Lukiosta suoraan työelämään vai jatko-opiskelemaan?
Olen tämän vuoden ylioppilas. Tulevaisuus pelottaa minua, joten mietin pitäisikö hakea suoraan jatko-opiskelemaan vai hakea töitä ja tienata vuosi pari rahaa säästöön tulevaisuutta varten? Opintotuki on liian pieni ja lainarahalla en halua elää.
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Mihin töihin ajattelit päästä ilman koulutusta? No, ehkä Mäkkäriin.
Niin. Ja vaikka 1500e/kk käteen 19 -vuotiaana kuullostaa lottovoitolta ja iltapainotteinen työ kivalta, niin eipä tunnu siltä enää kolmekymppisenä.
Oma abi aloitti juuri työt, haki myös opiskelemaan. Tammikuussa armeijaan.
Jos tuntuu siltä, ettet oikein tiedä mitä haluat niin välivuosi on ihan hyvä vaihtoehto. Mieluummin sitä tienaa säästöjä kuin on jossain opiskelupaikassa, joka ei tunnukaan omalta. Siinä menee ensikertalaiskiintiökin.
Ei tulevaisuutta kuitenkaan kannata pelätä. Opiskelu on ihanaa ja vapauttavaa. Lukion jälkeen tahtiinkin voi vaikuttaa suuresti itse.
Vierailija kirjoitti:
Mikäli on todella hyvät paperit joilla voi päästä suoraan esim. yliopistoon, niin silloin voisi olla ihan hyväkin tehdä vuosi tai kaksi töitä ja kerätä säästöjä opintoja varten. Tämä etenkin jos oma ala mietityttää tai et jaksa oikeasti vielä opiskeluja. Monilla tietenkin helposti venyy se työssäolo vaikka parinkymmenen vuoden mittaiseksi ja lapsiakin saattaa tulla siinä samassa.
Eiköhän ne paperit ole parhaimmistoa. Yliopistoon haluan ja ala on varma mutta en juuri nyt innostu opiskelusta.
Vierailija kirjoitti:
Laina kannattaa ottaa, koska sen saa suurilta osin anteeksi valmistuessaan tavoiteajassa. Ehdottomasti kannattaa hakea suoraan kouluun, tosin nythän yhteishaku on jo päättynyt.
Noin puhuu vain pankin edustaja. Lainaa en ota ja valmistun ajallaan säästöjeni kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ap, onnea valitsemallasi tiellä, en ihan ymmärrä mitä täältä kyselet, sinullehan on kaikki jo selvää, asenteestasi ja kommenteistasi päätellen.
PS, elämä tuo eteesi oikeitakin haasteita, kohtuullinen opintolainasumma ei sellainen ole.
Jos olet pankin aivopesemä lainoja kannattava henkilö, niin olet väärässä. En ota lainaa. Elämässäni on vain voitettavia haasteita.
Meillä painettiin lakki päähän viime joulukuussa ja 4.1 astui armeijaan. Syksyllä alkaa yliopisto-opinnot.
Vierailija kirjoitti:
Mihin töihin ajattelit päästä ilman koulutusta? No, ehkä Mäkkäriin.
Sukulaiseni menestyvään yritykseen sekä teen pienempiä pitkäkestoisia projekteja. Mäkkäriin en astu jalallanikaan, kun en syö pikaruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, onnea valitsemallasi tiellä, en ihan ymmärrä mitä täältä kyselet, sinullehan on kaikki jo selvää, asenteestasi ja kommenteistasi päätellen.
PS, elämä tuo eteesi oikeitakin haasteita, kohtuullinen opintolainasumma ei sellainen ole.
Jos olet pankin aivopesemä lainoja kannattava henkilö, niin olet väärässä. En ota lainaa. Elämässäni on vain voitettavia haasteita.
Kypsymättömyys äänessä, se sallittakoon teinille (jos et provoilija ole). Valitettavasti elämä voi myös tuoda haasteita joita ihminen ei aina tai koskaan voita (sairaudet, onnettomuudet, kuolema jne), et edes sinä.
Opiskeluhaluni ovat nollassa mutta nyt haluaisin käytännön kokemusta eli tehdä töitä. Vanhempani ovat sijoittaneet puolestani jo vauvaiästä saakka, mutta nyt haluan kokeilla omia siipiäni. Yliopisto-opintoja hamuan ja en vertaile itseäni muihin joten armopaloja en tarvitse.