Miesystävä haluaa, että
Avaudun hänelle menneisyydestäni. Perustelee sen sillä, että on itsekin avautunut (totta) ja että hän haluaa tuntea minut kunnolla (eli että hänellä ei ole epäselvyyttä menneisyyteni asioista, jotka vaikuttavat minuun.) Juttu on vain se, että olemme kokeneet samankaltaisia asioita, mutta myös TODELLA erilaisia. Ihan jo sukupuolen takia. Hän ei voi ikimaailmassa ymmärtää niitä kipeimpiä kokemuksiani, jotka liittyvät naiseuteen ja sen halventamiseen yms. En ala niitä tännekään avaamaan. Haluan pitää kipeimmät asiat vain omana tietonani, koska niitä minua vastaan käyttämällä voisi periaatteessa tuhota kaiken. Kaiken minkä olen tässä vuosien varrella rakentanut, että jaksan jotenkin katkeruudesta huolimatta mennä eteenpäin elämässä. Suhteessahan ei pitäisi joutua pelkäämään, että toinen käyttää kipeitä asiota sinua vastaan, mutta... luottoni on mitä on, tietyistä syistä.
Miten voisin selittää nämä asiat mahdollisimman epäkiinnostavasti niin, että mies menettäisi intohimonsa menneisyyteni kaiveluun? En tarvitse itsestäänselvyyksiä kuten esim. "sinun ei ole pakko kertoa mitään." Kaikki ymmärtävät sen. Haluaisin vain, että mies menettäisi kiinnostuksensa niihin kipeimpiin kokemuksiini eikä yrittäisi saada minua avautumaan niistä.
Kommentit (24)
Olisiko hyvä esimerkiksi että: en halua avautua asioista, koska koen niiden liittyvän suurilta osin sukupuoleeni ja sen halventamiseen erilaisilla tavoilla. Et voi mitenkään ymmärtää tunteitani naiseudesta ja sen eri asioista, joten en haluaisi selittää sen enempää.
?
No sanot suoraan, että et halua niistä puhua.
Toki ymmärrän tuon kaivelun.
Itseäkin ärsyttää ettei mies ole puhunut mitään esim. entisistä suhteistaan.
Jää jotenkin kauhean vaillinaiseksi se tunteminen, jos toinen ei kerro mitään.
Sitten lisäisin vaikka, että kun halventaja on ollut *henkilö x* (läheinen), se on sattunut erityisen paljon. Mutta en halua muistella niitä asioita liikaa.
Äh, ei tämmöistä jaksa. Mikset vaan olisi mieluummin sellaisen miehen kanssa johon luotat ja jolle voit kertoa asioita tai sitten vaihtoehtoisesti hän kunnioittaa rajojasi kun sanot, että halua avata tiettyjä asioita.
Taas näitä palstan parisuhdeongelmia, missä yritetään tehdä paskasta kultaa.
Sano rehellisesti tuo mitä kirjoitit. Jos olette läheisiä ja on empaattinen kaveri niin se ymmärtää eikä kysy enää.
Vierailija kirjoitti:
No sanot suoraan, että et halua niistä puhua.
Toki ymmärrän tuon kaivelun.
Itseäkin ärsyttää ettei mies ole puhunut mitään esim. entisistä suhteistaan.
Jää jotenkin kauhean vaillinaiseksi se tunteminen, jos toinen ei kerro mitään.
Mutta kun tuollainen toteamus jättää ikuisen mielenkiinnon niihin aiheisiin. Haluaisin vain, että häntä ei kiinnostaisi enää ne kipeimmät asiat. En yksinkertaisesti voi ottaa sitä riskiä, että hän on joskus ilkeä ja käyttää niitä asioita minua vastaan. Minulta menisi mielenterveys ja joutuisin todella pohjalle. Todella pohjalle. Tiedän kokemuksesta. En halua ottaa sitä riskiä.
Vierailija kirjoitti:
Äh, ei tämmöistä jaksa. Mikset vaan olisi mieluummin sellaisen miehen kanssa johon luotat ja jolle voit kertoa asioita tai sitten vaihtoehtoisesti hän kunnioittaa rajojasi kun sanot, että halua avata tiettyjä asioita.
Taas näitä palstan parisuhdeongelmia, missä yritetään tehdä paskasta kultaa.
Koska en ole kertonut paljon mitään ja ymmärrän, että se häiritsee. Totta kai hän haluaa ymmärtää ja tietää asioita minusta.
Vierailija kirjoitti:
Sano rehellisesti tuo mitä kirjoitit. Jos olette läheisiä ja on empaattinen kaveri niin se ymmärtää eikä kysy enää.
Kokeillaan sitä. Ei minua haittaa ympäripyöreästi selittää, kunhan ei tarvitse niitä kipeimpiä asioita vatvoa.
Avaat pelkät tuntemukset muttet tapahtumia. Minä menin rikki tällä tavalla ja tuntui tältä...
Tunnette toisenne mutta pidät yksityiskohdat itsellä.
Vierailija kirjoitti:
Avaat pelkät tuntemukset muttet tapahtumia. Minä menin rikki tällä tavalla ja tuntui tältä...
Tunnette toisenne mutta pidät yksityiskohdat itsellä.
Kokeillaan tätäkin. Kiitos.
Itseäkin ärsyttää ettei mies ole puhunut mitään esim. entisistä suhteistaan tai entisestä elämästään.
Loppupeleissä hän on minulle ihan täysin tuntematon. Fiksu hän on. Jostain syystä näin päättänyt. Salattavaa.
Jää jotenkin kauhean vaillinaiseksi se tunteminen, jos toinen ei kerro mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avaat pelkät tuntemukset muttet tapahtumia. Minä menin rikki tällä tavalla ja tuntui tältä...
Tunnette toisenne mutta pidät yksityiskohdat itsellä.
Kokeillaan tätäkin. Kiitos.
Pas._caa. Luuserit.
En yritä tehdä paskasta kultaa, vaan minulla on tällainen suhde ja jollain toisella toisenlainen. Ei näitä ongelmia voi mitenkään ymmärtää palstalla, kun en ole kertonut yhtäkään syytä sille miksi tilanne on mikä on. Tässä teemme korjausliikkeitä parhaamme mukaan. Kuitenkin kaikkien tulisi kunnioittaa sitä, että ihmiset tietävät itse minkä kanssa ovat valmiita elämään ja minkä kanssa eivät. Tämä on nyt valintani tällä hetkellä.
Kerro vain niistä asioista, joista haluat puhua äläkä vihjaile mistään naiseuteen liittyvistä traumoista. Kerrot vain, että lapsuus ja nuoruus olivat tavallista mukavaa aikaa. Olit kavereiden kanssa ja harrastit partiota ja pianon soittoa.
Keksit pari valhetta. Jos mies käyttää niitä sinua vastaan, ei tunnu missään, mutta ainakin saat tietää miehen todellisen luonteen.
Jos sinulla esimerkiksi on oikeasti hyvät välit isäsi kanssa, voit kertoa, että teillä oli etäiset välit, kun olit teini, ja isäsi sanoi jotain ikävää sinulle ja se vaivaa sinua edelleen eivätkä välinne ole enää sen jälkeen olleet entisellään. Tai jotain tällaista.
ÄLÄ MISSÄÄN NIMESSÄ paljasta kaikkein kipeimpiä asioita, vaikka mies kuinka vaatisi! Äläkä ala selitellä äläkä perustele, mikset halua kertoa. Mitä vähemmän kerrot ja mitä vähemmän näytät ahdistuvan miehen kyselyistä, sitä parempi.
Jos mies (tai nsanen) haluaa käydä toista vastaan, niin hän kyllä keksii ja löytää siihen syyn, joko siitä, että kerroit hänelle jotain, joka antoi heti taikka myöhemmin sytykettä käydä sinua vastaan tai koska jätit kertomatta, jostain jonka halusit pitää vain itselläsi ja, jonka 2. kokee myöhemmin loukkauksena kun et koskaan luottanut häneen 110%, jolloin joku saattaa kysyä, että oliko toiselle lähtökohtaisestikin vain, jotain, mikä ei koskaan noussut tärkeimpien joukkoon.
Oliko se, johon toinen tyytyi tai se, jonka halusi maksajaksi? Seuraksi, joka jäisi heti kun 2. löytäisi paremnan?
Tai, etkö tajunnut miten tärkeä, jonkin adian kertominen olisi ollut vaikka itse pidit sitä, minä pidit.
Meillä jokaisella on omat salaisuutemme eikä ihan kaikkea tarvitse kertoa kumppanillekaan. Tiedämnekö edes aina itsekäännkuinka kertoa asian itselkemmekään?
Hän ymmärtää sen tai on ymmärtämättä. Joskus on helpompaa kun ei tiedä kaikkea, mutta elämää ei voi paeta.
Monesti vaikeinta on se kun on vain epämääräisiä tunteita, eikä saa niistä kiinni, vaikka tuntee, että tästä tai tuosta puuttuu palanen.
Tuo palanen saattaa ajastaan täyttyä tai jäädä löytymättä.
Voiko pienestänkolosta hiipiä ja nousta iso myrsky? Voi mutta voi olla nousematta. Myrskyn jälkeen on kuitenkin ainakin toistaiseksi koittanut aina lopulta tyynempää ja pouta sää. Mutta yksikään puu ei kasva jatkuvasti vain taivasta kohti.
Uskovainen mies
Kyllähän tuo vaikuttaa epäilyttävältä, että hän itse kysyy tuollaista. Normaali ihminen odottaa miten ja milloin toinen haluaa avautua. Kokemukseni miehistä on pikemminkin sellainen etteivät he oikein jaksa olla kiinostuneita naisen sielunmaailmasta kovin pitkään.
Asioita*