Puolison työn perässä koko perheen muuttaminen
Uhka vai mahdollisuus? Miten te muut toimitte, kun lapsilla on päiväkoti-, koulu- ja kaveriverkostot ja miehen työ on sellaista, että muutaman vuoden välein käsketään toiseen joukko-osastoon/esikuntaan? Lähdettekö mukana vai tapaatte viikonloppuisin?
Itselläni on työvoimapula-alan työ, jota voisin tehdä myös muualla eli saisin työpaikan helposti. Mutta mietityttää koko kuvio.
Miten teillä on mennyt?
Kommentit (3)
Se voi olla uhka ja se voi olla mahdollisuus.
Riippuu niin monesta asiasta ja loopujen lopuksi, te sen päätätte asioita monelta eri kantilta punnittuanne. Mulla ei ole enää lapsia kotona mutta en muuttas miehen töitten perässä. Voisin tehdä omia töitäni etänä mutta kun elämässä on muutakin kuin vain työt. Olen rakentanut elämäni tälle paikkakunnalle enkä halua lähteä kokeilemaan toisaalle josko sattus viihtymään. Ehkä olen itsekäs. Toisaalta, jos itse olisin se, joka olisi lähdössä muualle töihin niin en vaatisi miestäni muuttamaan kokonaan. Menis varmaan niin, että etänä mahdollisimman paljon ja muuten viikot eri paikkakunnilla.
Tuttu, jolla ikää nykyään jo 50+ totesi aikoinaan ettei ole oikein mistään kotoisin... vastauksena kysymykseen mistä olet kotoisin.
Muutti tasaisin väliajoin isän työn (armeija) mukana.
Eli en muuttaisi jatkuvasti.
Mies asuu viikot 400 kilometrin päässä yksin ja tulee kotiin viikonloppuna. Ei tullut edes mieleen, että muu perhe olisi muuttanut miehen työn perässä!