Vierailija

Olen pitkään jo miettinyt, että onkohan minulla jokin high functioning-muoto autismista. En siis todellakaan ole ns. "selvä autisti", mutta näin aikuisiällä googlatessani monet autistiset piirteet kuitenkin sopivat minuun, ja olen miettinyt testeihin menemistä. Näitä ovat esimerkiksi
1) Vapaa-ajalla otan harvoin katsekontaktia muihin ihmisiin. Töissä ja/tai koulussa pystyn olemaan ns. normaali, mutta vapaa-ajalla käyn ruokakaupassa ja kuntosalilla aina mahdollisimman tyhjään aikaan, koska ahdistun jos ihmisiä on ympärilläni, ja välttelen katsekontaktin tai muunkaan kontaktin ottamista niin pitkään kuin mahdollista. Jos joku kuitenkin ottaa katsekontaktin minuun tai katsoo minua päin esim. kuntosalilla saatan jopa joutua lähtemään sieltä kokonaan pois, ellei toinen puoli ole tyhjänä (salillani on siis naisille oma puoli).
2) En ole ikinä ollut kiinnostunut samoista asioista kuin ikäiseni, ja kiinnostukseni kohteet ovat todella rajoittuneet ja spesifit. En esimerkiksi kuuntele kuin tiettyjä alle kymmentä artistia (kasariheviä), joita olen kuunnellut noin 5-vuotiaasta asti. Olen myös todella kiinnostunut englannin kielen aksenteista, ja olenkin treenannut cockney- ja scouse-aksenttini niin hyväksi, että jopa paikalliset luulevat minua paikalliseksi. Jos joskus harvoin kiinnostun jostain uudesta, olen siihen täysin uppoutunut noin kuukauden-kaksi kuukautta (teen asiaa tuntikausia putkeen ilman keskeytyksiä), mutta sitten yhtäkkiä kiinnostukseni vain loppuu.
3) Olen aistiyliherkkä. Esimerkiksi lumiauran piipitys ja kauhan raastaminen asfalttia vasten, raksamelu, naapurin vedenjuoksutus tai lapsen itkeminen saa minut täysin tolaltani. Kun ääni alkaa, en pysty keskittymään mihinkään muuhun edes kuulokkeet korvillani, koska tiedän, että äänen lähde on vielä "siellä". Saatan siis olla vaikka opiskelemassa, harrastamassa seksiä tai kokkaamassa, mutta keskittyminen häviää sitten täysin ja kohdentuu meluun. Tunnen myös tässä tilassa, kuinka verenpaineeni nousee kattoon ja koko kehoni tärisee pahasta olosta. En myöskään siedä valoa kovin hyvin, ja välttelen esimerkiksi aurinkoisella kelillä ulos menemistä ja pidän verhot ikkunassa lähestulkoon ympäri vuorokauden.
4) Olen todella tarkka tietyistä rutiineista ja asioista. Esimerkiksi tyynyjeni pitää olla sohvalla täsmälleen tietyllä tavalla aseteltuina, ja parhaimmillaan en edes pysty menemään illalla nukkumaan jos ne ovat huonosti. Kirjojeni pitää myös aina olla aakkosjärjestyksessä ja jääkaapissa tavaroiden tietyllä hyllyllä. Lisäksi, kun tulen takaisin kotiin, oltuani poissa vaikka viisi minuuttia, minun on aina pakko keittää kahvit. En pysty käymään muutamaa minuuttia ulkona ilman, että keitän kahvit tultuani sisälle.

Miltä tämä teistä kuulostaa? Ja pliis, asiallisia vastauksia, kommentteja ja kysymyksiä! Haluan oikeasti tietää kuvittelenko vain liikoja, vai olisiko minulla syytä mennä testiin.
N25

  • ylös 36
  • alas 10

Sivut

Kommentit (101)

Vierailija

En osaa sanoa autismista, mutta ainakin joku aistiyliherkkyys, ahdistushäiriö tai pakko-oireyhtymä sulla voisi olla? Oletko käynyt terapiassa joidenkin näiden asioiden tiimoilta? 

  • ylös 43
  • alas 0
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa autismista, mutta ainakin joku aistiyliherkkyys, ahdistushäiriö tai pakko-oireyhtymä sulla voisi olla? Oletko käynyt terapiassa joidenkin näiden asioiden tiimoilta? 

Joo, olen ollut ahdistuneisuuden ja masennuksen takia kognitiivisessa käytösterapiassa. Mitään ocd-diagnooseja yms. ei kuitenkaan ole annettu / testattu. 

AP

  • ylös 11
  • alas 0
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Samaa mieltä. Et sä kyllä ihan terveeltä kuulosta, mutta en tiedä mikä diagnoosi sulle voisi sopia (en ole psykiatri). Joten itse kävisin kyllä testeissä :)

  • ylös 17
  • alas 8
Vierailija

En ole mikään asiantuntija näissä, mutta minusta kuulostat siinä määrin pakko-oireiselta ja masentuneelta/ahdistuneelta että jokin ulkopuolinen apu kannattaisi.

  • ylös 31
  • alas 4
Vierailija

Et ole autisti vaan asperger eli olet autismin kirjolla. Voi myös olla ocd/ahdistuneisuushäiriö. Neurolle tai psykalle tutkimuksiin niin saisit tietää. Onko sinulla puheen tuottamisen kanssa ongelmia? Jäät jankkaamaa jotakin juttua/sanaa? Käytät "epätavallista" kieltä eli paljon sivistyssanoja ja käsitteitä, joiden tarkoitusta et kuitenkaan tiedä? Vaahtoatko sinua kiinnostavista asioista, mutta et kuuntele muiden tärkeitä asioita?

  • ylös 27
  • alas 5
Vierailija

Ihan perus autismin kirjon nainen. Varaudu siihen että ei saa diagnoosia ja apua. Tai saatat saata diagnoosin ja se on epävakaa tai estynyt persoonallisuushäiriö.

Ei kannata lähteä hakemaan diagnoosia vaan sopeutua, Suomessa ei naisten autismia tunnisteta.

  • ylös 43
  • alas 7
Vierailija

Samaa mieltä. Suomi on paska maa naisautisteille: et saa diagnoosia, hoitoa tai apua. En ymmärrä, miksei kukaan tee mitään.

  • ylös 34
  • alas 2
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Et ole autisti vaan asperger eli olet autismin kirjolla. Voi myös olla ocd/ahdistuneisuushäiriö. Neurolle tai psykalle tutkimuksiin niin saisit tietää. Onko sinulla puheen tuottamisen kanssa ongelmia? Jäät jankkaamaa jotakin juttua/sanaa? Käytät "epätavallista" kieltä eli paljon sivistyssanoja ja käsitteitä, joiden tarkoitusta et kuitenkaan tiedä? Vaahtoatko sinua kiinnostavista asioista, mutta et kuuntele muiden tärkeitä asioita?

Totta, aspergerkin vois olla kyseessä, good point! Puheen tuottamisen kanssa ei ole mitään ongelmia (ainakaan omasta mielestäni), enkä myöskään puhu vain itsestäni. 

AP

  • ylös 13
  • alas 1
Vierailija

Turha alan ammattilaisia huhuilla, koska heitä ei ole.

Psykologit ja psykiatrit eivät tiedä, eivätkä tunnista. Erikoistuneita psykiatreja tai psykologeja ei ole tarpeeksi.

Ammattikunta ei osaa edes perusasioita autisminkirjosta, vasn suoltaa tätä masennus/ahdistus/trauma/persoonallisuushäiriöjargonia, koska muusta eivät tiedä!

  • ylös 30
  • alas 0
Vierailija

Onpa harmi kuulla, että näin moni kokee, että naisena ei saa "osuvaa" diagnoosia. Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa näin ei pitäisi olla. Ehkä kuitenkin lähden terapiapohjalla liikenteeseen (ahdistuneisuus/masennus) ja kysäisen sitten terapeutilta myös niistä testeistä... :) 

AP

  • ylös 12
  • alas 4
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Suomi on paska maa naisautisteille: et saa diagnoosia, hoitoa tai apua. En ymmärrä, miksei kukaan tee mitään.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mitä hoitoa ja apua aspergeriin voisi saada? Olen melko varma että minulla on se, mutta en tiedä tarvitsenko diagnoosia mihinkään kun kuitenkin pärjään ihan ok.

  • ylös 14
  • alas 2
Assburger

Vierailija kirjoitti:
Et ole autisti vaan asperger eli olet autismin kirjolla. Voi myös olla ocd/ahdistuneisuushäiriö. Neurolle tai psykalle tutkimuksiin niin saisit tietää. Onko sinulla puheen tuottamisen kanssa ongelmia? Jäät jankkaamaa jotakin juttua/sanaa? Käytät "epätavallista" kieltä eli paljon sivistyssanoja ja käsitteitä, joiden tarkoitusta et kuitenkaan tiedä? Vaahtoatko sinua kiinnostavista asioista, mutta et kuuntele muiden tärkeitä asioita?

Vanha aspergerin syndrooma on yhdenlainen autismi.

Enää ei as-diagnoosia anneta, vaan autismidiagnoosi.

Joo, ei sinne testiin aikuinen tuosta vain pääse, varsinkaan jos ei ole minkään probleeman takia hoidossa.

Eipäminullakaan diagnoosia ole, mutta minulla on vahvat perusteet pitää itseäni autisminkirjolaisena.

  • ylös 33
  • alas 1
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Suomi on paska maa naisautisteille: et saa diagnoosia, hoitoa tai apua. En ymmärrä, miksei kukaan tee mitään.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mitä hoitoa ja apua aspergeriin voisi saada? Olen melko varma että minulla on se, mutta en tiedä tarvitsenko diagnoosia mihinkään kun kuitenkin pärjään ihan ok.

Onnea sulle! Yli 75% ei pärjää :(

  • ylös 18
  • alas 2
Vierailija

Asiantuntijoita ovat neuropsykiatrit ja neuropsykologit. Muut eivät tiedä välttämättä juuri mitään. Nuo kielelliset ertyismielenkiinnon kohteet ovat yleisiä aspergereilla, vaikkeivat yksinään toki kerro vielä paljon mitään. Myös aistiyliherkkyys ja ahdistuneisuus ovat yleisiä.

  • ylös 10
  • alas 1
Vierailija

Täällä kans yksi joka vahvasti epäilee itsellään aspergeria. Surullista lukea näitä vastauksia, ei tee mieli lähteä diagnoosia etsimään, jos todella tilanne on se, ettei sitä tunnisteta ja apua mistään saa.

Mites te jotka olette saaneet aikuisena diagnoosin, miten se käytännössä tapahtuu? Kenen kanssa ja miten asia kannattaisi ottaa puheeksi, mitä sitten tapahtuu, miten homma etenee? Auttaisiko, jos olisi etukäteen tehnyt jotain nettitestejä, ja näyttäisi niiden tuloksia? Tai jos kirjoittaisi paperille ne asiat, joiden perusteella epäilee kuuluvansa kirjolle?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Suomi on paska maa naisautisteille: et saa diagnoosia, hoitoa tai apua. En ymmärrä, miksei kukaan tee mitään.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mitä hoitoa ja apua aspergeriin voisi saada? Olen melko varma että minulla on se, mutta en tiedä tarvitsenko diagnoosia mihinkään kun kuitenkin pärjään ihan ok.

Kirjon lapsia ainakin kuntoutetaan nepsyvalmennuksessa ja toimintaterapiassa. Terapeutti/valmentaja opettaa miten sosiaalisissa tilanteissa toimitaan. Normaalistihan lapset oppivat lukemaan muita ihmisiä ja käyttäytymään normin mukaisella tavalla jo ihan luonnostaan. Kirjolaisillahan näin ei tapahdu. Sosiaaliset tilanteet voivat aiheuttaa hirveää ahdistusta ja hämmennystä ja terapeutin kanssa käydään näitä tilanteita läpi ja yritetään opettaa selviytymään näistä tilanteista.

  • ylös 15
  • alas 1
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Asiantuntijoita ovat neuropsykiatrit ja neuropsykologit. Muut eivät tiedä välttämättä juuri mitään. Nuo kielelliset ertyismielenkiinnon kohteet ovat yleisiä aspergereilla, vaikkeivat yksinään toki kerro vielä paljon mitään. Myös aistiyliherkkyys ja ahdistuneisuus ovat yleisiä.

Ehkä viime vuosina valmistuneet nuoret lääkärit ja psykologit, vanhemmat eivät valitettavasti tiedä/tunnista. Neuropsykologin opinnoissa keskitytään ihan muihin sairauksiin.

Vierailija

Kuulostais ainakin OCD:lta, ahdistukselta, masennukselta. Autismin kirjosta ei voi mennä sanomaan, koska noita kaikkia esiintyy myös ilman autismia.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Suomi on paska maa naisautisteille: et saa diagnoosia, hoitoa tai apua. En ymmärrä, miksei kukaan tee mitään.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mitä hoitoa ja apua aspergeriin voisi saada? Olen melko varma että minulla on se, mutta en tiedä tarvitsenko diagnoosia mihinkään kun kuitenkin pärjään ihan ok.

Kirjon lapsia ainakin kuntoutetaan nepsyvalmennuksessa ja toimintaterapiassa. Terapeutti/valmentaja opettaa miten sosiaalisissa tilanteissa toimitaan. Normaalistihan lapset oppivat lukemaan muita ihmisiä ja käyttäytymään normin mukaisella tavalla jo ihan luonnostaan. Kirjolaisillahan näin ei tapahdu. Sosiaaliset tilanteet voivat aiheuttaa hirveää ahdistusta ja hämmennystä ja terapeutin kanssa käydään näitä tilanteita läpi ja yritetään opettaa selviytymään näistä tilanteista.


Lue lisää ”autistic masking”

On äärettömän uuvuttavaa ja erittäin yleistä naisautistien piirissä.

Tämä johtaa masennukseen, uupumukseen, ahdistukseen.

  • ylös 21
  • alas 0

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla