HS Akateeminen pariutuu toisen akateemisen kanssa

Kyllä tämä VTV:n pomonkin tapaus kertoo akateemisten ylempiarvoisuudesta...

Vierailija kirjoitti:

Eksä oli maisteri kuten minäkin, koska tavattiin mekin opiskelijabileissä. Nykyinen ammattikoulun käynyt. Ihmisillä on monia syitä siihen, ettei ole päätynyt opiskeluputkeen.

Tosin jos syy olisi ollut järjen ja uteliaisuuden puute, niin sellaisen ihmisen kanssa ei olisi paljon yhteistä.

Sama täällä: eka aviomieheni oli akateeminen, nykyinen ei ole edes ylioppilas. Mutta hän on Mensan jäsen.

Koulutus ei kerro älystä kaikkea, eikä äly aina korreloi koulutuksen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, akateemiset pariutuvat akateemisten kanssa.

Itse päätin jo 18-vuotiaana (ennen ensimmäistä parisuhdetta), että en rupea katselemaan mitään amiskundeja. Miehen on oltava lukion käynyt ja yliopiston käynyt.

Onneksi voi valita miehen myös ulkomailta. Siellä on miljoonia yliopistokoulutettuja, sujuvaa englantia puhuvia miehiä. Suomalaiset amiskundit voivat ihan rauhassa ulista, että "työväenluokan miehiä syrjitään parisuhdemarkkinoilla".

Puistattava ajatus, jos itse olisin tavannut tällä tavalla naisista puhuvan miehen: "Suomalaiset amismuijat voivat ihan rauhassa ulista..."

Entä itse? Mikä sun oma reaktiosi olisi jos mies puhuisi tuolla tavalla naisista? Etkö yhtään häpeä millään tasolla omaa ulosantiasi?

No ainakin olet selvä esimerkki, ettei koulutusta arvostava ihminen ole välttämättä ollenkaan sivistynyt ihminen. Sitä olin tulossa tänne kertomaan, kiitos tästä havainnollistavasta esimerkistä.

En nyt lähtisi tuota kirjoittajaa noin rankasti syyllistämään. Oletin hänen tarkoittavan tällä palstalla ja tässä keskustelussa "ulisevia". Eikä tuota käytöstä nyt oikein muuten voi kuvailla. Ei ihan aina tarvitse sievistellä.

Jos tämä olisi tarkoitus, niin kai pitäisi sen verran selkeämmin itseään ilmaista, että tulisi selväksi? Miksi muuten sinä puolustelet tuollaista käytöstä ja selittelet hänen puolestaan? Mistä tiedät, ettei hänen tarkoitus ollut yleistää laajemmin?

Kyllä tuollainen puhetapa kertoo paljon ihmisestä.

Miksi käyt kimppuuni?

Miksi sinä koet asiallisen keskustelun "kimppuunkäymisenä"?

Heh, kun aikanaan parikymppisinä menimme naimisiin, mies oli käyny kaksoistutkinnon ja mennyt töihin kun taas minä olin lukion jälkeen ruvennut ammattiurheilijaksi ja opiskelut jääneet siihen. Me hankimme molemmat sitten kypsemmällä iällä (30+) yliopistotutkinnot ja nyttemmin olemme sitten molemmat akateemisia.

Olisikohan sitä yhteen päädytty, jos toinen olisi vaivautunut jatko-opiskelemaan heti lukion jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, akateemiset pariutuvat akateemisten kanssa.

Itse päätin jo 18-vuotiaana (ennen ensimmäistä parisuhdetta), että en rupea katselemaan mitään amiskundeja. Miehen on oltava lukion käynyt ja yliopiston käynyt.

Onneksi voi valita miehen myös ulkomailta. Siellä on miljoonia yliopistokoulutettuja, sujuvaa englantia puhuvia miehiä. Suomalaiset amiskundit voivat ihan rauhassa ulista, että "työväenluokan miehiä syrjitään parisuhdemarkkinoilla".

Sulla on siihen täysi oikeus. Mutta oikeassa elämässä löytää joskus rakkauden myös yliopiston ulkopuolelta. Usko tai älä niin siellä on myös fiksuja miehiä, jotka vain eivät ole lukeneet akateemista loppututkintoa.

Minusta tuo on ihan fiksu tapa rajata joukkoa. Se autoista, penkkiurheilusta ja kaljasta tykkäävä, kirjoja lukematon mies löytyy aika paljon todennäköisemmin ammattikoulusta kuin yliopistosta. -eri

Mitä vikaa on tykätä autoista tai penkkiurheilusta? Tai vaikka kaljasta? Minun mies on lääkäri ja todella moni akateemisista kavereistaan ja kollegoistaan vastaa ainakin jossain määrin kuvaustasi. Mitä vikaa siinä on? Kerrotko vielä, mitkä ne sinun hyväksymäsi harrastukset ovat? Kirjojen lukeminen, oliko muita? Kai ymmärrät, että annat itse kannanotoillasi itsestäsi aika moukan, ja voisi jopa sanoa junttimaisen, kuvan?

Ai? Annan itsestäni kannanotoillani aika moukan, voisi sanoa jopa junttimaisen kuvan? OK. Selitäpä nyt vielä oikein kunnolla ja oikein perusteellisesti, miksi sinä nimittelet minua moukaksi kun en ole kiinnostunut miehistä jotka tykkäävät autoista ja kaljasta? Mikä tarkalleen velvoittaa minut kiinnostumaan tuollaisista miehistä tai olen moukka ja juntti? Entä mikä sinä olet kieltämään minua etsimästä miestä joka tykkää myös kirjoista, kuten minä? Miksi en saa arvostaa miestä joka tykkää samoista asioista kuin minä? Kerro.

Miksi sinulle toisen ihmisen kiinnostuksen kohteet vaikuttavat noin merkittävästi siihen, mitä ajattelet kyseisesti ihmisestä? Selvästi lokeroit ja tuomitset hyvin voimakkaasti. Eikö sellainen ole aika ylimielistäkin? Onko sinulla joku oikeus toimia noin? Oletko asemssa, jossa arvotetaan muita tuolla tavalla? Voisiko olla, ettei kaikki samoista harrastuksista kiinnostuneet ole kuitenkaan samanlaisia ihmisinä? Mitä itse ajattelisit, jos joku mies lokeroisi naisia vastaavalla tavalla harrastustensa mukaan? Etkö kavahtaisi yhtään?

Jos tapaat mielenkiintoisen ihmisen, jonka kanssa käyt mukavaa ja kiinnostavaa keskustelua, muuttuuko käsityksesi ihmisestä, jos käy ilmi, että hän nauttii alkoholijuonista erityisesti olutta ja pitää urheilun seuraamisesta tai harrastaa autoja?

Oletpas kyllä melkoinen jyrä. Yrität sanella ventovieraalle ihmiselle keskustelupalstalla, minkälaista kumppania hän saa ja ei saa hakea. Ja nyt en olekaan enää vain juntti ja moukka kun kehtaan etsiä minua miellyttävää miestä, olen myös tuomitseva kun en anna sinun sanella kenestä kiinnostun :D

No, en nyt odottanutkaan että myöntäisit käyttäytyneesi typerästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumppanin koulutustaso on naisille tärkeämpi kriteeri kuin miehille.

Niin luulisi, mutta lopultakaan ei ole.

Tästähän oli myös Hesarissa jossain välissä juttua. Se on kylläkin totta, että miehille ei ole mitään väliä naisen koulutuksella niin kauan kun kyse oli jostain kevyestä seksisuhteesta, mutta vakavaan suhteeseen haluttiin kyllä samalla tasolla oleva kumppani.

Vierailija kirjoitti:

Eih! Taas tätä luokkayhteiskuntapaskaa! Mikä pakottava tarve hesarilla on jauhaa samaa scheissea vuodesta toiseen?

Nykyään ihmiset pariutuu enimmäkseen tinderissä, jos vaikka siitä juttu vaihteeksi?

Luokkayhteiskunta on edelleen totta. Kyllä se näin on, että samasta yhteiskuntaluokasta tulevat ihmiset tulevat paremmin toimeen keskenään. Parisuhde ei myöskään koskaan ole vain kahden ihmisen suhde. Siinä yhdistyvät myös ihmisten sosiaaliset suhteet.

Kyllähän tuosta ilmiöstä puhutaan tälläkin palstalla lähes joka viikko.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on asia, johon poikien vanhempien pitäisi kiinnittää huomiota. Pojille lukeminen ja heidän koulunkäyntinsä tukeminen auttaa parinmuodostusta tehokkaammin kuin vaikka urheiluharrastuksiin vieminen. Tosielämässä parinvalinta suosii juuri niitä lukutoukkapoikia, jotka päätyvät yliopistoihin, toki tarpeellisilla sosiaalisilla taidoilla varustettuina.

Ja jos joku kysyy että mihin niitä kranttuja Suomi-naisia tarvitsee, niin omaan terveyteen, onneen ja elämään. Parisuhteessa elävät miehet elävät pidempään.

T. Kolmen pojan äiti.

Minä en kasvata sen enempää poikaani, kuin tytärtänikään "parinmuodostus" mielessäni. Kasvatan lapsilleni hyvän itsetunnon, sillä pärjää parhaiten elämässä ja löytää sellaisen parin, jota varten ei tarvitse elämässä alkaa valmistautumaan jo lapsesta lähtien, että kelpaisi.

Tervetuloa tasa-arvon aikakauteen.

Kolmen äiti, molempia löytyy

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, akateemiset pariutuvat akateemisten kanssa.

Itse päätin jo 18-vuotiaana (ennen ensimmäistä parisuhdetta), että en rupea katselemaan mitään amiskundeja. Miehen on oltava lukion käynyt ja yliopiston käynyt.

Onneksi voi valita miehen myös ulkomailta. Siellä on miljoonia yliopistokoulutettuja, sujuvaa englantia puhuvia miehiä. Suomalaiset amiskundit voivat ihan rauhassa ulista, että "työväenluokan miehiä syrjitään parisuhdemarkkinoilla".

Sulla on siihen täysi oikeus. Mutta oikeassa elämässä löytää joskus rakkauden myös yliopiston ulkopuolelta. Usko tai älä niin siellä on myös fiksuja miehiä, jotka vain eivät ole lukeneet akateemista loppututkintoa.

Miksi he sitten eivät ole opiskelleet jos ovat niin fiksuja?

Siksi, että heitä ei kiinnosta mikään akateeminen työ. Mieheni tykkää tehdä käsillään töitä, eikä istua tietokoneella.

Miehesi olisi voinut opiskella kirurgiksi, mutta ei nyt sitten kuitenkaan viitsinyt? 

Viimeksi kun kävin täällä, niin joku joka väitti olevansa töissä "yrityselämässä" väitti, ettei "yrityselämässä" arvosteta tutkijoita ja tutkimusta. Tässä vastaavanlainen, mieleenjäävä kommentti.

Sukupolvien ketju on erittäin vahva. Oma äitini syntyi ylempään keskiluokkaan. Minä en pariudu alaspäin, koska vähimmäisvaatimus uudelle seurustelukumppanille on se, että hän syntyi samaan (tai ylempään) sosiaaliluokkaan kuin minä, minun vanhempani ja isovanhempani. 

Usein kuulee sanottavan: "Everyone is created equal." Tuo väite ei pidä paikkaansa. Ihmiset syntyvät aina tiettyyn sosiaaliluokkaan ja siinä luokassa he myös yleensä pysyvät koko elämänsä ajan. Ylöspäin suuntautuva liike (klassresa eli luokkamatka tai luokkanousu) on naiselle mahdollista avioliiton kautta. Miehet pääsevät hyvin harvoin tekemään luokkamatkaa vaimon siivellä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, akateemiset pariutuvat akateemisten kanssa.

Itse päätin jo 18-vuotiaana (ennen ensimmäistä parisuhdetta), että en rupea katselemaan mitään amiskundeja. Miehen on oltava lukion käynyt ja yliopiston käynyt.

Onneksi voi valita miehen myös ulkomailta. Siellä on miljoonia yliopistokoulutettuja, sujuvaa englantia puhuvia miehiä. Suomalaiset amiskundit voivat ihan rauhassa ulista, että "työväenluokan miehiä syrjitään parisuhdemarkkinoilla".

Sulla on siihen täysi oikeus. Mutta oikeassa elämässä löytää joskus rakkauden myös yliopiston ulkopuolelta. Usko tai älä niin siellä on myös fiksuja miehiä, jotka vain eivät ole lukeneet akateemista loppututkintoa.

Minusta tuo on ihan fiksu tapa rajata joukkoa. Se autoista, penkkiurheilusta ja kaljasta tykkäävä, kirjoja lukematon mies löytyy aika paljon todennäköisemmin ammattikoulusta kuin yliopistosta. -eri

Mitä vikaa on tykätä autoista tai penkkiurheilusta? Tai vaikka kaljasta? Minun mies on lääkäri ja todella moni akateemisista kavereistaan ja kollegoistaan vastaa ainakin jossain määrin kuvaustasi. Mitä vikaa siinä on? Kerrotko vielä, mitkä ne sinun hyväksymäsi harrastukset ovat? Kirjojen lukeminen, oliko muita? Kai ymmärrät, että annat itse kannanotoillasi itsestäsi aika moukan, ja voisi jopa sanoa junttimaisen, kuvan?

Ai? Annan itsestäni kannanotoillani aika moukan, voisi sanoa jopa junttimaisen kuvan? OK. Selitäpä nyt vielä oikein kunnolla ja oikein perusteellisesti, miksi sinä nimittelet minua moukaksi kun en ole kiinnostunut miehistä jotka tykkäävät autoista ja kaljasta? Mikä tarkalleen velvoittaa minut kiinnostumaan tuollaisista miehistä tai olen moukka ja juntti? Entä mikä sinä olet kieltämään minua etsimästä miestä joka tykkää myös kirjoista, kuten minä? Miksi en saa arvostaa miestä joka tykkää samoista asioista kuin minä? Kerro.

Miksi sinulle toisen ihmisen kiinnostuksen kohteet vaikuttavat noin merkittävästi siihen, mitä ajattelet kyseisesti ihmisestä? Selvästi lokeroit ja tuomitset hyvin voimakkaasti. Eikö sellainen ole aika ylimielistäkin? Onko sinulla joku oikeus toimia noin? Oletko asemssa, jossa arvotetaan muita tuolla tavalla? Voisiko olla, ettei kaikki samoista harrastuksista kiinnostuneet ole kuitenkaan samanlaisia ihmisinä? Mitä itse ajattelisit, jos joku mies lokeroisi naisia vastaavalla tavalla harrastustensa mukaan? Etkö kavahtaisi yhtään?

Jos tapaat mielenkiintoisen ihmisen, jonka kanssa käyt mukavaa ja kiinnostavaa keskustelua, muuttuuko käsityksesi ihmisestä, jos käy ilmi, että hän nauttii alkoholijuonista erityisesti olutta ja pitää urheilun seuraamisesta tai harrastaa autoja?

Oletpas kyllä melkoinen jyrä. Yrität sanella ventovieraalle ihmiselle keskustelupalstalla, minkälaista kumppania hän saa ja ei saa hakea. Ja nyt en olekaan enää vain juntti ja moukka kun kehtaan etsiä minua miellyttävää miestä, olen myös tuomitseva kun en anna sinun sanella kenestä kiinnostun :D

No, en nyt odottanutkaan että myöntäisit käyttäytyneesi typerästi.

En ole missään vaiheessa sanellut kenestä sinun pitää kiinnostua. Vai laittaisitko selvän lainauksen tänne? Katsotaan sitten yhdessä.

Mutta on selvää varmaan kaikille, että aikamoisia ennakkoluuloja sinulla on ihmisistä, kun harrastusten perustella teet noin rankalla kädellä jakoa eri ihmisten välille..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eksä oli maisteri kuten minäkin, koska tavattiin mekin opiskelijabileissä. Nykyinen ammattikoulun käynyt. Ihmisillä on monia syitä siihen, ettei ole päätynyt opiskeluputkeen.

Tosin jos syy olisi ollut järjen ja uteliaisuuden puute, niin sellaisen ihmisen kanssa ei olisi paljon yhteistä.

Tuo (etenkin uteliaisuus) korreloi jossain määrin koulutuksen kanssa, ei toki täysin.

Mutta koska olen yhden miehen nainen, korrelaatiolla ei ole mitään merkitystä tässä tapauksessa, riittää että oma kumppani on avoin maailmalle ja älykäs.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumppanin koulutustaso on naisille tärkeämpi kriteeri kuin miehille.

Niin luulisi, mutta lopultakaan ei ole.

Tästähän oli myös Hesarissa jossain välissä juttua. Se on kylläkin totta, että miehille ei ole mitään väliä naisen koulutuksella niin kauan kun kyse oli jostain kevyestä seksisuhteesta, mutta vakavaan suhteeseen haluttiin kyllä samalla tasolla oleva kumppani.

Tämähän selittää muutenkin sen, miksi miehillä ei ole paljon vaatimuksia naisille. Koska kevytsuhde on useimmilla mielessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, akateemiset pariutuvat akateemisten kanssa.

Itse päätin jo 18-vuotiaana (ennen ensimmäistä parisuhdetta), että en rupea katselemaan mitään amiskundeja. Miehen on oltava lukion käynyt ja yliopiston käynyt.

Onneksi voi valita miehen myös ulkomailta. Siellä on miljoonia yliopistokoulutettuja, sujuvaa englantia puhuvia miehiä. Suomalaiset amiskundit voivat ihan rauhassa ulista, että "työväenluokan miehiä syrjitään parisuhdemarkkinoilla".

Sulla on siihen täysi oikeus. Mutta oikeassa elämässä löytää joskus rakkauden myös yliopiston ulkopuolelta. Usko tai älä niin siellä on myös fiksuja miehiä, jotka vain eivät ole lukeneet akateemista loppututkintoa.

Minusta tuo on ihan fiksu tapa rajata joukkoa. Se autoista, penkkiurheilusta ja kaljasta tykkäävä, kirjoja lukematon mies löytyy aika paljon todennäköisemmin ammattikoulusta kuin yliopistosta. -eri

Mitä vikaa on tykätä autoista tai penkkiurheilusta? Tai vaikka kaljasta? Minun mies on lääkäri ja todella moni akateemisista kavereistaan ja kollegoistaan vastaa ainakin jossain määrin kuvaustasi. Mitä vikaa siinä on? Kerrotko vielä, mitkä ne sinun hyväksymäsi harrastukset ovat? Kirjojen lukeminen, oliko muita? Kai ymmärrät, että annat itse kannanotoillasi itsestäsi aika moukan, ja voisi jopa sanoa junttimaisen, kuvan?

Olen eri (se jolla laboranttimies, josta tuli myöhemmin akateeminen) mutta vastaan myös tähän, koska sanoin itsekin ettei minulla olisi mitään yhteistä sellaisen amismiehen kansa, jota kiinnostaa vain autot, kalja ja naiset. Millä perusteella tämä kannanottoni tekee minusta juntin siis? Siksi koska haluan itselleni miehen, jota kiinnostaa samat asiat kuin minua? Kyllä kaikilla saa olla parinvalinnassaan preferenssejä, ei puolisokseen tarvitse ottaa ketä tahansa.

En sanonut, että tuontyyppiset miehet olisivat huonoja ihmisiä muuten, tai että heissä olisi jotain vikaa. Vaan sanoin, että meillä ei olisi oikein mitään yhteistä, ei varmaan paljon puheenaiheita. Siksi en sellaista parisuhteesee haluaisi. Haluan olla puolisoni kanssa samalla aaltopituudella.

Ja kun kyselit kiinnostuksenkohteita, niin itse harrastan mm. taidemaalausta, retkeilyä, eläinharrastuksia (ratsastus, koirat) ja kirjoittamista. Olen erittäin kiinnostunut historiasta, kulttuurista ja erilaisista ilmiöistä. Haluan miehenikin kanssa jakaa näitä asioita elämässäni. Lisäksi olen itse täysin raitis ja halusin myös samanlaisen puolison. Kaljaa kittaavan miehen kanssa en siis sopisi yhteen, koska en halua katsella humalaista ihmistä kotonani.

Näin niitä erilaisia toiveita puolison suhteen on. Minulla ei ollut mitään ulkonäköpreferenssejä miehen suhteen, vaan etsin puolisoa sillä mielellä että riittää kunhan on raitis ja älykäs. Mutta kävi kyllä tuuri ja mieheni on kaiken lisäksi hyvännäköinenkin.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen tohtorintutkintoa tekevä luonnontietelijä-tutkija ja mies on ihan perusinsinööri, toki hänkin siten korkeakoulun käynyt, amiksen sitä ennen. Hänellä on paljon sellaista, miten sen nyt sanoisi, käytännön älyä, joka minulta tyystin puuttuu. Tykkään hirveästi hänen käytännöllisestä ja järkevästä ajattelustaan, minusta meillä on kiva tasapaino ja erilaisuudet täydentävät toisiaan. :) Aiemmin seurustelin yliopistossa tapaamani akateemikon kanssa ja sitä ennen lääkärin, molemmat suhteet päättyivät huonosti. Ei se koulutuksesta kiinni ole.

Vai oikein yliopistossa tapaamasi akateemikon kanssa. Ei uskoisi tohtorintutkintoa tekevän tutkijan tekevän ihan noin alkeellisia mokia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eih! Taas tätä luokkayhteiskuntapaskaa! Mikä pakottava tarve hesarilla on jauhaa samaa scheissea vuodesta toiseen?

Nykyään ihmiset pariutuu enimmäkseen tinderissä, jos vaikka siitä juttu vaihteeksi?

Luokkayhteiskunta on edelleen totta. Kyllä se näin on, että samasta yhteiskuntaluokasta tulevat ihmiset tulevat paremmin toimeen keskenään. Parisuhde ei myöskään koskaan ole vain kahden ihmisen suhde. Siinä yhdistyvät myös ihmisten sosiaaliset suhteet.

Totta kai se on totta, koska geeniperimästä johtuvat erot johtavat erilaisiin yhteiskuntaluokkiin kaikkialla muualla paitsi diktatuureissa.

Ikävä kyllä tätä palstaa lukiessa monet ennakkoluulot ovat vahvistuneet kouluttamattomista ihmisistä, vaikka ymmärränkin, että tämänkaltaisilla palstoilla käy valikoitunut joukko.

Älkää menkö siihen halpaan, että kouluttamattomuus toisi mukanaan automaattisesti enemmän käytännön järkeä ja taitoja ja sydämensivistystä kuin koulutus. 

Sitä kuuluisaa "elämäm koulua" käyvät kaikki koulutustasosta riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, akateemiset pariutuvat akateemisten kanssa.

Itse päätin jo 18-vuotiaana (ennen ensimmäistä parisuhdetta), että en rupea katselemaan mitään amiskundeja. Miehen on oltava lukion käynyt ja yliopiston käynyt.

Onneksi voi valita miehen myös ulkomailta. Siellä on miljoonia yliopistokoulutettuja, sujuvaa englantia puhuvia miehiä. Suomalaiset amiskundit voivat ihan rauhassa ulista, että "työväenluokan miehiä syrjitään parisuhdemarkkinoilla".

Sulla on siihen täysi oikeus. Mutta oikeassa elämässä löytää joskus rakkauden myös yliopiston ulkopuolelta. Usko tai älä niin siellä on myös fiksuja miehiä, jotka vain eivät ole lukeneet akateemista loppututkintoa.

Minusta tuo on ihan fiksu tapa rajata joukkoa. Se autoista, penkkiurheilusta ja kaljasta tykkäävä, kirjoja lukematon mies löytyy aika paljon todennäköisemmin ammattikoulusta kuin yliopistosta. -eri

Mitä vikaa on tykätä autoista tai penkkiurheilusta? Tai vaikka kaljasta? Minun mies on lääkäri ja todella moni akateemisista kavereistaan ja kollegoistaan vastaa ainakin jossain määrin kuvaustasi. Mitä vikaa siinä on? Kerrotko vielä, mitkä ne sinun hyväksymäsi harrastukset ovat? Kirjojen lukeminen, oliko muita? Kai ymmärrät, että annat itse kannanotoillasi itsestäsi aika moukan, ja voisi jopa sanoa junttimaisen, kuvan?

Ai? Annan itsestäni kannanotoillani aika moukan, voisi sanoa jopa junttimaisen kuvan? OK. Selitäpä nyt vielä oikein kunnolla ja oikein perusteellisesti, miksi sinä nimittelet minua moukaksi kun en ole kiinnostunut miehistä jotka tykkäävät autoista ja kaljasta? Mikä tarkalleen velvoittaa minut kiinnostumaan tuollaisista miehistä tai olen moukka ja juntti? Entä mikä sinä olet kieltämään minua etsimästä miestä joka tykkää myös kirjoista, kuten minä? Miksi en saa arvostaa miestä joka tykkää samoista asioista kuin minä? Kerro.

Miksi sinulle toisen ihmisen kiinnostuksen kohteet vaikuttavat noin merkittävästi siihen, mitä ajattelet kyseisesti ihmisestä? Selvästi lokeroit ja tuomitset hyvin voimakkaasti. Eikö sellainen ole aika ylimielistäkin? Onko sinulla joku oikeus toimia noin? Oletko asemssa, jossa arvotetaan muita tuolla tavalla? Voisiko olla, ettei kaikki samoista harrastuksista kiinnostuneet ole kuitenkaan samanlaisia ihmisinä? Mitä itse ajattelisit, jos joku mies lokeroisi naisia vastaavalla tavalla harrastustensa mukaan? Etkö kavahtaisi yhtään?

Jos tapaat mielenkiintoisen ihmisen, jonka kanssa käyt mukavaa ja kiinnostavaa keskustelua, muuttuuko käsityksesi ihmisestä, jos käy ilmi, että hän nauttii alkoholijuonista erityisesti olutta ja pitää urheilun seuraamisesta tai harrastaa autoja?

Oletpas kyllä melkoinen jyrä. Yrität sanella ventovieraalle ihmiselle keskustelupalstalla, minkälaista kumppania hän saa ja ei saa hakea. Ja nyt en olekaan enää vain juntti ja moukka kun kehtaan etsiä minua miellyttävää miestä, olen myös tuomitseva kun en anna sinun sanella kenestä kiinnostun :D

No, en nyt odottanutkaan että myöntäisit käyttäytyneesi typerästi.

En ole missään vaiheessa sanellut kenestä sinun pitää kiinnostua. Vai laittaisitko selvän lainauksen tänne? Katsotaan sitten yhdessä.

Mutta on selvää varmaan kaikille, että aikamoisia ennakkoluuloja sinulla on ihmisistä, kun harrastusten perustella teet noin rankalla kädellä jakoa eri ihmisten välille..

Sitähän sinä nimenomaan teet. Voit kuule ihan itse lukea, mitä olen kommentoinut. Minä saan etsiä millaista miestä haluan, saan kiinnostua miehestä jolla on tiettyjä harrastuksia ja sinä ET saa nimitellä minua juntiksi sen vuoksi. Ja kun nimittelit, olet juntti itse. En jatka tästä sinun kanssasi.

Onko se kalja alkoholijuomana jotenkin aivan eri katgoriassa muiden kanssa? Mites kun kyllä minä akateemisena naisena vaan aika monta "kaljaa kittaavaa" opiskelijanaistakin näin yliopisto-opintojeni aikaan...