaatuisina, mutta kyllä moderni tulkinta on että joku mielenterveydenongelma varmaan taustalla on.
Et pysty muuttamaan äitiäisi, joten sanoisin kaksi asiaa: 1).tee äidillesi tiettäväksi että tuet häntä ja autat hakemaan apua jos hänellä on paha olla 2) hae itsellesi tukea esim mielenterveysomaisten yhdistyksestä, siellä saa vertaisten ja ammattilaistenkin kanssa keskustella oman läheisen ongelmiin liittyvistä tunteista.
Olen äitisi ikäinen tosin työssäkäyvä ja käyn päivittäin suihkussa. Ihoni on aina ollut atooppinen ja rutikuiva. Sen takia lähes aina pesen pelkällä vedellä tai suihkuöljyllä ja rasvailen.
Työvaatteet, eli nämä ovat kait sitten kaupunkivaatteita, vaihdan puhtaat päivittäin ja pesen kanssa. Pitkiä housuja ja villatakkeja lukuunottaamatta. Kotivaatteita pidän kyllä useamman päivän. T-paitaakin joskus pari kolmekin päivää. Ulkoiluvaatteista (t-paidat, sukat, alusvaatteet) pesen joka lenkin jälkeen ja kuntosalilla käynnin jälkeen pesen kaikki treenivaatteeni.
En myöskään hamstraa mitään vaan koitan konmarittaa. Nooh tosin kenkiä ja laukkuja voisin ostaa huomattavasti vähemmän, mutta ne ovat aina olleet himojani.
Vie äitisi lääkäriin, jos vaan mitenkään suostuu lähtemään. On sairaus. Toisaalta jos ei hajut ja hamstraus haittaa häntä itseään ollenkaan, niin ehkä itse antaisin olla.
Kyllä se on alkava muistisairaus. Äidilläni olo just samat kuviot eli vuosien mittaan paheneva hamstraus ja lopulta itsestään huolehtiminen lakkasi täysin. Aina samat vaatteet päällä
Eikä käynyt pesulla enää ollenkaan.
Kyl mä raahaisin oman mutsin vaikka väkisin johonkin hoitoon.
Joidenkin ihotautilääkäreiden ohje on, että 2-3 pv välein peseydytään suihkussa.
Liika peseytyminen poistaa iholta omia rasvoja, jotka ovat parempia ihon hyvinvoinnin kannalta kuin rasvaaminen.
Ei ihminen haise, jos pesee kainalot, intiimialueet päivittäin.
Jos äidilläsi on niukka toimeentulo, asuu vaikka omakotitalossa ja säästää vesilaskussa.
Tiedän myös tapauksia, että dementiaa sairastava on kieltäytynyt peseytymisestä. Mielestäni tämä tauti alkaa kuitenkin muistin heikkenemisellä.
Voisit mennä keskustelemaan kuntasi alan asiantuntijan kanssa jos olet kovin huolestunut ja jos tilanne pahenee, eikä äitisi näe mitään syytä huoleen.
Ei välttämättä ole muuta kuin . vanhenemista. Jos on aina ollut samoja piirteitä, kyllä ne vain voimistuvat vanhetessa.
Oma äitini on vähän päälle 60-vuotias ja eläkkeelle jäätyään on ilmennyt kaikenlaisia kummallisuuksia.
Välillä ei saa hänen luonaan vetää vessaa ja välillä kerää käytetyt vessapaperit paperipussiin, jonka sitten polttaa saunassa. Voi hyi ja yök.
Pelkää viemärin tukkeutumista ihan neuroottisesti.
Kerää myös kaikkea tavaraa, kun ei voi koskaan tietää milloin tarvitsee.
Mutta se krääsän ja härpäkkeen ja rojun ja rätin määrä on kyllä aivan suhteeton, mutta itsepä rojujensa kanssa elää.
Mummollani oli myös samantapaisia juttuja, ei ollut muistisairas koskaan, ja elikin erittäin iäkkääksi.
Mietin vain miksi näiden vinksahtamisten pitää olla ällöttäviä, kuten peseytymättömyyttä, jota myös äitini harrastaa ja outoja wc-tapoja.
En näihin mitenkään puutu, ei vaikuta muuten sen kummemmalta kuin ennenkään. Hoitaa asiansa ja vaikuttaa ihan onnelliselta.
En vain kovin usein halua käydä, kun on sitä mieltä, etten osaa vetää vessaa oikein, laittaa vessan ovea kiinni oikein, hyvänen aika sentään, eilenhän on vasta kävit suihkussa, et mitenkään voi olla taas likainen.
Aika tavallisia vanhenevien ihmisten juttuja kai.
Muutimme muutama vuosi sitten taloon, jonka edelliset asukkaat olivat iäkäs pariskunta.
Löysimme vaikka minkälaista itse tehtyä viritystä...
Vierailija kirjoitti:
Kärsin kotona asuvana teininä kun en saanut käydä suihkussa kun max 3x viikossa ja vaikka olisin hikoillut ja samana päivänä laittamani paita olisi alkanut siksi heti haista niin sitä ei saanut pistää illalla pesuun.
Ap
Itseasiassa sinä paljastit tässä sen syyn. Äitisi ei ole koskaan oppinut käymään suihkussa joka päivä, joten miksi hän tekisi sitä nytkään? Tämä paljastuu kirjoituksessasi, koska et itsekään ole saanut lupaa käydä teini-iässä kuin 3 kertaa vikkossa.
Kyse on varmaan siitä, että äitisi on eri aikakauden ihminen. Olen itse 60-vuotias. Olen eläkkeellä. Koska en tee mitään "hikistä hommaa" enää päivittäin, en etenkään talvikautena käy suihkussa kuin pari kertaa viikossa, jolloin pesen itseni perusteellisesti ja käyn saunassa. Tuolloin pesut eivät ole mitään huuhteluja ja vaan ihan kokonaispesuja. Ihon kuivuminen on kyllä ongelma jo tuollakin pesuvälillä.
Vaatteita pesen melko useinkin. Kuitenkin enimmäkseen nekin ovat ns. puolipidettyjä eli monet pesut taitavat olla aika turhiakin, kun tuulettamalla hoituisi sekin homma.
Hamstrauksesta on vaikea mitään sanoa sikäli, että koska ei tunne ihmistä, jää syy hämärän peittoon. Olen itse ihminen, joka pitää erityisen siistinä huushollinsa, mutta olen kyllä taipuvainen säilyttämäänkin ns. turhaa tavaraa, kunnes viimein teen täyden raivauksen välillä ja kamat saa lähteä. En ole kyllä peräänkään jäänyt itkemään.
Äidilläsi on omat tapansa ja sinulla omasi.
Jokin aika sitten telkassa oli ohjelmia näistä "keräilijöistä". Talot oli niin täys roinaa ettei siellä mahtunut kulkemaan. Olikohan psykologi joka oli hälytetty auttamaan? Jokainen ymmärtää ettei tuommonen tervettä ole. Terapiaan!
Minä kärsin myös teininä siitä, että suihkussa käyntejä piti säännöstellä.
Urheilevana ja hormonihuuruissaan hikoilevana oli todella kurjaa joutua perustelemaan pesulla käyntiä.
Samoin kurjaa oli se, että pyykkiä säännösteltiin samalla tavalla.
Ei se hien haju tuulettamalla lähde ja oli inhottavaa pitää nuhjuisia vaatteita.
Nykyisin suihkuttelen tyytyväisenä vähintään kerran päivässä ja aina puen puhtaat ylle sen päälle.
Onko tämä jokin sukupolvikokemus, josta täällä nyt kirjoitellaan, että on puolipitoisia vaatteita kierrossa eri likaisuusasteissaan ja joka ikiseen kuviteltavissa olevaan toimintoon on omat vaatteensa.
Tunnistan tätä omassa äidissäni, päälle 60 v nyt, mutta on tuota tehnyt aina. Joka paikassa roikkuu joku riepu odottamassa käyttöä ja kaikki yhtä tunkkaisen tuoksuisina.
Kaikki tekevät tyylillään omissa talouksissaan toki, mutta se lapsuuden ja nuoruuden kokemus, että pesulle ei päässyt ja vaatteet olivat tunkkaisen hajuisia taisi jättää jälkensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harva kylläkään käy suihkussa päivittäin
Ihan tosi? Luulin, että lähes kaikki käyvät päivittäin suihkussa, kuten minä. Enkä edes ole enää työelämässäkään.
Ihoni varisisi hileenä irti, jos talvella kävisin joka päivä suihkussa, pesulla toki käyn, mutta kokosuihku kuivattaa ihoa niin, ettei mikään määrä rasvaa riitä, enkäyksin elävänä saa yläselkääni edes rasvattua.
Minulla on nyt parempi iho kuin silloin kun jatkuvasti pesin.