Miten vanhempasi tapasivat toisensa?

Isäni oli mennyt kaverinsa kanssa kylään äitini kotiin ja sanonut äitini siskolle "minä taidan ottaa euroksi tuon siskosi". Äitini Sisko oli ollut ajatusta vastaan, mutta niin vain tansseissa tutustuivat ja siitä se sitten lähti (valitettavasti). Alkuun varmaan rakkauttakin, mutta pääosin aivan hanurista, ainakin lapsen silmin katsottuna. Tämä noin vuonna -66.

Vierailija kirjoitti:

Isäni oli mennyt kaverinsa kanssa kylään äitini kotiin ja sanonut äitini siskolle "minä taidan ottaa EUKOKSI tuon siskosi". Äitini Sisko oli ollut ajatusta vastaan, mutta niin vain tansseissa tutustuivat ja siitä se sitten lähti (valitettavasti). Alkuun varmaan rakkauttakin, mutta pääosin aivan hanurista, ainakin lapsen silmin katsottuna. Tämä noin vuonna -66.

Juu, ei euroksi.

Teinipäivillä (Iisalmessa?) 1960-luvun loppupuolella.

Up

Joku valitti että onpa vanhoja ihmisiä täällä.

Mun mielestä nuo vanhempien ihmisten tarinat ovat kiinnostavia.

Äiti ja isä tapasivat toisensa jossain, en tiedä tarkalleen missä mutta ilmeisesti he keskustelivat keskenään hetken aikaa ja menivät jommankumman luokse. Siellä sitten tapahtui se, että minä sain alkuni. Äitini olisi kai halunnut teettää abortin mutta suku kuten hänen äitinsä eivät hyväksyneet sitä niin häpeällisenä kuin aviottoman lapsen syntymää vielä 1970-luvulla suvussani pidettiin. Minä sitten synnyin ja kasvoin äidin ja mummon kanssa. Isästäni en saanut puhua tai kysellä mutta eri tahoilta onnistuin aina jonkun tiedon saamaan että tiedän suunnilleen, että kuinka sain alkuni. Olen äitini ja hänen satunnaisesti tapaamansa miehen lapsi. Kuka isäni on niin sitä minä en tiedä. Ei kai äitikään tiedä hänestä käytännössä mitään enkä voi mennä asiasta häneltä kysymään. En kehtaisi ja toisekseen emme ole enää väleissä keskenämme koska äiti ei jostain syystä halua sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja isä tapasivat toisensa jossain, en tiedä tarkalleen missä mutta ilmeisesti he keskustelivat keskenään hetken aikaa ja menivät jommankumman luokse. Siellä sitten tapahtui se, että minä sain alkuni. Äitini olisi kai halunnut teettää abortin mutta suku kuten hänen äitinsä eivät hyväksyneet sitä niin häpeällisenä kuin aviottoman lapsen syntymää vielä 1970-luvulla suvussani pidettiin. Minä sitten synnyin ja kasvoin äidin ja mummon kanssa. Isästäni en saanut puhua tai kysellä mutta eri tahoilta onnistuin aina jonkun tiedon saamaan että tiedän suunnilleen, että kuinka sain alkuni. Olen äitini ja hänen satunnaisesti tapaamansa miehen lapsi. Kuka isäni on niin sitä minä en tiedä. Ei kai äitikään tiedä hänestä käytännössä mitään enkä voi mennä asiasta häneltä kysymään. En kehtaisi ja toisekseen emme ole enää väleissä keskenämme koska äiti ei jostain syystä halua sitä.

Olet siis huo ran ä pä rä.

Se sanonta taisi onneksi jäädä jonnekin sinne 70-luvulle. - eri seitkytluvulla syntynyt

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isä oli sotilas ja äiti lotta. Eli Lapin sodan aikana tapasivat.

Yhdessä kuolemaansa saakka.

Kymmen lasta, joista viidellä akateeminen loppututkinto ja viidellä tutkinnot kauppaopistosta ja ammattikoulusta.

Miten nämä lasten tutkinnot ovat oleellisia tässä jutussa?

Hillitse kateutsesi tai alemmuuden tunteesi.   Hienohan tuo kertomus oli.  Ei mitenkään mikään sinulta pois, vaan voisit iloita toisten ihmisten ilosta.

Kateus? Alemmuudentunne? Olen akateemisesti koulutettu mutta minulla ei ole tarvetta mainostaa sitä ketjussa jossa sillä ei ole mitään merkitystä.

Tansseissa vuonna 1964.

Sodassa. Isä i oli tykistössä ja äitini lotta

He olivat kai lapsuusnaapureita...

Joskus leskeksi jäämisensä jälkeen ( ja liudan lapsia synnyttäneenä) äitini polki huivi päässä hulmuten tulevan isäni luokse... Ja siitä kai se sitten alkoi 😄

Isäni sisko muutti äitini naapuriin. Äiti oli sitten tsiigaillut, että mikäs komistus se siellä muuttokuormaa traktorin peräkärryssä ajelee :D Olivat silloin 16 ja 17, nyt ovat olleet naimisissa 32 vuotta <3

Matkalla kesällä tanssipaikalle.

Kotibileissä Tammisaaressa 60-luvulla. Äitini, silloin 17v. oli mennyt sinne silloisen poikaystävänsä kanssa ja isä, silloin 20v. kävi tuomassa levyjä soitettavaksi. Äitini on sanonut, että hän rakastui heti. Viihtyivät niin hyvin yhdessä, että isää pyydettiin lähtemään bileissä, koska äitini oli kuitenkin varattu. Äiti lähti kuitenkin mukaan. Olivat yhdessä isäni kuolemaan saakka, lähes 50 vuotta. Äiti ei ole sen jälkeenkään huolinut uutta.

Ihania tarinoita. Elämä yllättää.😍

Äiti opetti isän lapsia koulussa.

Karjalan kannaksella sotilaskuljetuksessa. Isä oli loukkaantuneitten joukossa ja äiti lääkintälottana. Yhdessä olivat kuolemaansa asti. Kunniamerkit tulivat hautakiviin vasta kuoleman jälkeen. Heidät haudattiin yhdessä. Kuolema tapahtui peräkkäisinä päivinä, molemmat kuolivat kotona.

Linja-autoasemalla vuonna-64. Oli kevät, isäni joka oli tuohon aikaan kihloissa näki äitini ja tiesi sillä hetkellä että siinä on hänen tuleva vaimonsa.

Hän purki kihlauksen ja alkoi heilastella äitini kanssa. Isä vei äitini vihille puoli vuotta myöhemmin. He saivat viisi lasta ja 50 yhteistä vuotta kunnes vakava sairaus koitui isän kohtaloksi.

Pitääpä kysyä, en ole varma. Jotain mielikuvaa, että tansseissa ehkä 🤔 i

Eivät ole kertoneen, eivätkä ole enää kertomassa.