45v ja ikäsyrjintä jo alkanut
Olen akateeminen, yli 20v työura josta 16v päällikkötasolla ja viitisen vuotta johtoryhmötasolla. Jouduin perhesyistä muuttamaan uuteen kaupunkiin (autan vanhoja vanhempia) ja oletin että ilman muuta saan hyvällä CVllä ja koulutuksella (lakimies) töitä heti ja helposti.
En saa. Useasti en pääse haastatteluunkaan ja haastattelussa on ääneen pohdittu että ”alat olla jo kypsässä iässä, uskaltaakohan palkata”?
Olen terve, hyväkuntoinen, tupakoimaton, harrastan maastojuoksua.
Tätäkö se on nykypäivä? 45 jo ”liian vanha”?
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ON tuota. Poikkeuksia on mutta ne on sellaisia jotka on jo olleet talossa sisällä, esim oma työnantaja on iso teknologiafirma ja on useampi 65-70v töissä eli jatkoivat vaikka eläkeikä tuli täyteen.
Mutta rekrytoinnissa ratkaisee sen esimiehen toiveet ja usein ne toiveet on että haettava henkilö on 30v mies. Se on automaattinen oletusarvo. Se 30v nainen on jo erikoista ja yli 40v jo tosi erikoista. Yli 50v... no sitä ei tapahdu.
T. Rekryosastolta päivääKammottavaa!
Ehkä, mutta totta. Se on ihan joka kerta se esimiehen oletustoive se 30v mies.
Eli esimies palkkaa tavallaan nuoren ihanneminänsä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perusta oma yritys.
Ei onnistu. En ole sellainen ”asianajaja-lakimies” vaan yritysjärjestelypuolelta. Tässä uudessa kaupungissa olen täysi tuntemattomuus eikä ole verkostoja. Vanhassa asuinpaikassa tämä olisi saattanut onnistua vielä, mutta ei nyt.
Aivan, ne oli ne verkostot. Nehän sulta puuttui viimeksikin.
Ja mikset voi perustaa yritystä? Jos teet yritysjärjestelyjä, niin voitko ottaa vastaan toimeksiannon vain naapurikorttelista vai voiko asiakas olla hieman kauempaakin? Meinaan, kyllä noissa yritysjärjestelyissä juuri konsultteja käytetään.
Jos muuten olet ikäsyrjinnän uhri, niin kuinka monta yritysjärjestelyjen johtajan paikkaa olet uudessa kaupungissa hakenut? Jos tämä nyt on se juttu, mitä voi tehdä.
Verkostot on ainoa tapa saada yhtään mitään työtä. Ehkä duunarit otetaan sitten vain hakemuksilla sisään? Sulla on vaan siitä puolesta kokemusta?
T. Rekrytoin verkostojen kautta aina
Ai hitto, kun olen aina mennyt töihin ilman mitään verkostoa. Ihan julkisesti oleviin paikkoihin. Kun en tiennyt, ettei ole mahdollista.
Tässä moni ei tajua että muutto on joskus pakotettu. Eli sitä ei itse halua. Mulle on monesti käynyt noin. On ollut pakko muuttaa miehen työn perässä. On ollut pakko muuttaa työnantajan käskystä kun työpaikka vaihtoi toiseen kaupunkiin. Jotkut muuttaa perheen takia tai just sairaiden vanhempien takia.
Yhtä kaikki, työnhaku ”uudessa” kaupungissa on sata kertaa vaikeampaa kuin siellä missä sulla ON JO hyvä maine ja tuttuja ja suosittelijoita. Siellä aina joku tuntee sinut. Uudessa kaupungissa menee vuosia, ennenkuin tulet tunnetuksi ja saat taas sen hyvän maineen ja suosittelijat. Itse olen sitä mieltä että ikinä ei kannata muuttaa, ellei ole pakko. Joskus vaan on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ON tuota. Poikkeuksia on mutta ne on sellaisia jotka on jo olleet talossa sisällä, esim oma työnantaja on iso teknologiafirma ja on useampi 65-70v töissä eli jatkoivat vaikka eläkeikä tuli täyteen.
Mutta rekrytoinnissa ratkaisee sen esimiehen toiveet ja usein ne toiveet on että haettava henkilö on 30v mies. Se on automaattinen oletusarvo. Se 30v nainen on jo erikoista ja yli 40v jo tosi erikoista. Yli 50v... no sitä ei tapahdu.
T. Rekryosastolta päivääKammottavaa!
Ehkä, mutta totta. Se on ihan joka kerta se esimiehen oletustoive se 30v mies.
Eli esimies palkkaa tavallaan nuoren ihanneminänsä?
Olet erittäin oikeassa. Moni vähän vanhempi esimies oikein erityisesti painottaa että haluaa nuoren miehen. Sitten he saavat jotain nuoruuden intoa tms energiaa nuoresta miesalaisesta. Naista ei juuri haluta. Joskus saan kuitenkin taivuteltua esimiehen että otetaan naisetkin huomioon.
Puhun nyt siis miesesimiehistä ja -johtajista. Naisilla on taas paljon laveampi hakutoive.
T. Rekrytoija
Vierailija kirjoitti:
Jos aloittaja muuttaa pienelle paikkakunnalle, niin ei se ole mikään itsestäänselvyys että työpaikka tipahtaa syliin. Tätä et selvitellyt ennen muuttoa? Miksi?
Kerroin jo että muutto oli pakkorako. Enkö jalsa nyt mitään ”pakottiko muka joku aseen kanssa” tms viisastelua. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perusta oma yritys.
Ei onnistu. En ole sellainen ”asianajaja-lakimies” vaan yritysjärjestelypuolelta. Tässä uudessa kaupungissa olen täysi tuntemattomuus eikä ole verkostoja. Vanhassa asuinpaikassa tämä olisi saattanut onnistua vielä, mutta ei nyt.
Aivan, ne oli ne verkostot. Nehän sulta puuttui viimeksikin.
Ja mikset voi perustaa yritystä? Jos teet yritysjärjestelyjä, niin voitko ottaa vastaan toimeksiannon vain naapurikorttelista vai voiko asiakas olla hieman kauempaakin? Meinaan, kyllä noissa yritysjärjestelyissä juuri konsultteja käytetään.
Jos muuten olet ikäsyrjinnän uhri, niin kuinka monta yritysjärjestelyjen johtajan paikkaa olet uudessa kaupungissa hakenut? Jos tämä nyt on se juttu, mitä voi tehdä.
Et tajua selvästi mitä on akateeminen työnhaku. Itse en ole johtoryhmätasoa vaan asiantuntija ja mulle on käynyt samoin. Olen vaihtanut paikkakuntaa, ja uudessa pitäjässä en todellakaan työllistynyt. Ei ollut tuttuja, ei ollut verkostoa, kukaan ei uskaltanut palkata sellaista jota joku tuttu tms ei tunne tai suosittele.
90% akateemisista töistä menee verkostojen kautta. Jos niitä ei ole, niin arvaa miten käy?
Enhän minä mitään tajua, sehän on selvä. Akateemisena olen saanut kaikki työpaikkani ilman verkostoja ja vastannut mm. yhden kunnan työllisyyden hoidosta ja paimennettu eteenpäin mm. näitä akateemisia - jotka ovat sitten työllistyneet.
Mutta eihän tämä edes ollut pointti vaan se ap:n ikäsyrjintä. Kuinka paljon oletat keskimäärin olevan yritysjärjestelyhin erikoistuneille juristeille työpaikkoja jossain random kaupungissa? Toiseksi, jos tällainen paikka olisikin, niin väität kivenkovana, että ko. kaupungin rekrytoinnista vastaavalla on tuttava piirisisä työtön/ työhönsä tyytymätön yritysjärjestelyjuristi, jonka se palkkaa?
Ihan noin lopuksi - olen nähnyt aika monen akateemisen muuttavan työnpereässä kaupunkiin, jossa he eivät ole koskaan asuneet. Ihan sen takia, että siellä on ollut työpaikka auki ja kilpailua vähemmän kuin eism. pk- seudulla. Mutta en tietenkään ole kuullut tarinoita, jossa johtoryhmätyyppi sanoo itsensä irti, muttaa jonnekin ja seuraavana päivänä löytää erikoisosaamistaan vastaavan työpaikan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos aloittaja muuttaa pienelle paikkakunnalle, niin ei se ole mikään itsestäänselvyys että työpaikka tipahtaa syliin. Tätä et selvitellyt ennen muuttoa? Miksi?
Kerroin jo että muutto oli pakkorako. Enkö jalsa nyt mitään ”pakottiko muka joku aseen kanssa” tms viisastelua. Ap
Yritä nyt ymmärtää, että me yritämme kertoa sinulle, ettet välttämättä kohdannut ikäsyrjintää. Pienillä paikkakunnilla vain ei töitä juuri erikoisosaajille löydy, vaikka pitäisitkin itseäsi kovana tyyppinä.
Minusta on käsittämätöntä, että tällaisessa taloustilanteessa joku vaan olettaa saavansa töitä, oli ammatti tai ikä mikä tahansa.
Asianajajan luulisi myös pystyvän tekemään etätöitä, eli onko se työpaikka nyt ihan pakko olla lähellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä täällä palstalla on johtoryhmätasoisia tyyppejä, jotka irtisanovat itsensä muuttaakseen toiseen kaupunkiin kuka mistäkin syystä. Kai tätä sitten tapahtuu usein, kun näitä tälle palstallekin eksyy tuon tuostakin (sarkasmia).
Mutta vaikka stoori olisikin totta, niin kyllä, ikärasisimi alkaa juurikin siinä 45 ikävuoden tienoilla. Mutta toisaalta, rekrytoijat yleensä olettavat ihmiset hakevat sen tasoisisa töitä, joita ovat tehneet aikaisemminkin. Kuinkahan monta johtoryhmävakanssia (tms. johtajaa) on ollut auki tässä uudessa kaupungissa, johon olet muuttanut?
Olen hakenut alempitasoisiakin tehtäviä. Minun tyyppistä osaamista tarvitaan isoissa firmoissa joissa yritysostoja, splittejä, ym järjestelyitä. Ap
Niin, niihin alempitasoisiin tehtäviin pääseminen voi olla vaikeaa myös siksi, että rekrytoijalle on epäselvää, mikä niissä sinua motivoisi. Alaspäin on vaikea liikkua, eikä se vielä ole ikärasismia.
Niin, no kun kuitenkin tarvitsen työtä. Ei mulla ole mahdollisuutta olle ronkeli. Ei tässä kaupungissa, mikä on pienempi kuin entinen. Ap
Et voinut tehdä etänä vanhaa työtäsi? Meillä ko. Hommia tekevät ihmiset ympäri maata etänä. Jo vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Tässä moni ei tajua että muutto on joskus pakotettu. Eli sitä ei itse halua. Mulle on monesti käynyt noin. On ollut pakko muuttaa miehen työn perässä. On ollut pakko muuttaa työnantajan käskystä kun työpaikka vaihtoi toiseen kaupunkiin. Jotkut muuttaa perheen takia tai just sairaiden vanhempien takia.
Yhtä kaikki, työnhaku ”uudessa” kaupungissa on sata kertaa vaikeampaa kuin siellä missä sulla ON JO hyvä maine ja tuttuja ja suosittelijoita. Siellä aina joku tuntee sinut. Uudessa kaupungissa menee vuosia, ennenkuin tulet tunnetuksi ja saat taas sen hyvän maineen ja suosittelijat. Itse olen sitä mieltä että ikinä ei kannata muuttaa, ellei ole pakko. Joskus vaan on.
Monikin voi tajuta, että joskus on pakko muuttaa. Moni vain yrittää selittää, että erikoisosaajan on joka tapauksessa vaikea löytää työtä pieneltä paikkakunnalta, oli kyseessä sitten verkostot tai ei.
Muuten, jos muutat työnantajan käskystä, niin oliko silloinkin vaikea löytää töitä?
Opiskele lähihoitajaksi niin työllistyt. Lähihoitajista on pulaa toisin kuin akateemikoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos aloittaja muuttaa pienelle paikkakunnalle, niin ei se ole mikään itsestäänselvyys että työpaikka tipahtaa syliin. Tätä et selvitellyt ennen muuttoa? Miksi?
Kerroin jo että muutto oli pakkorako. Enkö jalsa nyt mitään ”pakottiko muka joku aseen kanssa” tms viisastelua. Ap
Yritä nyt ymmärtää, että me yritämme kertoa sinulle, ettet välttämättä kohdannut ikäsyrjintää. Pienillä paikkakunnilla vain ei töitä juuri erikoisosaajille löydy, vaikka pitäisitkin itseäsi kovana tyyppinä.
Eiköhän se Ap töitä vielä löydä, vaikka just nyt ei tärppää. Itsekin olen tähän mennessä aina uuden työpaikan löytänyt, ennemmin tai myöhemmin. Olen kohta viisikymppinen lakimies, nainen, aukkoja cv:ssä kun tein lapset pätkätöiden välissä – monella tapaa epäkelpo, siis :)
Vierailija kirjoitti:
Minusta on käsittämätöntä, että tällaisessa taloustilanteessa joku vaan olettaa saavansa töitä, oli ammatti tai ikä mikä tahansa.
Asianajajan luulisi myös pystyvän tekemään etätöitä, eli onko se työpaikka nyt ihan pakko olla lähellä?
Vain vuosi ja kuukausi sitten ei tullut kyseeseenkään, että töitä tehtäisiin etänä. 2-3 päivää piti vähintään olla viikossa konttorilla.
Sitten tehtiin puoli vuotta tyytyväisenä etätöitä ja kaikki vaikuttavuusmittarit osoittivat oikeaan suuntaan. Silti alettiin vaatia ihmisiä takaisin konttorille ja ihmeteltiin, kun ei haluttu tulla.
Ei ole mitenkään taputeltu, että koronan jälkeen saisi tehdä etätöitä. Työnantaja sen päättää, ei koskaan työntekijä yksin.
Mulle on käynyt vähän samalla lailla. Muutin myös perhesyistä (monimutkainen kuvio, en jaksa enempää avata) ja innolla muutin ja oletin saavani helposti töitä.
No olinpa väärässä. En kohdannut ikäsyjintää vaan huomasin että JOKA IKINEN julkisen puolen paikka oli ”etukäteen päätetty” ja yleensä joku kunnanvaltuuston pjn sukulainen. Niihin muihin töihin kyseltiin aina verkostoja eikä kukaan palkannut.
Parin vuoden ajan etsin töitä koko ajan tuloksetta. Onneksi viimein katosi se pakko tai syy jonka takia piti muuttaa. Päätin palata vanhaan kaupunkiin takaisin. Sain helposti useamman työtarjouksen koska mulla oli siellä niin hyvä maine.
Joten todellakin verkostot sen työnsaannin ratkaisee. Enää en muuta ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos aloittaja muuttaa pienelle paikkakunnalle, niin ei se ole mikään itsestäänselvyys että työpaikka tipahtaa syliin. Tätä et selvitellyt ennen muuttoa? Miksi?
Kerroin jo että muutto oli pakkorako. Enkö jalsa nyt mitään ”pakottiko muka joku aseen kanssa” tms viisastelua. Ap
Yritä nyt ymmärtää, että me yritämme kertoa sinulle, ettet välttämättä kohdannut ikäsyrjintää. Pienillä paikkakunnilla vain ei töitä juuri erikoisosaajille löydy, vaikka pitäisitkin itseäsi kovana tyyppinä.
Eiköhän se Ap töitä vielä löydä, vaikka just nyt ei tärppää. Itsekin olen tähän mennessä aina uuden työpaikan löytänyt, ennemmin tai myöhemmin. Olen kohta viisikymppinen lakimies, nainen, aukkoja cv:ssä kun tein lapset pätkätöiden välissä – monella tapaa epäkelpo, siis :)
Kiitos! Kyllä toki uskon että jossain vaiheessa tärppää. Mutta se olotila kun ei ole työtä ja etsit ja etsit, hätä alkaa kasvaa, paniikki alkaa nostaa päätään... se on hirveä. Sitä ei toivo kellekään. Ap
Tietyllä tasolla on vaikea vaihtaa ns. kylmiltään korkean tason paikasta toiseen. Helpointa on vaihtaa uuden yrityksen headhunttaamana. Muuten korkeisiin virkoihin halutaan usein kasvattaa/muutosjohdattaa joku firman sisältä tai sitten otetaan joku nuorempi jolle se paikka on ns. seuraava urahyppy ja oletettu ”nälkä” sen mukainen. Sinä taas vaihdat tuntemattomaan yritykseen joka tod.näk. pienempi kuin missä olit aiemmin töissä. Lisäksi koska omaat paljon työkokemusta, on palkkatoiveesikin luultavasti paljon korkeampi kuin joku 30+ joka tulee töihin 4K palkalla.
Itse en uskaltaisi ikinä irtisanoutua ilman uutta työtä odottamassa. Uuden työnsaanti ei ole ikinä itsestäänselvyys ja alalla kuin alalla vallitsee työnantajien markkinat.
Nyt ei muuta kuin verkostoja rakentamaan.
Vierailija kirjoitti:
Opiskele lähihoitajaksi niin työllistyt. Lähihoitajista on pulaa toisin kuin akateemikoista.
Ei saakeli tätä lähäriyden tuputusta. Älykäs pitkälle koulutettu ihminen lähäriksi on aina resurssien hukkausta. Tätä samaa ehdotettiin Nokian insinööreillekin aikanaan, osa heistä oli tohtoritasoisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ON tuota. Poikkeuksia on mutta ne on sellaisia jotka on jo olleet talossa sisällä, esim oma työnantaja on iso teknologiafirma ja on useampi 65-70v töissä eli jatkoivat vaikka eläkeikä tuli täyteen.
Mutta rekrytoinnissa ratkaisee sen esimiehen toiveet ja usein ne toiveet on että haettava henkilö on 30v mies. Se on automaattinen oletusarvo. Se 30v nainen on jo erikoista ja yli 40v jo tosi erikoista. Yli 50v... no sitä ei tapahdu.
T. Rekryosastolta päivääKammottavaa!
Ehkä, mutta totta. Se on ihan joka kerta se esimiehen oletustoive se 30v mies.
Eli esimies palkkaa tavallaan nuoren ihanneminänsä?
Olet erittäin oikeassa. Moni vähän vanhempi esimies oikein erityisesti painottaa että haluaa nuoren miehen. Sitten he saavat jotain nuoruuden intoa tms energiaa nuoresta miesalaisesta. Naista ei juuri haluta. Joskus saan kuitenkin taivuteltua esimiehen että otetaan naisetkin huomioon.
Puhun nyt siis miesesimiehistä ja -johtajista. Naisilla on taas paljon laveampi hakutoive.
T. Rekrytoija
Millähän alalla rekrytoit? Julkinen/yksityinen?
Kummasti näitä tarinoita palstalla riittää, mutta mitään lisätietoa näissä tarinoissa ei koskaan anneta.
Ketjussa opittua:
1. Pienillä paikkakunnilla aina auki yritysjärjestelyjuristeille hyvin työpaikkoja. Jos tällaista ei heti saa, niin kyseessä on syrjintä.
2. Pienillä paikkakunnilla on verkostoja, joissa on tarjolla runsaasti erikoisosaajia. Näin ollen jokainen löytää näpärästi työtävailla olevan yritysjärjestelyjuristin omasta verkostostaan, joten rekrytoinnit menevät tätä kautta.
3. Julkisest paikat menevät aina valtuusto tms. sukulaisille. En tässä kohden edes aloita sitä, miten omassa kunnassani on tolkuton määrä vakansseja, joihin ei saada hakijapulassa edes täytettyä ja viestintä kuormittuu työpaikkailmiotuksilla ja kunta harkitsee headhuntterien käyttöä, koska työtä voi saada vain verkostoilla - varsinkin jos on akateeminen.
Millähän alalla rekrytoit? Omistatko yrityksesi?