Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
HS Akateeminen pariutuu toisen akateemisen kanssa
07.04.2021 |
Ja lapset seuraavat vahvasti vanhempien jalanjälkiä ammatinvalinnassa. Työväenluokka olisi halukkaampi sekoittumaan, mutta ei kelpaa. Professori Jallinojan mukaan ilmiöstä ei mielellään puhuta.
Kommentit (542)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on asia, johon poikien vanhempien pitäisi kiinnittää huomiota. Pojille lukeminen ja heidän koulunkäyntinsä tukeminen auttaa parinmuodostusta tehokkaammin kuin vaikka urheiluharrastuksiin vieminen. Tosielämässä parinvalinta suosii juuri niitä lukutoukkapoikia, jotka päätyvät yliopistoihin, toki tarpeellisilla sosiaalisilla taidoilla varustettuina.
Ja jos joku kysyy että mihin niitä kranttuja Suomi-naisia tarvitsee, niin omaan terveyteen, onneen ja elämään. Parisuhteessa elävät miehet elävät pidempään.
T. Kolmen pojan äiti.
Olisi varmaan kiva, jos pariutuminen menisi noin mutta ei. Minulle on luettu aina ja opin itse lukemaan 4-vuotiaana. Ekoilla luokilla luin kirjoja silloin kun muut opettelivat kirjaimia. Päädyin hyvän keskiarvon lukion kautta yliopistoon. Ei juuri kellään fuksilla ollut tyttöystävää ja vain harva pariutui yliopiston aikana. Tosielämän parinvalinta näyttää suosineen kaveriani, joka jätti lukion kesken ensimmäisen jakson jälkeen eikä ole sen jälkeen kirjaan tarttunut.
Ilmeisesti menit johonkin todella miesvaltaiseen tiedekuntaan, etkä viettänyt minkäänlaista opiskelijaelämää?? Omassa tiedekunnassa (50/50 jako) muodostui todella paljon pariskuntia.
Osittain oikein. Lukio oli lievästi tyttövaltainen mutta yliopiston tutkinto-ohjelma voimakkaasti miesvaltainen. Yritettiin kyllä järkätä bileitä naisvaltaisten alojen ainejärjestöjen kanssa, mutta naiset halusivat mieluummin bilettää keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eittämättä asia on näin, voin sen hyvin uskoa. Sen sijaan se ihmetyttää, että kukaan tälainen Akateeminen ei ole kyennyt vastaamaan kysymykseen miksi näin on. Aina vain kuulee ympäripyöreitä jaaritteluja siitä miten "ollaan silloin samalla tasolla henkisesti" ja "akateemisen katsantokanta on laajempi" jne. Nämähän eivät pidä paikkaansa, mikäli yhtään tuntee ihmisiä ylipäätään sieltä sun täältä, joten ne eivät siis voi olla syynä. Se joka tuollaisia syyksi antaa, todistaa vain sen minkä muut jo tietävät, eli että hän ei tunne kuin akateemisia ihmisiä, pelkää ennakkoluuloisesti kaikkia muita kuin akateemisia, eikä halua olla heidän kanssaan tekemisissä. Tuollainen henkilö taas ei ole validi vastaamaan kysymykseen miksi akateeminen pariutuu vain akateemisen kanssa, koska vastaus on ennakkoluuloinen ja rasisitinen. Eli vastaus kysymykseeni miksi näin on, taitaa olal se että akateeminen henkilö joka haluaa pariutua vain akateemisen henkilön kanssa on ennakkoluuloinen ja rasistinen. Miten tämä sitten on mahdollista, että itseään muita permpana pitävä onkin itse niin tyhmä että luulee muiden kuin akatetemisten olevan jotenkin tyhmiä? Asettaa kyllä akateemisen koulutuksen aika erikoiseen valoon.
Ja sori, mulla on lukihäiriö, eikä mitään mahdollisuutta tarkistaa tekstistäni kirjoitusvirheitä.
Miten sinulle voisi vastata? Kuittaat ympäripyöreäksi jaaritteluksi kaikki vastaukset, jotka eivät sinua miellytä.
Tässä tuskin niinkään se itse akateemisuus vaikuttaa vaan ne samanlaiset arvot ja asenteet. Eli jos on itse utelias, fiksu, kunnianhimoinen ja työorientoitunut, voi olla vaikea sovittaa elämiä yhteen perus- tai ammattikoulupohjaisen duunarin kanssa, joka on tehnyt aina samaa työtä ilman mitään kiinnostusta kehittää itseään, ei lue tai opiskele vapaa-ajallaan jne. Keskustelun taso ja ajatusmaailma eivät kohtaa, kun en ovat niin eri lohkoissa.
Enkä todellakaan tarkoita, että koska olen itse akateeminen niin puhun vain tieteestä tai taiteesta ja kaikki tuntemani amikset puhuvat vain pakoputkista tai hitsaamisesta ja tyttökalentereista, mutta se sellainen näkökulma elämään ja maailman tapahtumiin on aika erilainen.
On hyvin tavallista, että kumppani löytyy opiskelupiireistä tai töiden kautta. Paljon on juuri näitä insinööri-sairaanhoitaja-pareja, jotka ovat tavanneet yhteisissä opiskelijabileissä. Ei ole ollenkaan sattumaa, että juuri nämä alat bilettävät keskenään, vaan siinä on nimenomaan kyse sopivasta sukupuolijakaumasta.
Naurattaa tuo akateemisuuden ja yliopiston suitsutus. Saan kursseista arvosanoiksi 4 ja 5, vaikka opiskelen kokopäivätyön ohessa. Kuinka monta yliopiston käynyttä, mutta todella tyhmää tunnet? Minä tunnen monta.
Pidän älykkyydestä ihmisessä, mutta akateemisuus ei ole älykkyyden mittari. Opiskeluissa tarvitaan vain takapuolen lihaksia, että jaksaa istua ja lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on asia, johon poikien vanhempien pitäisi kiinnittää huomiota. Pojille lukeminen ja heidän koulunkäyntinsä tukeminen auttaa parinmuodostusta tehokkaammin kuin vaikka urheiluharrastuksiin vieminen. Tosielämässä parinvalinta suosii juuri niitä lukutoukkapoikia, jotka päätyvät yliopistoihin, toki tarpeellisilla sosiaalisilla taidoilla varustettuina.
Ja jos joku kysyy että mihin niitä kranttuja Suomi-naisia tarvitsee, niin omaan terveyteen, onneen ja elämään. Parisuhteessa elävät miehet elävät pidempään.
T. Kolmen pojan äiti.
Vähänpä sä tiedät. Ne jotka pojista eniten seurustelee 16-20-ikävuodessa on juurikin ne, jotka ei paljon kirjoihin koske.
Ja ne jotka jää vanhoiksipojiksi on just niitä joita kiinnosti pienoismallit ja teoreettinen fysiikka.
Minun tuntemani pienoismalleista ja teoreettisesta fysiikasta kiinnostuneet miehet ovat kyllä kelvanneet oikein hyvin niille kauniille, fiksuille akateemisille naisille. Mutta tietty jos on kiinnostunut teoreettisesta fysiikasta ja 16-vuotiaista pissiksistä, voi yhtälö olla hieman ongelmallinen.
16-vuotiaat finninaamapojat on hyvin usein kiinnostunu 16-vuotiaista pissiksistä
Todella outoa, jos aikuinen mies määrittelee loppuikänsä menestyksen sen perusteella, kelpasiko 16-vuotiaana kenellekään pissikselle.
En minäkään nörttityttö kelvannut yhdellekään bensalenkkaripojalle 16-vuotiaana, mutta silti tuli hyvä elämä. Ehkä jopa parempi näin.
No ei se ole outoa, kun täälläkin eräs ansioitunut kolmen pojan äiti oikein jakelee kasvatusvinkkejä miten saada poika pariutumaan...
Vinkkini pohjautuvat tilastollisiin tosiseikkoihin. Todennäköisimmin ilman naista ja lapsia jäävät ne ressukat, jotka ovat jääneet ilman lukutaitoakin. Koulumenestys on kaiken avain. Toinen ovat sitten ne sosiaaliset taidot.
T. Kolmen pojan äiti.
Niin, koska sehän ei kertakaikkiaan voi olla kenenkään oma valinta, että "jää ilman naista ja lapsia", eihän?
Nyt kun naistutkija tulee Laasasen kanssa samaan tulokseen, että tasoteoria onkin totta, niin jälleen täällä alkaa kipuilu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, akateemiset pariutuvat akateemisten kanssa.
Itse päätin jo 18-vuotiaana (ennen ensimmäistä parisuhdetta), että en rupea katselemaan mitään amiskundeja. Miehen on oltava lukion käynyt ja yliopiston käynyt.
Onneksi voi valita miehen myös ulkomailta. Siellä on miljoonia yliopistokoulutettuja, sujuvaa englantia puhuvia miehiä. Suomalaiset amiskundit voivat ihan rauhassa ulista, että "työväenluokan miehiä syrjitään parisuhdemarkkinoilla".
Sulla on siihen täysi oikeus. Mutta oikeassa elämässä löytää joskus rakkauden myös yliopiston ulkopuolelta. Usko tai älä niin siellä on myös fiksuja miehiä, jotka vain eivät ole lukeneet akateemista loppututkintoa.
Minusta tuo on ihan fiksu tapa rajata joukkoa. Se autoista, penkkiurheilusta ja kaljasta tykkäävä, kirjoja lukematon mies löytyy aika paljon todennäköisemmin ammattikoulusta kuin yliopistosta. -eri
Mitä vikaa on tykätä autoista tai penkkiurheilusta? Tai vaikka kaljasta? Minun mies on lääkäri ja todella moni akateemisista kavereistaan ja kollegoistaan vastaa ainakin jossain määrin kuvaustasi. Mitä vikaa siinä on? Kerrotko vielä, mitkä ne sinun hyväksymäsi harrastukset ovat? Kirjojen lukeminen, oliko muita? Kai ymmärrät, että annat itse kannanotoillasi itsestäsi aika moukan, ja voisi jopa sanoa junttimaisen, kuvan?
Ai? Annan itsestäni kannanotoillani aika moukan, voisi sanoa jopa junttimaisen kuvan? OK. Selitäpä nyt vielä oikein kunnolla ja oikein perusteellisesti, miksi sinä nimittelet minua moukaksi kun en ole kiinnostunut miehistä jotka tykkäävät autoista ja kaljasta? Mikä tarkalleen velvoittaa minut kiinnostumaan tuollaisista miehistä tai olen moukka ja juntti? Entä mikä sinä olet kieltämään minua etsimästä miestä joka tykkää myös kirjoista, kuten minä? Miksi en saa arvostaa miestä joka tykkää samoista asioista kuin minä? Kerro.
Miksi sinulle toisen ihmisen kiinnostuksen kohteet vaikuttavat noin merkittävästi siihen, mitä ajattelet kyseisesti ihmisestä? Selvästi lokeroit ja tuomitset hyvin voimakkaasti. Eikö sellainen ole aika ylimielistäkin? Onko sinulla joku oikeus toimia noin? Oletko asemssa, jossa arvotetaan muita tuolla tavalla? Voisiko olla, ettei kaikki samoista harrastuksista kiinnostuneet ole kuitenkaan samanlaisia ihmisinä? Mitä itse ajattelisit, jos joku mies lokeroisi naisia vastaavalla tavalla harrastustensa mukaan? Etkö kavahtaisi yhtään?
Jos tapaat mielenkiintoisen ihmisen, jonka kanssa käyt mukavaa ja kiinnostavaa keskustelua, muuttuuko käsityksesi ihmisestä, jos käy ilmi, että hän nauttii alkoholijuonista erityisesti olutta ja pitää urheilun seuraamisesta tai harrastaa autoja?
Oletpas kyllä melkoinen jyrä. Yrität sanella ventovieraalle ihmiselle keskustelupalstalla, minkälaista kumppania hän saa ja ei saa hakea. Ja nyt en olekaan enää vain juntti ja moukka kun kehtaan etsiä minua miellyttävää miestä, olen myös tuomitseva kun en anna sinun sanella kenestä kiinnostun :D
No, en nyt odottanutkaan että myöntäisit käyttäytyneesi typerästi.
En ole missään vaiheessa sanellut kenestä sinun pitää kiinnostua. Vai laittaisitko selvän lainauksen tänne? Katsotaan sitten yhdessä.
Mutta on selvää varmaan kaikille, että aikamoisia ennakkoluuloja sinulla on ihmisistä, kun harrastusten perustella teet noin rankalla kädellä jakoa eri ihmisten välille..
Sitähän sinä nimenomaan teet. Voit kuule ihan itse lukea, mitä olen kommentoinut. Minä saan etsiä millaista miestä haluan, saan kiinnostua miehestä jolla on tiettyjä harrastuksia ja sinä ET saa nimitellä minua juntiksi sen vuoksi. Ja kun nimittelit, olet juntti itse. En jatka tästä sinun kanssasi.
Käytöksesi on todella ala-arvoista, kyllä. Siitä oli puhe ja olen edelleen samaa mieltä. (Se kuva vain vahvistuu entisestään)
Ja niin olet todennäköisesti sinäkin. Nimittäin jos tänne tulisi joku mies yleistämään ja luokittelemaan naisia esim heppatytöiksi tms. tietyn stereotypian mukaan, pitäisit itsekin hyvin todennäköisesti tuollaista käytöstä moukkamaisena ja junttina.
Voi herran tähden, siinä ei ole mitään väärää jos haluaa puolison, jolla on samat harrastukset tai kiinnostuksenkohteet! Oletko nyt ihan pimeä? Sinunko mielestäsi puolison suhteen ei saisi olla mitään kriteerejä vai? No sori, mutta ei se noin vaan mene. Eri asiat on ihmisille tärkeitä, jiku haluaa vaikka puolison jolla on sama uskonto, joku haluaa puolison joka on samalla poliittisella kannalla, joku haluaa puolison jolla on samat harrastukset. Joku taas ei välitä mistään noista, kunhan puoliso on hyvännäköinen. Jokainen saa ihan itse päättää, millaisen ihmisen kanssa haluaa elämänsä jakaa.
Eihän kukaan täällä sanonut että noin muuten vihaa niitä autoja harrastavia amismiehiä, vaan että ei itse miehekseen haluaisi. Joten en ymmärrä tuota äläkkää. Oletko itse amismies, joka on saanut pakit joltain akateemiselta naiselta? Vai oletko akateeminen nainen, joka on ottanut itselleen sen autoja ja olutta harrastavan miehen ja nyt kokee jonain henkilökohtaisena hyökkäyksenä, että joku sanoo ettei haluaisi sellaista miestä...
Olen eri, mutta kukaan ei ole sanonut ettet saisi etsiä juuri sellaista miestä kuin haluat. Ainoastaan kyseenalaistanut tuon "amikset tykkää autoista ja juo kaljaa" -stereotypian. Yritä nyt ymmärtää mitä eroa näillä kahdella asialla on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on asia, johon poikien vanhempien pitäisi kiinnittää huomiota. Pojille lukeminen ja heidän koulunkäyntinsä tukeminen auttaa parinmuodostusta tehokkaammin kuin vaikka urheiluharrastuksiin vieminen. Tosielämässä parinvalinta suosii juuri niitä lukutoukkapoikia, jotka päätyvät yliopistoihin, toki tarpeellisilla sosiaalisilla taidoilla varustettuina.
Ja jos joku kysyy että mihin niitä kranttuja Suomi-naisia tarvitsee, niin omaan terveyteen, onneen ja elämään. Parisuhteessa elävät miehet elävät pidempään.
T. Kolmen pojan äiti.
Vähänpä sä tiedät. Ne jotka pojista eniten seurustelee 16-20-ikävuodessa on juurikin ne, jotka ei paljon kirjoihin koske.
Ja ne jotka jää vanhoiksipojiksi on just niitä joita kiinnosti pienoismallit ja teoreettinen fysiikka.
Minun tuntemani pienoismalleista ja teoreettisesta fysiikasta kiinnostuneet miehet ovat kyllä kelvanneet oikein hyvin niille kauniille, fiksuille akateemisille naisille. Mutta tietty jos on kiinnostunut teoreettisesta fysiikasta ja 16-vuotiaista pissiksistä, voi yhtälö olla hieman ongelmallinen.
16-vuotiaat finninaamapojat on hyvin usein kiinnostunu 16-vuotiaista pissiksistä
Todella outoa, jos aikuinen mies määrittelee loppuikänsä menestyksen sen perusteella, kelpasiko 16-vuotiaana kenellekään pissikselle.
En minäkään nörttityttö kelvannut yhdellekään bensalenkkaripojalle 16-vuotiaana, mutta silti tuli hyvä elämä. Ehkä jopa parempi näin.
No ei se ole outoa, kun täälläkin eräs ansioitunut kolmen pojan äiti oikein jakelee kasvatusvinkkejä miten saada poika pariutumaan...
Vinkkini pohjautuvat tilastollisiin tosiseikkoihin. Todennäköisimmin ilman naista ja lapsia jäävät ne ressukat, jotka ovat jääneet ilman lukutaitoakin. Koulumenestys on kaiken avain. Toinen ovat sitten ne sosiaaliset taidot.
T. Kolmen pojan äiti.
Joo, sä oot täällä aiemminki kirjoitellut eikä sun intersektionaalisuus oo jäänyt koskaan epäselväksi. Tunnen syvää sääliä ja myötätuntoa poikiasi kohtaan. Kenellelään ei tulis nykyään mielenkään kasvattaa omia tyttäriä sillä tavalla kun sä kasvatat poikiasi. Selvää on, että naissukupuoli on ylivertainen ja pojat pärjäävät elämässä kun alkavat jo pienestä elämään sen mukaisesti. Oksettavaa.
Kolmen äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sukupolvien ketju on erittäin vahva. Oma äitini syntyi ylempään keskiluokkaan. Minä en pariudu alaspäin, koska vähimmäisvaatimus uudelle seurustelukumppanille on se, että hän syntyi samaan (tai ylempään) sosiaaliluokkaan kuin minä, minun vanhempani ja isovanhempani.
Usein kuulee sanottavan: "Everyone is created equal." Tuo väite ei pidä paikkaansa. Ihmiset syntyvät aina tiettyyn sosiaaliluokkaan ja siinä luokassa he myös yleensä pysyvät koko elämänsä ajan. Ylöspäin suuntautuva liike (klassresa eli luokkamatka tai luokkanousu) on naiselle mahdollista avioliiton kautta. Miehet pääsevät hyvin harvoin tekemään luokkamatkaa vaimon siivellä.
Mistä olet kuullut tuollaisen väitteen? Sehän on äärimmäisen naiivi, koska jo syntymästä asti meillä on tietyt geneettiset speksit, jotka eivät elämän aikana muutu. Esimerkiksi synnytyksessä saatu hapenpuute tai kehitysvamma vaikuttaa läpi elämän, samoin ulkonäkö ja älykkyysosamäärä. Nuo kaikki luovat myös sen mihin sosiaaliluokkaan tulee kuulumaan ja selittää myös sen, miksi jotkut kykenevät tekemään ns. luokkaretken tai luokkanousun tai vastaavasti putoavat omasta yhteiskuntaluokastaan.
Geenit ohjelmoivat hyvin pitkälti elämämme. Vasta julkaistiin kaksostutkimus, missä toinen kaksosista eli epäterveellistä elämää ja toinen terveellistä. Tutkijat olivat todella yllättyneitä, sillä kaksoset elivät suurin piirtein samanmittaisen elämän. Ei-identtisillä kaksosilla eroja eliniässä oli enemmän. Alttius lihomiseen, päihdeongelmiin ja muihin terveysriskeihin on vahvasti geeneissä, sattuman osuus ilmenee noin kolmasosan verran kuten siinä sattuuko vammoja, onnettomuuksia elämän aikana.
Otsikkona voisi yhtä hyvin olla "Ihminen pariutuu kaltaisensa kanssa". Tuskin kovin moni akateeminen mitenkään erityisemmin painottaa parinvalinnassa akateemisuutta. Noh, naiset nyt ehkä aika usein, mutta miehet harvemmin. Siltikin akateemiset miehet pariutuvat useimmiten akateemisten naisten kanssa, ei siksi että heillä on sama koulutus tai he kaipaavat elintasoa, vaan koska he sopivat henkisesti yhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa naisista jää ilman korkeakoulutettua miestä. Tai kokonaan ilman miestä.
Kun kriteerit ovat nämä, on tulos tuo. Tämä valinnan vapaus.
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun naistutkija tulee Laasasen kanssa samaan tulokseen, että tasoteoria onkin totta, niin jälleen täällä alkaa kipuilu.
Kukahan on se naistutkija, johon viittaat? Jos tarkoitat Jallinojaa, niin kertoisitko, mikä kohta tuossa HS:n artikkelissa puhuu tasoteoriasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on asia, johon poikien vanhempien pitäisi kiinnittää huomiota. Pojille lukeminen ja heidän koulunkäyntinsä tukeminen auttaa parinmuodostusta tehokkaammin kuin vaikka urheiluharrastuksiin vieminen. Tosielämässä parinvalinta suosii juuri niitä lukutoukkapoikia, jotka päätyvät yliopistoihin, toki tarpeellisilla sosiaalisilla taidoilla varustettuina.
Ja jos joku kysyy että mihin niitä kranttuja Suomi-naisia tarvitsee, niin omaan terveyteen, onneen ja elämään. Parisuhteessa elävät miehet elävät pidempään.
T. Kolmen pojan äiti.
Vähänpä sä tiedät. Ne jotka pojista eniten seurustelee 16-20-ikävuodessa on juurikin ne, jotka ei paljon kirjoihin koske.
Ja ne jotka jää vanhoiksipojiksi on just niitä joita kiinnosti pienoismallit ja teoreettinen fysiikka.
Minun tuntemani pienoismalleista ja teoreettisesta fysiikasta kiinnostuneet miehet ovat kyllä kelvanneet oikein hyvin niille kauniille, fiksuille akateemisille naisille. Mutta tietty jos on kiinnostunut teoreettisesta fysiikasta ja 16-vuotiaista pissiksistä, voi yhtälö olla hieman ongelmallinen.
16-vuotiaat finninaamapojat on hyvin usein kiinnostunu 16-vuotiaista pissiksistä
Todella outoa, jos aikuinen mies määrittelee loppuikänsä menestyksen sen perusteella, kelpasiko 16-vuotiaana kenellekään pissikselle.
En minäkään nörttityttö kelvannut yhdellekään bensalenkkaripojalle 16-vuotiaana, mutta silti tuli hyvä elämä. Ehkä jopa parempi näin.
No ei se ole outoa, kun täälläkin eräs ansioitunut kolmen pojan äiti oikein jakelee kasvatusvinkkejä miten saada poika pariutumaan...
Vinkkini pohjautuvat tilastollisiin tosiseikkoihin. Todennäköisimmin ilman naista ja lapsia jäävät ne ressukat, jotka ovat jääneet ilman lukutaitoakin. Koulumenestys on kaiken avain. Toinen ovat sitten ne sosiaaliset taidot.
T. Kolmen pojan äiti.
Joo, sä oot täällä aiemminki kirjoitellut eikä sun intersektionaalisuus oo jäänyt koskaan epäselväksi. Tunnen syvää sääliä ja myötätuntoa poikiasi kohtaan. Kenellelään ei tulis nykyään mielenkään kasvattaa omia tyttäriä sillä tavalla kun sä kasvatat poikiasi. Selvää on, että naissukupuoli on ylivertainen ja pojat pärjäävät elämässä kun alkavat jo pienestä elämään sen mukaisesti. Oksettavaa.
Kolmen äiti
Lukutaidolla j elämässä pärjäämisellä saa naisia ja perheen. Siinä ei ole mitään naisylivaltaa. Eri
Vierailija kirjoitti:
Osa naisista jää ilman korkeakoulutettua miestä. Tai kokonaan ilman miestä.
Kun kriteerit ovat nämä, on tulos tuo. Tämä valinnan vapaus.
Ei jää.
Vierailija kirjoitti:
Osa naisista jää ilman korkeakoulutettua miestä. Tai kokonaan ilman miestä.
Kun kriteerit ovat nämä, on tulos tuo. Tämä valinnan vapaus.
Lukisitte edes tuon artikkelin ennen kuin yritätte keskustella siitä.
Eikö tällä palstalla ole minkäänlaista medialukutaitoa? Kykyä kritiikkiin? Mikä tahansa avaus otetaan todesta eikä edes lueta artikkelia, josta otsikko on muka repäisty.
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa tuo akateemisuuden ja yliopiston suitsutus. Saan kursseista arvosanoiksi 4 ja 5, vaikka opiskelen kokopäivätyön ohessa. Kuinka monta yliopiston käynyttä, mutta todella tyhmää tunnet? Minä tunnen monta.
Pidän älykkyydestä ihmisessä, mutta akateemisuus ei ole älykkyyden mittari. Opiskeluissa tarvitaan vain takapuolen lihaksia, että jaksaa istua ja lukea.
Ei se nyt aivan noinkaan ole. Valitettavasti laskemaan ei opi lukemalla ja harjoittelukaan välttämättä auta. Sama pätee vaativimpiin opintoihin muutenkin kuin matematiikassa. Opetan yliopistossa, sielläkin näkyy synnynnäiset erot älykkyysosamäärässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukupolvien ketju on erittäin vahva. Oma äitini syntyi ylempään keskiluokkaan. Minä en pariudu alaspäin, koska vähimmäisvaatimus uudelle seurustelukumppanille on se, että hän syntyi samaan (tai ylempään) sosiaaliluokkaan kuin minä, minun vanhempani ja isovanhempani.
Usein kuulee sanottavan: "Everyone is created equal." Tuo väite ei pidä paikkaansa. Ihmiset syntyvät aina tiettyyn sosiaaliluokkaan ja siinä luokassa he myös yleensä pysyvät koko elämänsä ajan. Ylöspäin suuntautuva liike (klassresa eli luokkamatka tai luokkanousu) on naiselle mahdollista avioliiton kautta. Miehet pääsevät hyvin harvoin tekemään luokkamatkaa vaimon siivellä.
Mistä olet kuullut tuollaisen väitteen? Sehän on äärimmäisen naiivi, koska jo syntymästä asti meillä on tietyt geneettiset speksit, jotka eivät elämän aikana muutu. Esimerkiksi synnytyksessä saatu hapenpuute tai kehitysvamma vaikuttaa läpi elämän, samoin ulkonäkö ja älykkyysosamäärä. Nuo kaikki luovat myös sen mihin sosiaaliluokkaan tulee kuulumaan ja selittää myös sen, miksi jotkut kykenevät tekemään ns. luokkaretken tai luokkanousun tai vastaavasti putoavat omasta yhteiskuntaluokastaan.
Geenit ohjelmoivat hyvin pitkälti elämämme. Vasta julkaistiin kaksostutkimus, missä toinen kaksosista eli epäterveellistä elämää ja toinen terveellistä. Tutkijat olivat todella yllättyneitä, sillä kaksoset elivät suurin piirtein samanmittaisen elämän. Ei-identtisillä kaksosilla eroja eliniässä oli enemmän. Alttius lihomiseen, päihdeongelmiin ja muihin terveysriskeihin on vahvasti geeneissä, sattuman osuus ilmenee noin kolmasosan verran kuten siinä sattuuko vammoja, onnettomuuksia elämän aikana.
Geenit on vain laiskojen selitys failauksilleen.
Mä en suosittele akateemista puolisoa kailille akateemisille. Sellaisill ehenkilöille jotka ovat käytännönläheisempiä sopii ihan hyvin puoliso joka osaa kanssa tehdä jotain perusduunia. Voihan sitä lisäksi kouluttautua myöhemmin johonkin hienompaan ammattiin tai jos on ahkera tössä, sada ylennyksen jolloin palkak usein on akkateemisen tasoa.
Alue: Aihe vapaa
EI näille ”kilteille” ole mitään arvoa ydinperheellä, kumppanuudella tai hyvällä taloudellisella tilanteella. Kaikki on mennyttä, kun ei aikanaan saanut turkasen kännissä klamydiaa Jannica 16-weeltä.