Hyvästä ystävästä tullut leuka
Niin se on..Tunnettu vuosikausia nyt alkanut korostaa ja kehua elämäntyyliään ja -laatuan vs minä. Tuntuu pahalta kun ei ymmärrä että olemme eriarvoiset esim taloudellisesti ja perhesuhteiltamme.
Hän Avioliitossa, tätä jaksaa korostaa. Minä kahden teinin sinkkuäiti. Hän asuu OMAkotitalossa, minä kurja rivitalossa. Kaikki on paremmin ja hienommin; koti, autot, matkat, jopa lapset hänellä täydellisemmät. Ja arvot..tottakai.
Nyt alkaa olla jo mitta täysi. Ennen sain hänestä iloa ja energiaa, nyt tunnen arvottomuutta ja epäonnistumista. Olen hyvässä työssä ja taloudellisesti pärjään mielestäni hyvin ottaen huomioon että olen yksinhuoltaja. En haluaisi menettää hyvää ystävää mutta tämä väheksyminen alkaa viedä jo mielenkiinnon koko ihmissuhteesta.
Kommentit (24)
Kiitos. Ja iloa ja energiaa sain myös näistä nokkelista vastauksista! On vaikea ottaa asiaa esille. Nyt en ole ottanut yhteyttä..kerään rohkeutta. Olisi outoa elää ilman tätä ystävää mutta totuus lie on että olemme "kasvaneet eri suuntiin" tms. Olen ehkä itsekin kateellinen ja reagoin liian voimakkaasti. Uskon todella että heidän pitkä liittonsa on onnellinen. Hyvä kumppanuus ja keskinäinen huumori. Mutta se kaikki muu "täydellisyys" vs minun puutteet on raskasta jaksaa..
Epävarma omista valinnoistaan ja potee jotain ”tässäkö elämä oli” -kriisiä.
Toivottavasti löydät tai sulla on jo riittävästi ystäviä, jotka osaavat arvostaa erilaisten elämäntilanteiden tuomia näkökulmia. Anna tuommoisen mennä.
Sama käynyt erään ystävän kohdalla. En jaksa ottaa asiaa edes puheeksi, otan ennemmin etäisyyttä. Ei jaksa sitä keskustelua eikä vatvomista jos toinen on mitä on.
Samanlaisia kokemuksia ja jälkikäteen tuli ilmi, että täydelliseksi luultu avioliitto voi todella huonosti. Kerro hänelle suoraan tunteesi.