Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
HS Akateeminen pariutuu toisen akateemisen kanssa
07.04.2021 |
Ja lapset seuraavat vahvasti vanhempien jalanjälkiä ammatinvalinnassa. Työväenluokka olisi halukkaampi sekoittumaan, mutta ei kelpaa. Professori Jallinojan mukaan ilmiöstä ei mielellään puhuta.
Kommentit (542)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tohtorintutkintoa tekevä luonnontietelijä-tutkija ja mies on ihan perusinsinööri, toki hänkin siten korkeakoulun käynyt, amiksen sitä ennen. Hänellä on paljon sellaista, miten sen nyt sanoisi, käytännön älyä, joka minulta tyystin puuttuu. Tykkään hirveästi hänen käytännöllisestä ja järkevästä ajattelustaan, minusta meillä on kiva tasapaino ja erilaisuudet täydentävät toisiaan. :) Aiemmin seurustelin yliopistossa tapaamani akateemikon kanssa ja sitä ennen lääkärin, molemmat suhteet päättyivät huonosti. Ei se koulutuksesta kiinni ole.
Mustattu sana paljastaa, että et ole akateeminen. Akateemikko on arvonimi eikä liity mitenkään yliopistoon. Perussuomalaiset ovat tuoneet tuon sanan väärään käyttöön.
Muuten ihan hyvä viesti. Itse olen tutkija, mieheni on yrittäjä, joka valmistui yliopistosta vasta aikuisiällä. Älykäs ja sivistynyt voi olla vaikka kansakoulupohjalta, totta kai, mutta koulutuksen väheksyminen on mielestäni tyhmyyden merkki.
Mistä tiedät, ettei kyseessä ollut akateemikko???
Hohhoijaa... Ja tämän tason päättelyllä tehdään tutkimuksia?
Olettaen, että hän oli mies, oliko kyseessä siis
Päiviö Tommila, s. 1931
Teuvo Kohonen tai Arto Salomaa, molemmat s. 1934
Ilkka Niiniluoto, s. 1946
Risto M Nieminen, s. 1948
Kari Alitalo, s. 1952 vai
Markku Kulmala, s. 1958?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on asia, johon poikien vanhempien pitäisi kiinnittää huomiota. Pojille lukeminen ja heidän koulunkäyntinsä tukeminen auttaa parinmuodostusta tehokkaammin kuin vaikka urheiluharrastuksiin vieminen. Tosielämässä parinvalinta suosii juuri niitä lukutoukkapoikia, jotka päätyvät yliopistoihin, toki tarpeellisilla sosiaalisilla taidoilla varustettuina.
Ja jos joku kysyy että mihin niitä kranttuja Suomi-naisia tarvitsee, niin omaan terveyteen, onneen ja elämään. Parisuhteessa elävät miehet elävät pidempään.
T. Kolmen pojan äiti.
Olisi varmaan kiva, jos pariutuminen menisi noin mutta ei. Minulle on luettu aina ja opin itse lukemaan 4-vuotiaana. Ekoilla luokilla luin kirjoja silloin kun muut opettelivat kirjaimia. Päädyin hyvän keskiarvon lukion kautta yliopistoon. Ei juuri kellään fuksilla ollut tyttöystävää ja vain harva pariutui yliopiston aikana. Tosielämän parinvalinta näyttää suosineen kaveriani, joka jätti lukion kesken ensimmäisen jakson jälkeen eikä ole sen jälkeen kirjaan tarttunut.
Meillä taas lähes kaikki pariutuivat fuksivuoden aikana keskenään. Pojat viimeistä myöten, koska tyttöjä oli alalla hieman enemmän. Ne, joilla oli ennestään kumppani, erosivat ja etsivät opiskeluporukasta uuden.
Oikeastaan jo fuksiaisissa tuutori ennusti meille, että vuoden päästä ei yksikään kaukosuhteenne kotipaikkakunnan poikien kanssa enää jatku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on asia, johon poikien vanhempien pitäisi kiinnittää huomiota. Pojille lukeminen ja heidän koulunkäyntinsä tukeminen auttaa parinmuodostusta tehokkaammin kuin vaikka urheiluharrastuksiin vieminen. Tosielämässä parinvalinta suosii juuri niitä lukutoukkapoikia, jotka päätyvät yliopistoihin, toki tarpeellisilla sosiaalisilla taidoilla varustettuina.
Ja jos joku kysyy että mihin niitä kranttuja Suomi-naisia tarvitsee, niin omaan terveyteen, onneen ja elämään. Parisuhteessa elävät miehet elävät pidempään.
T. Kolmen pojan äiti.
Vähänpä sä tiedät. Ne jotka pojista eniten seurustelee 16-20-ikävuodessa on juurikin ne, jotka ei paljon kirjoihin koske.
Ja ne jotka jää vanhoiksipojiksi on just niitä joita kiinnosti pienoismallit ja teoreettinen fysiikka.
Minun tuntemani pienoismalleista ja teoreettisesta fysiikasta kiinnostuneet miehet ovat kyllä kelvanneet oikein hyvin niille kauniille, fiksuille akateemisille naisille. Mutta tietty jos on kiinnostunut teoreettisesta fysiikasta ja 16-vuotiaista pissiksistä, voi yhtälö olla hieman ongelmallinen.
16-vuotiaat finninaamapojat on hyvin usein kiinnostunu 16-vuotiaista pissiksistä
Todella outoa, jos aikuinen mies määrittelee loppuikänsä menestyksen sen perusteella, kelpasiko 16-vuotiaana kenellekään pissikselle.
En minäkään nörttityttö kelvannut yhdellekään bensalenkkaripojalle 16-vuotiaana, mutta silti tuli hyvä elämä. Ehkä jopa parempi näin.
No ei se ole outoa, kun täälläkin eräs ansioitunut kolmen pojan äiti oikein jakelee kasvatusvinkkejä miten saada poika pariutumaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, akateemiset pariutuvat akateemisten kanssa.
Itse päätin jo 18-vuotiaana (ennen ensimmäistä parisuhdetta), että en rupea katselemaan mitään amiskundeja. Miehen on oltava lukion käynyt ja yliopiston käynyt.
Onneksi voi valita miehen myös ulkomailta. Siellä on miljoonia yliopistokoulutettuja, sujuvaa englantia puhuvia miehiä. Suomalaiset amiskundit voivat ihan rauhassa ulista, että "työväenluokan miehiä syrjitään parisuhdemarkkinoilla".
Sulla on siihen täysi oikeus. Mutta oikeassa elämässä löytää joskus rakkauden myös yliopiston ulkopuolelta. Usko tai älä niin siellä on myös fiksuja miehiä, jotka vain eivät ole lukeneet akateemista loppututkintoa.
Miksi he sitten eivät ole opiskelleet jos ovat niin fiksuja?
Meidän koulujärjestelmä on kokonaisuudessaan rakennettu tyttöjen ja naisten oppimismallin ympärille. Pojille ja miehille malli on suorastaan haitallinen.
Ja höpsistä taas. Hyvin menestyvät pojat saavat älyttömästi etua koulussa. Lapseni koulussa esimerkiksi järjestetetään matematiikassa ylöspäin eriytettyä pienryhmäopetusta, johon myös lapseni kutsuttiin. Ryhmässä on pelkkiä poikia, vaikka tutkitusti tytöt eivät ole alakoulun matematiikassa sen huonompia.
T. Kolmen pojan äiti.
Siis tällä kuvittelit kumoavasi tieteellisesti todistetun faktan?
Ohis
Missä se sinun tieteellinen todistuksesi oli?
Olin 8 vuotta naimisissa amiskoulutetun naisen kanssa. Ei se oikein sujunut, omaa koulutustani hän aina väheksyi (lievästi sanottuna). Väitöskirjani oli likipitäen valmis ja mainitsin tämän hänelle. Hän kysyi; "tuleeks susta joku v**un proffa?" Tällöin päätin, että eroan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisille miesten akateemisuus, erityisesti tekniikan alan ulkopuolella, on tärkeää, koska se kertoo usein miesten naistyypillisistä tavoista ajatella, olla ja elää. Esimerkiksi keskiverto yhteiskuntatieteilijä todennäköisesti on kiinnostunut ihmisten välisistä suhteista, ihmisten käyttäytymisestä, ajattelutavoista ja toiminnasta yhteisöissä riippumatta siitä onko nainen vai mies.
Keskimääräisesti nämä asiat kiinnostavat naisia enemmän kuin miehiä, ja siksi esimerkiksi sosiologimiehet kiinnostanevat isompaa joukkoa naisista kuin vaikkapa autonasentajamiehet. Kun tähän lisätään vielä se, että keskimääräisesti naiset menestyvät miehiä paremmin opinnoissa ja että iso osa tiedekunnista on naisvaltaisia, on näillä aloilla opiskelevilla miehillä melko iso todennäköisyys löytää opiskelukavereiden joukosta itselleen naisystävä, jos itse omaa hyvät käytöstavat ja tulee naisten kanssa toimeen noin yleensäkin.
Itse olin humanistisessa tiedekunnassa opiskelleena miehenä selkeästi hyvässä asemassa, koska muita miehiä oli melko vähän. En voi sanoa olleeni mitenkään erityisesti naisten suosiossa, mutta isosta ja melko samanhenkisestä naisjoukosta oli kuitenkin mahdollista löytää seurustelukumppani.
Elämäni rakkaus tuli kuitenkin vastaan aivan muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on asia, johon poikien vanhempien pitäisi kiinnittää huomiota. Pojille lukeminen ja heidän koulunkäyntinsä tukeminen auttaa parinmuodostusta tehokkaammin kuin vaikka urheiluharrastuksiin vieminen. Tosielämässä parinvalinta suosii juuri niitä lukutoukkapoikia, jotka päätyvät yliopistoihin, toki tarpeellisilla sosiaalisilla taidoilla varustettuina.
Ja jos joku kysyy että mihin niitä kranttuja Suomi-naisia tarvitsee, niin omaan terveyteen, onneen ja elämään. Parisuhteessa elävät miehet elävät pidempään.
T. Kolmen pojan äiti.
Vähänpä sä tiedät. Ne jotka pojista eniten seurustelee 16-20-ikävuodessa on juurikin ne, jotka ei paljon kirjoihin koske.
Ja ne jotka jää vanhoiksipojiksi on just niitä joita kiinnosti pienoismallit ja teoreettinen fysiikka.
Minun tuntemani pienoismalleista ja teoreettisesta fysiikasta kiinnostuneet miehet ovat kyllä kelvanneet oikein hyvin niille kauniille, fiksuille akateemisille naisille. Mutta tietty jos on kiinnostunut teoreettisesta fysiikasta ja 16-vuotiaista pissiksistä, voi yhtälö olla hieman ongelmallinen.
16-vuotiaat finninaamapojat on hyvin usein kiinnostunu 16-vuotiaista pissiksistä
Todella outoa, jos aikuinen mies määrittelee loppuikänsä menestyksen sen perusteella, kelpasiko 16-vuotiaana kenellekään pissikselle.
En minäkään nörttityttö kelvannut yhdellekään bensalenkkaripojalle 16-vuotiaana, mutta silti tuli hyvä elämä. Ehkä jopa parempi näin.
No ei se ole outoa, kun täälläkin eräs ansioitunut kolmen pojan äiti oikein jakelee kasvatusvinkkejä miten saada poika pariutumaan...
Vinkkini pohjautuvat tilastollisiin tosiseikkoihin. Todennäköisimmin ilman naista ja lapsia jäävät ne ressukat, jotka ovat jääneet ilman lukutaitoakin. Koulumenestys on kaiken avain. Toinen ovat sitten ne sosiaaliset taidot.
T. Kolmen pojan äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, akateemiset pariutuvat akateemisten kanssa.
Itse päätin jo 18-vuotiaana (ennen ensimmäistä parisuhdetta), että en rupea katselemaan mitään amiskundeja. Miehen on oltava lukion käynyt ja yliopiston käynyt.
Onneksi voi valita miehen myös ulkomailta. Siellä on miljoonia yliopistokoulutettuja, sujuvaa englantia puhuvia miehiä. Suomalaiset amiskundit voivat ihan rauhassa ulista, että "työväenluokan miehiä syrjitään parisuhdemarkkinoilla".
Sulla on siihen täysi oikeus. Mutta oikeassa elämässä löytää joskus rakkauden myös yliopiston ulkopuolelta. Usko tai älä niin siellä on myös fiksuja miehiä, jotka vain eivät ole lukeneet akateemista loppututkintoa.
Minusta tuo on ihan fiksu tapa rajata joukkoa. Se autoista, penkkiurheilusta ja kaljasta tykkäävä, kirjoja lukematon mies löytyy aika paljon todennäköisemmin ammattikoulusta kuin yliopistosta. -eri
Mitä vikaa on tykätä autoista tai penkkiurheilusta? Tai vaikka kaljasta? Minun mies on lääkäri ja todella moni akateemisista kavereistaan ja kollegoistaan vastaa ainakin jossain määrin kuvaustasi. Mitä vikaa siinä on? Kerrotko vielä, mitkä ne sinun hyväksymäsi harrastukset ovat? Kirjojen lukeminen, oliko muita? Kai ymmärrät, että annat itse kannanotoillasi itsestäsi aika moukan, ja voisi jopa sanoa junttimaisen, kuvan?
Ai? Annan itsestäni kannanotoillani aika moukan, voisi sanoa jopa junttimaisen kuvan? OK. Selitäpä nyt vielä oikein kunnolla ja oikein perusteellisesti, miksi sinä nimittelet minua moukaksi kun en ole kiinnostunut miehistä jotka tykkäävät autoista ja kaljasta? Mikä tarkalleen velvoittaa minut kiinnostumaan tuollaisista miehistä tai olen moukka ja juntti? Entä mikä sinä olet kieltämään minua etsimästä miestä joka tykkää myös kirjoista, kuten minä? Miksi en saa arvostaa miestä joka tykkää samoista asioista kuin minä? Kerro.
Miksi sinulle toisen ihmisen kiinnostuksen kohteet vaikuttavat noin merkittävästi siihen, mitä ajattelet kyseisesti ihmisestä? Selvästi lokeroit ja tuomitset hyvin voimakkaasti. Eikö sellainen ole aika ylimielistäkin? Onko sinulla joku oikeus toimia noin? Oletko asemssa, jossa arvotetaan muita tuolla tavalla? Voisiko olla, ettei kaikki samoista harrastuksista kiinnostuneet ole kuitenkaan samanlaisia ihmisinä? Mitä itse ajattelisit, jos joku mies lokeroisi naisia vastaavalla tavalla harrastustensa mukaan? Etkö kavahtaisi yhtään?
Jos tapaat mielenkiintoisen ihmisen, jonka kanssa käyt mukavaa ja kiinnostavaa keskustelua, muuttuuko käsityksesi ihmisestä, jos käy ilmi, että hän nauttii alkoholijuonista erityisesti olutta ja pitää urheilun seuraamisesta tai harrastaa autoja?
Oletpas kyllä melkoinen jyrä. Yrität sanella ventovieraalle ihmiselle keskustelupalstalla, minkälaista kumppania hän saa ja ei saa hakea. Ja nyt en olekaan enää vain juntti ja moukka kun kehtaan etsiä minua miellyttävää miestä, olen myös tuomitseva kun en anna sinun sanella kenestä kiinnostun :D
No, en nyt odottanutkaan että myöntäisit käyttäytyneesi typerästi.
En ole missään vaiheessa sanellut kenestä sinun pitää kiinnostua. Vai laittaisitko selvän lainauksen tänne? Katsotaan sitten yhdessä.
Mutta on selvää varmaan kaikille, että aikamoisia ennakkoluuloja sinulla on ihmisistä, kun harrastusten perustella teet noin rankalla kädellä jakoa eri ihmisten välille..
Sitähän sinä nimenomaan teet. Voit kuule ihan itse lukea, mitä olen kommentoinut. Minä saan etsiä millaista miestä haluan, saan kiinnostua miehestä jolla on tiettyjä harrastuksia ja sinä ET saa nimitellä minua juntiksi sen vuoksi. Ja kun nimittelit, olet juntti itse. En jatka tästä sinun kanssasi.
Käytöksesi on todella ala-arvoista, kyllä. Siitä oli puhe ja olen edelleen samaa mieltä. (Se kuva vain vahvistuu entisestään)
Ja niin olet todennäköisesti sinäkin. Nimittäin jos tänne tulisi joku mies yleistämään ja luokittelemaan naisia esim heppatytöiksi tms. tietyn stereotypian mukaan, pitäisit itsekin hyvin todennäköisesti tuollaista käytöstä moukkamaisena ja junttina.
Voi herran tähden, siinä ei ole mitään väärää jos haluaa puolison, jolla on samat harrastukset tai kiinnostuksenkohteet! Oletko nyt ihan pimeä? Sinunko mielestäsi puolison suhteen ei saisi olla mitään kriteerejä vai? No sori, mutta ei se noin vaan mene. Eri asiat on ihmisille tärkeitä, jiku haluaa vaikka puolison jolla on sama uskonto, joku haluaa puolison joka on samalla poliittisella kannalla, joku haluaa puolison jolla on samat harrastukset. Joku taas ei välitä mistään noista, kunhan puoliso on hyvännäköinen. Jokainen saa ihan itse päättää, millaisen ihmisen kanssa haluaa elämänsä jakaa.
Eihän kukaan täällä sanonut että noin muuten vihaa niitä autoja harrastavia amismiehiä, vaan että ei itse miehekseen haluaisi. Joten en ymmärrä tuota äläkkää. Oletko itse amismies, joka on saanut pakit joltain akateemiselta naiselta? Vai oletko akateeminen nainen, joka on ottanut itselleen sen autoja ja olutta harrastavan miehen ja nyt kokee jonain henkilökohtaisena hyökkäyksenä, että joku sanoo ettei haluaisi sellaista miestä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on asia, johon poikien vanhempien pitäisi kiinnittää huomiota. Pojille lukeminen ja heidän koulunkäyntinsä tukeminen auttaa parinmuodostusta tehokkaammin kuin vaikka urheiluharrastuksiin vieminen. Tosielämässä parinvalinta suosii juuri niitä lukutoukkapoikia, jotka päätyvät yliopistoihin, toki tarpeellisilla sosiaalisilla taidoilla varustettuina.
Ja jos joku kysyy että mihin niitä kranttuja Suomi-naisia tarvitsee, niin omaan terveyteen, onneen ja elämään. Parisuhteessa elävät miehet elävät pidempään.
T. Kolmen pojan äiti.
Vähänpä sä tiedät. Ne jotka pojista eniten seurustelee 16-20-ikävuodessa on juurikin ne, jotka ei paljon kirjoihin koske.
Ja ne jotka jää vanhoiksipojiksi on just niitä joita kiinnosti pienoismallit ja teoreettinen fysiikka.
Minun tuntemani pienoismalleista ja teoreettisesta fysiikasta kiinnostuneet miehet ovat kyllä kelvanneet oikein hyvin niille kauniille, fiksuille akateemisille naisille. Mutta tietty jos on kiinnostunut teoreettisesta fysiikasta ja 16-vuotiaista pissiksistä, voi yhtälö olla hieman ongelmallinen.
16-vuotiaat finninaamapojat on hyvin usein kiinnostunu 16-vuotiaista pissiksistä
Todella outoa, jos aikuinen mies määrittelee loppuikänsä menestyksen sen perusteella, kelpasiko 16-vuotiaana kenellekään pissikselle.
En minäkään nörttityttö kelvannut yhdellekään bensalenkkaripojalle 16-vuotiaana, mutta silti tuli hyvä elämä. Ehkä jopa parempi näin.
Mun mielestä se ei oo hyväksyttävä malli että kilttimiehet pääsee sitte vasta toiselle kierrokselle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä missä ilmiöstä ei mielellään puhuta. Täällä ainakin keskustelu käy kuumana.
No, tietysti täällä on useampi ihminen hyökännyt aivan raivoissaan sellaisten kimppuun, jotka sanovat etsivänsä koulutettua kumppania. Ehkäpä siksi kaikki eivät mielellään asiasta puhu. Tämäkin ongelma poistuisi, jos ihmiset osaisivat hyväksyä muutkin parinvalintakriteerit kuin omansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on asia, johon poikien vanhempien pitäisi kiinnittää huomiota. Pojille lukeminen ja heidän koulunkäyntinsä tukeminen auttaa parinmuodostusta tehokkaammin kuin vaikka urheiluharrastuksiin vieminen. Tosielämässä parinvalinta suosii juuri niitä lukutoukkapoikia, jotka päätyvät yliopistoihin, toki tarpeellisilla sosiaalisilla taidoilla varustettuina.
Ja jos joku kysyy että mihin niitä kranttuja Suomi-naisia tarvitsee, niin omaan terveyteen, onneen ja elämään. Parisuhteessa elävät miehet elävät pidempään.
T. Kolmen pojan äiti.
Olisi varmaan kiva, jos pariutuminen menisi noin mutta ei. Minulle on luettu aina ja opin itse lukemaan 4-vuotiaana. Ekoilla luokilla luin kirjoja silloin kun muut opettelivat kirjaimia. Päädyin hyvän keskiarvon lukion kautta yliopistoon. Ei juuri kellään fuksilla ollut tyttöystävää ja vain harva pariutui yliopiston aikana. Tosielämän parinvalinta näyttää suosineen kaveriani, joka jätti lukion kesken ensimmäisen jakson jälkeen eikä ole sen jälkeen kirjaan tarttunut.
Ilmeisesti menit johonkin todella miesvaltaiseen tiedekuntaan, etkä viettänyt minkäänlaista opiskelijaelämää?? Omassa tiedekunnassa (50/50 jako) muodostui todella paljon pariskuntia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on asia, johon poikien vanhempien pitäisi kiinnittää huomiota. Pojille lukeminen ja heidän koulunkäyntinsä tukeminen auttaa parinmuodostusta tehokkaammin kuin vaikka urheiluharrastuksiin vieminen. Tosielämässä parinvalinta suosii juuri niitä lukutoukkapoikia, jotka päätyvät yliopistoihin, toki tarpeellisilla sosiaalisilla taidoilla varustettuina.
Ja jos joku kysyy että mihin niitä kranttuja Suomi-naisia tarvitsee, niin omaan terveyteen, onneen ja elämään. Parisuhteessa elävät miehet elävät pidempään.
T. Kolmen pojan äiti.
Vähänpä sä tiedät. Ne jotka pojista eniten seurustelee 16-20-ikävuodessa on juurikin ne, jotka ei paljon kirjoihin koske.
Ja ne jotka jää vanhoiksipojiksi on just niitä joita kiinnosti pienoismallit ja teoreettinen fysiikka.
Minun tuntemani pienoismalleista ja teoreettisesta fysiikasta kiinnostuneet miehet ovat kyllä kelvanneet oikein hyvin niille kauniille, fiksuille akateemisille naisille. Mutta tietty jos on kiinnostunut teoreettisesta fysiikasta ja 16-vuotiaista pissiksistä, voi yhtälö olla hieman ongelmallinen.
16-vuotiaat finninaamapojat on hyvin usein kiinnostunu 16-vuotiaista pissiksistä
Todella outoa, jos aikuinen mies määrittelee loppuikänsä menestyksen sen perusteella, kelpasiko 16-vuotiaana kenellekään pissikselle.
En minäkään nörttityttö kelvannut yhdellekään bensalenkkaripojalle 16-vuotiaana, mutta silti tuli hyvä elämä. Ehkä jopa parempi näin.
Mun mielestä se ei oo hyväksyttävä malli että kilttimiehet pääsee sitte vasta toiselle kierrokselle
Eivät ne pääse millekään kierrokselle. Hyvä niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on asia, johon poikien vanhempien pitäisi kiinnittää huomiota. Pojille lukeminen ja heidän koulunkäyntinsä tukeminen auttaa parinmuodostusta tehokkaammin kuin vaikka urheiluharrastuksiin vieminen. Tosielämässä parinvalinta suosii juuri niitä lukutoukkapoikia, jotka päätyvät yliopistoihin, toki tarpeellisilla sosiaalisilla taidoilla varustettuina.
Ja jos joku kysyy että mihin niitä kranttuja Suomi-naisia tarvitsee, niin omaan terveyteen, onneen ja elämään. Parisuhteessa elävät miehet elävät pidempään.
T. Kolmen pojan äiti.
Vähänpä sä tiedät. Ne jotka pojista eniten seurustelee 16-20-ikävuodessa on juurikin ne, jotka ei paljon kirjoihin koske.
Ja ne jotka jää vanhoiksipojiksi on just niitä joita kiinnosti pienoismallit ja teoreettinen fysiikka.
Minun tuntemani pienoismalleista ja teoreettisesta fysiikasta kiinnostuneet miehet ovat kyllä kelvanneet oikein hyvin niille kauniille, fiksuille akateemisille naisille. Mutta tietty jos on kiinnostunut teoreettisesta fysiikasta ja 16-vuotiaista pissiksistä, voi yhtälö olla hieman ongelmallinen.
16-vuotiaat finninaamapojat on hyvin usein kiinnostunu 16-vuotiaista pissiksistä
Todella outoa, jos aikuinen mies määrittelee loppuikänsä menestyksen sen perusteella, kelpasiko 16-vuotiaana kenellekään pissikselle.
En minäkään nörttityttö kelvannut yhdellekään bensalenkkaripojalle 16-vuotiaana, mutta silti tuli hyvä elämä. Ehkä jopa parempi näin.
Mun mielestä se ei oo hyväksyttävä malli että kilttimiehet pääsee sitte vasta toiselle kierrokselle
Minä ja mieheni olimme kyllä molemmat ensimmäisellä kierroksella ja olemme edelleen. Talouskin hyvällä mallilla, kun ydinperheessä saa elellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi mies, oli sitten amis tai akateemikko, haluaisi naistutkimusta tai vastaavaa huuhaata opiskelleen humanistin.
Eittämättä asia on näin, voin sen hyvin uskoa. Sen sijaan se ihmetyttää, että kukaan tälainen Akateeminen ei ole kyennyt vastaamaan kysymykseen miksi näin on. Aina vain kuulee ympäripyöreitä jaaritteluja siitä miten "ollaan silloin samalla tasolla henkisesti" ja "akateemisen katsantokanta on laajempi" jne. Nämähän eivät pidä paikkaansa, mikäli yhtään tuntee ihmisiä ylipäätään sieltä sun täältä, joten ne eivät siis voi olla syynä. Se joka tuollaisia syyksi antaa, todistaa vain sen minkä muut jo tietävät, eli että hän ei tunne kuin akateemisia ihmisiä, pelkää ennakkoluuloisesti kaikkia muita kuin akateemisia, eikä halua olla heidän kanssaan tekemisissä. Tuollainen henkilö taas ei ole validi vastaamaan kysymykseen miksi akateeminen pariutuu vain akateemisen kanssa, koska vastaus on ennakkoluuloinen ja rasisitinen. Eli vastaus kysymykseeni miksi näin on, taitaa olal se että akateeminen henkilö joka haluaa pariutua vain akateemisen henkilön kanssa on ennakkoluuloinen ja rasistinen. Miten tämä sitten on mahdollista, että itseään muita permpana pitävä onkin itse niin tyhmä että luulee muiden kuin akatetemisten olevan jotenkin tyhmiä? Asettaa kyllä akateemisen koulutuksen aika erikoiseen valoon.
Ja sori, mulla on lukihäiriö, eikä mitään mahdollisuutta tarkistaa tekstistäni kirjoitusvirheitä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, akateemiset pariutuvat akateemisten kanssa.
Itse päätin jo 18-vuotiaana (ennen ensimmäistä parisuhdetta), että en rupea katselemaan mitään amiskundeja. Miehen on oltava lukion käynyt ja yliopiston käynyt.
Onneksi voi valita miehen myös ulkomailta. Siellä on miljoonia yliopistokoulutettuja, sujuvaa englantia puhuvia miehiä. Suomalaiset amiskundit voivat ihan rauhassa ulista, että "työväenluokan miehiä syrjitään parisuhdemarkkinoilla".
Äitini otti amispojan aikanaan. Amispoika rakensi useamman omakotilalon elämänsä aikana, jatko-opiskeli ja nousi korkeaan esimiesasemaan.
Itseään fiksuna pitävät ihmiset eivät voi kuvitella, miten teini-ikäisen elämäntilanne voisi olla sellainen, että koulutus olisi kiinnostava tai edes mahdollinen vaihtoehto, hmmmm... Elämä on jakanut lie aika mutkatonta tietä jos näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, akateemiset pariutuvat akateemisten kanssa.
Itse päätin jo 18-vuotiaana (ennen ensimmäistä parisuhdetta), että en rupea katselemaan mitään amiskundeja. Miehen on oltava lukion käynyt ja yliopiston käynyt.
Onneksi voi valita miehen myös ulkomailta. Siellä on miljoonia yliopistokoulutettuja, sujuvaa englantia puhuvia miehiä. Suomalaiset amiskundit voivat ihan rauhassa ulista, että "työväenluokan miehiä syrjitään parisuhdemarkkinoilla".
Sulla on siihen täysi oikeus. Mutta oikeassa elämässä löytää joskus rakkauden myös yliopiston ulkopuolelta. Usko tai älä niin siellä on myös fiksuja miehiä, jotka vain eivät ole lukeneet akateemista loppututkintoa.
Minusta tuo on ihan fiksu tapa rajata joukkoa. Se autoista, penkkiurheilusta ja kaljasta tykkäävä, kirjoja lukematon mies löytyy aika paljon todennäköisemmin ammattikoulusta kuin yliopistosta. -eri
Mitä vikaa on tykätä autoista tai penkkiurheilusta? Tai vaikka kaljasta? Minun mies on lääkäri ja todella moni akateemisista kavereistaan ja kollegoistaan vastaa ainakin jossain määrin kuvaustasi. Mitä vikaa siinä on? Kerrotko vielä, mitkä ne sinun hyväksymäsi harrastukset ovat? Kirjojen lukeminen, oliko muita? Kai ymmärrät, että annat itse kannanotoillasi itsestäsi aika moukan, ja voisi jopa sanoa junttimaisen, kuvan?
Ai? Annan itsestäni kannanotoillani aika moukan, voisi sanoa jopa junttimaisen kuvan? OK. Selitäpä nyt vielä oikein kunnolla ja oikein perusteellisesti, miksi sinä nimittelet minua moukaksi kun en ole kiinnostunut miehistä jotka tykkäävät autoista ja kaljasta? Mikä tarkalleen velvoittaa minut kiinnostumaan tuollaisista miehistä tai olen moukka ja juntti? Entä mikä sinä olet kieltämään minua etsimästä miestä joka tykkää myös kirjoista, kuten minä? Miksi en saa arvostaa miestä joka tykkää samoista asioista kuin minä? Kerro.
Miksi sinulle toisen ihmisen kiinnostuksen kohteet vaikuttavat noin merkittävästi siihen, mitä ajattelet kyseisesti ihmisestä? Selvästi lokeroit ja tuomitset hyvin voimakkaasti. Eikö sellainen ole aika ylimielistäkin? Onko sinulla joku oikeus toimia noin? Oletko asemssa, jossa arvotetaan muita tuolla tavalla? Voisiko olla, ettei kaikki samoista harrastuksista kiinnostuneet ole kuitenkaan samanlaisia ihmisinä? Mitä itse ajattelisit, jos joku mies lokeroisi naisia vastaavalla tavalla harrastustensa mukaan? Etkö kavahtaisi yhtään?
Jos tapaat mielenkiintoisen ihmisen, jonka kanssa käyt mukavaa ja kiinnostavaa keskustelua, muuttuuko käsityksesi ihmisestä, jos käy ilmi, että hän nauttii alkoholijuonista erityisesti olutta ja pitää urheilun seuraamisesta tai harrastaa autoja?
Oletpas kyllä melkoinen jyrä. Yrität sanella ventovieraalle ihmiselle keskustelupalstalla, minkälaista kumppania hän saa ja ei saa hakea. Ja nyt en olekaan enää vain juntti ja moukka kun kehtaan etsiä minua miellyttävää miestä, olen myös tuomitseva kun en anna sinun sanella kenestä kiinnostun :D
No, en nyt odottanutkaan että myöntäisit käyttäytyneesi typerästi.
En ole missään vaiheessa sanellut kenestä sinun pitää kiinnostua. Vai laittaisitko selvän lainauksen tänne? Katsotaan sitten yhdessä.
Mutta on selvää varmaan kaikille, että aikamoisia ennakkoluuloja sinulla on ihmisistä, kun harrastusten perustella teet noin rankalla kädellä jakoa eri ihmisten välille..
Sitähän sinä nimenomaan teet. Voit kuule ihan itse lukea, mitä olen kommentoinut. Minä saan etsiä millaista miestä haluan, saan kiinnostua miehestä jolla on tiettyjä harrastuksia ja sinä ET saa nimitellä minua juntiksi sen vuoksi. Ja kun nimittelit, olet juntti itse. En jatka tästä sinun kanssasi.
Käytöksesi on todella ala-arvoista, kyllä. Siitä oli puhe ja olen edelleen samaa mieltä. (Se kuva vain vahvistuu entisestään)
Ja niin olet todennäköisesti sinäkin. Nimittäin jos tänne tulisi joku mies yleistämään ja luokittelemaan naisia esim heppatytöiksi tms. tietyn stereotypian mukaan, pitäisit itsekin hyvin todennäköisesti tuollaista käytöstä moukkamaisena ja junttina.
Voi herran tähden, siinä ei ole mitään väärää jos haluaa puolison, jolla on samat harrastukset tai kiinnostuksenkohteet! Oletko nyt ihan pimeä? Sinunko mielestäsi puolison suhteen ei saisi olla mitään kriteerejä vai? No sori, mutta ei se noin vaan mene. Eri asiat on ihmisille tärkeitä, jiku haluaa vaikka puolison jolla on sama uskonto, joku haluaa puolison joka on samalla poliittisella kannalla, joku haluaa puolison jolla on samat harrastukset. Joku taas ei välitä mistään noista, kunhan puoliso on hyvännäköinen. Jokainen saa ihan itse päättää, millaisen ihmisen kanssa haluaa elämänsä jakaa.
Eihän kukaan täällä sanonut että noin muuten vihaa niitä autoja harrastavia amismiehiä, vaan että ei itse miehekseen haluaisi. Joten en ymmärrä tuota äläkkää. Oletko itse amismies, joka on saanut pakit joltain akateemiselta naiselta? Vai oletko akateeminen nainen, joka on ottanut itselleen sen autoja ja olutta harrastavan miehen ja nyt kokee jonain henkilökohtaisena hyökkäyksenä, että joku sanoo ettei haluaisi sellaista miestä...
Hän on tuo jälkimmäinen, nainen joka otti autoharrastajan. Taisi itse kertoa. Voi toki olla myös naisena esiintyvä persumies...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tohtorintutkintoa tekevä luonnontietelijä-tutkija ja mies on ihan perusinsinööri, toki hänkin siten korkeakoulun käynyt, amiksen sitä ennen. Hänellä on paljon sellaista, miten sen nyt sanoisi, käytännön älyä, joka minulta tyystin puuttuu. Tykkään hirveästi hänen käytännöllisestä ja järkevästä ajattelustaan, minusta meillä on kiva tasapaino ja erilaisuudet täydentävät toisiaan. :) Aiemmin seurustelin yliopistossa tapaamani akateemikon kanssa ja sitä ennen lääkärin, molemmat suhteet päättyivät huonosti. Ei se koulutuksesta kiinni ole.
Mustattu sana paljastaa, että et ole akateeminen. Akateemikko on arvonimi eikä liity mitenkään yliopistoon. Perussuomalaiset ovat tuoneet tuon sanan väärään käyttöön.
Muuten ihan hyvä viesti. Itse olen tutkija, mieheni on yrittäjä, joka valmistui yliopistosta vasta aikuisiällä. Älykäs ja sivistynyt voi olla vaikka kansakoulupohjalta, totta kai, mutta koulutuksen väheksyminen on mielestäni tyhmyyden merkki.
Olen eri, mutta tunnen useammankin yliopistokoulutetun henkilön joka on joskus käyttänyt termiä "akateemikko" väärin. Minäkin olen joskus tehnyt keskustelussa niin. Ei tuo ainakaan meidän 6+ vuoden koulutuksen aikana tullut koskaan esille, opin sen vasta valmiina lisensiaattina kun joku alkoi vastaavassa keskustelussa nillittämään aiheesta ja väittää etten mitenkään voi olla akateemisesti koulutettu.
Alue: Aihe vapaa
Siis tällä kuvittelit kumoavasi tieteellisesti todistetun faktan?
Ohis