Lue keskustelun säännöt.
Miksi sektio herättää niin paljon ärsytystä?
06.04.2021 |
Yleensä alateitse itse synnyttäneet lynkkaavat sektion tehneet/sitä suunnittelevat täysin. Miksi?
Kauhistellaan kuinka leikkaus on kamala ja vaarallinen ja niin ruma arpikin jää. Itsellä sektio oli kivuton,haava parani miltei näkymättömäksi ja plussana ei tarvinut stressata esim seksielämän loppumisesta jos alapää olisi mennyt ihan tohjoksi ja tunnottomaksi.
Miksi sektio herättää niin paljon jopa raivoa osassa ihmisistä?
Kommentit (155)
Vierailija kirjoitti:
Suunnitellussa sektiossa riskit ovat vähäiset. Sen sijaan kiireellinen sektio ja hätäsektio on asiat erikseen, mutta siinä tapauksessa jos noihin joudutaan niin alatiesynnytyksessä vasta huonosti olisi käynyt.
Tämäpä juuri! Yleensä sektion kamaluudesta ja jälkikivuista julistavat ihmiset ovat juuri niitä, joille on tehty hätäsektio pieleen menneen alatiesynnytyksen takia. Se on HIEMAN eri asia kuin suunniteltu sektio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just luin facessa keskustelua sektio/alatie synnytyksestä. Siellä tädit taivastelivat, että on se kummaa kun luonnollisesta jutusta kieltäydytään ja vaaditaan vaarallinen leikkaus. Yksikin muisti kertoa miten hän oli 6 muksua puskenut, joka kerta revennyt ja mitään kivunlievitystä ei ollut. Marttyyrit...
Itse käytin ilokaasua ja pyysin pudentaalipuudutuksen ennen ponnistusta.
Hyvin pärjäsin vaikka oli ensimmäinen.
Kannattaa tutustua kivunlievitykseen etukäteen, sen pudentaalin voi antaa myös kätilö niin on valmiiksi puutunut jos tikkejä tarvii yhtäkään. Auttaa ponnistusvaiheen kipuun, epiduraali voi loppua kesken pahimmassa tapauksessa.
Itse en moista neulaa selkään halunnut, skolioosi selässä ja pelkäsin jos se lekuri sohii sinne minun vinoihin selkänikamien väliin jotenkin väärin.
Siskoni sai myös järkyttävän post-epiduraali päänsäryn pystyasentoon noustessa eli se selkäytimen ympärillä olevan tilan nesteet valuu pois eli reikä joka ei parane ilman veripaikkaa. Juu, ei kiitos.
Nousin suihkuun itse synnytysvuoteelta ja pääsin hoitamaa lastani heti ihan virkeänä.
Mikä ihmeen meriitti tuokin on että "nousin heti virkeänä ylös". Muissa maissa äitejä passataan ja he saavat rauhassa parantua. Suomessa vissiin joutuu itse vaihtamaan lakanansakin sairaalassa. Äitini on synnyttänyt minut 90-luvun alussa Suomessa ja sanoi, että silloin vielä sai hyvää palvelua ja hänkin lepäili koko viikon sairaalassa vaikka kotiin olisi päässyt parin päivän päästä. Oli kuulemma mukavaa kun ruoka tuotiin eteen ja hoitajat auttoivat vauvan kanssa. :D
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä35319 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä siinä ärsyttää se, että sitä tarjotaan helppona ratkaisuna ja alatiesynnytystä parempana, koska "paikat eivät repeä". Kuitenkin tutkitusti riskit ovat sektiossa suuremmat. Itse en halua sektiota, koska se nostaa esimerkiksi veritulppariskiä todella paljon.
Veritulppariski laskenee kun syö serrapeptaasia ja nattokinaasia.
N-43
Sinä toki hedelmällisen ikäsi ohittaneena naisena saat syödä lääkkeitä ja luontaistuotteita niin paljon kuin sielu sietää, kun kyse on vain omasta elämästäsi.
Mutta raskaana yleensä pyritään välttämään kaikenmoisia ylimääräisiä aineita. Joten pitäisit nyt suusi kiinni asiasta josta et selvästikään tiedä mitään.
Serrapeptaasi ja nattokinaasi lienevät turvallisia. En kannata lääkkeiden syöntiä raskaana.
N-43
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just luin facessa keskustelua sektio/alatie synnytyksestä. Siellä tädit taivastelivat, että on se kummaa kun luonnollisesta jutusta kieltäydytään ja vaaditaan vaarallinen leikkaus. Yksikin muisti kertoa miten hän oli 6 muksua puskenut, joka kerta revennyt ja mitään kivunlievitystä ei ollut. Marttyyrit...
Itse käytin ilokaasua ja pyysin pudentaalipuudutuksen ennen ponnistusta.
Hyvin pärjäsin vaikka oli ensimmäinen.
Kannattaa tutustua kivunlievitykseen etukäteen, sen pudentaalin voi antaa myös kätilö niin on valmiiksi puutunut jos tikkejä tarvii yhtäkään. Auttaa ponnistusvaiheen kipuun, epiduraali voi loppua kesken pahimmassa tapauksessa.
Itse en moista neulaa selkään halunnut, skolioosi selässä ja pelkäsin jos se lekuri sohii sinne minun vinoihin selkänikamien väliin jotenkin väärin.
Siskoni sai myös järkyttävän post-epiduraali päänsäryn pystyasentoon noustessa eli se selkäytimen ympärillä olevan tilan nesteet valuu pois eli reikä joka ei parane ilman veripaikkaa. Juu, ei kiitos.
Nousin suihkuun itse synnytysvuoteelta ja pääsin hoitamaa lastani heti ihan virkeänä.Mikä ihmeen meriitti tuokin on että "nousin heti virkeänä ylös". Muissa maissa äitejä passataan ja he saavat rauhassa parantua. Suomessa vissiin joutuu itse vaihtamaan lakanansakin sairaalassa. Äitini on synnyttänyt minut 90-luvun alussa Suomessa ja sanoi, että silloin vielä sai hyvää palvelua ja hänkin lepäili koko viikon sairaalassa vaikka kotiin olisi päässyt parin päivän päästä. Oli kuulemma mukavaa kun ruoka tuotiin eteen ja hoitajat auttoivat vauvan kanssa. :D
Lyotko ollenkaan tuota veritulppakohtaa aiemmin? Vuoteessa makoilu aiheuttaa veritulppia.
Käyttäjä35319 kirjoitti:
Käyttäjä35319 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä35319 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä35319 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidin mukavuudenhalun ei pitäisi mennä lapsen edun yli. Luonnollisesti käynnistyvässä alatiesynnytyksessä vauva on "valmis", toisin kuin sektiossa jolloin se revitään ulos vastoin luonnollista kehitystä, ja synnytyskanavan bakteerit antavat suojaa allergioille ja astmalle. Alatiesynnytys myös pusertaa vauvan keuhkot paremmin tyhjäksi kuin sektio joka voi altistaa keuhko-ongelmille tästäkin syystä.
Toisekseen turhat, verovaroin tehtävät kalliit mänytvaanhaluunleikkaukset aiheuttavat monelle näppyjä.
Synnytysbakteereita? Jos niitä haluaa, äiti työntää vaikkapa sormet pilluun ja pyhkii sormilla lapsen suuta?
Valitsisin heti sektion jos pitäisi saada lapsi. Kyllä, arvostan seksielämääni ja vaginao*kkuja.
N-43
Olet varsinaisen fiksu. Ne bakteerit tulevat synnyttäjän peräaukosta. Mutta paskaa voi haukata tietty myöhemminkin. Luuletko tosissasi että synnyttäneet naiset eivät saa orgasmeja? Vagina- ja klitorisorgasmia ei muuten ole enää tapana erotella noin kategorisesti.
Eiköhän se väistämättäkin jää löysemmäksi kaiken järjen mukaan. Toisilla jopa tunnottomaksi.
Kuinka ei muka erotella vagina ja klitoris orkkuja, jos vaginaorkun saan ilmankin klitoriksen hinkkausta?
Mieti vaan kummalla meistä on tiukempi kun en ole synnyttänyt. Olen luonnostanikin kapea, enkä aio vahingoittaa sitä tilannetta.
N-43
Taisi se juna mennä jo lastenteon osalta. Kohta tulevat kuivuus ja pissavaivat.
Hyvin mahdollista etten saisi lapsia, sillä olen aloittanut ja hyötynyt estrogeenikorvaushoidosta (vaikkei ole vaihtareita). Mutta kuivutta ja pissavikoja ei tule ison estro annoksen kanssa.
N-43
Muuten, et ottanut huomioon sitä että voisin mennä ulkomaille tekemään uudet munasarjat omista kantasoluistani, tai vaihtoehtoisesti munasarjasiirteen istuttamiseen. Tällöin voi saada lapsen yhtä hyvin kuin nuorena.
Kyseisissä toimenpiteissä olisi muitakin etuja, luonnollista estrogeenia pillereiden sijaan.
N-43
N-43
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sektiossa lapsi harvoin vammautuu, alatiesynnytyksessä 20% lapsista saa jonkin vamman, esimerkiksi todella moni ADHD-lapsi kärsii synnytyksenaikaisen hapenpuutteen seurauksista.
Sektio on kallis alatiesynnytykseen verrattuna, mutta halpa, jos tarkastellaan sitä, miten lapsen elämä sen jälkeen jatkuu.
Viimeisimmät tiedot kyllä ovat, että 25 prosenttia alaheitse syntyneistä vammautuu. Sektiolla syntyneistä vammautuu 35 prosenttia,
Hei oikeasti, joku raja tähän trollaamiseenkin, joku täällä voi ihan oikeasti etsiä tietoa.
Omassa lähipiirissäni on useampikin autisminkirjon lapsi, joilla kaikilla oli hyvin vaikea synnytys (imukuppeja, hätäsektioita jne). Olen usein miettinyt liittyvätkö nuo asiat toisiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just luin facessa keskustelua sektio/alatie synnytyksestä. Siellä tädit taivastelivat, että on se kummaa kun luonnollisesta jutusta kieltäydytään ja vaaditaan vaarallinen leikkaus. Yksikin muisti kertoa miten hän oli 6 muksua puskenut, joka kerta revennyt ja mitään kivunlievitystä ei ollut. Marttyyrit...
Itse käytin ilokaasua ja pyysin pudentaalipuudutuksen ennen ponnistusta.
Hyvin pärjäsin vaikka oli ensimmäinen.
Kannattaa tutustua kivunlievitykseen etukäteen, sen pudentaalin voi antaa myös kätilö niin on valmiiksi puutunut jos tikkejä tarvii yhtäkään. Auttaa ponnistusvaiheen kipuun, epiduraali voi loppua kesken pahimmassa tapauksessa.
Itse en moista neulaa selkään halunnut, skolioosi selässä ja pelkäsin jos se lekuri sohii sinne minun vinoihin selkänikamien väliin jotenkin väärin.
Siskoni sai myös järkyttävän post-epiduraali päänsäryn pystyasentoon noustessa eli se selkäytimen ympärillä olevan tilan nesteet valuu pois eli reikä joka ei parane ilman veripaikkaa. Juu, ei kiitos.
Nousin suihkuun itse synnytysvuoteelta ja pääsin hoitamaa lastani heti ihan virkeänä.Mikä ihmeen meriitti tuokin on että "nousin heti virkeänä ylös". Muissa maissa äitejä passataan ja he saavat rauhassa parantua. Suomessa vissiin joutuu itse vaihtamaan lakanansakin sairaalassa. Äitini on synnyttänyt minut 90-luvun alussa Suomessa ja sanoi, että silloin vielä sai hyvää palvelua ja hänkin lepäili koko viikon sairaalassa vaikka kotiin olisi päässyt parin päivän päästä. Oli kuulemma mukavaa kun ruoka tuotiin eteen ja hoitajat auttoivat vauvan kanssa. :D
Lyotko ollenkaan tuota veritulppakohtaa aiemmin? Vuoteessa makoilu aiheuttaa veritulppia.
On eri asia jaloitella ja vaikka kävellä rauhallisesti vauva sylissä kun alkaa vaihtamaan lakanoita, yms touhuamaan täysillä heti. Ei mun äitikään nyt kirjaimellisesti maannut viikkoa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en kanssa tajua. Ei ole lapsia enkä tiedä haluanko. Kuullut niin kauheita kokemuksia naisten kohtelusta. Yhtään ei tiedä millainen kätilö ja synnytyslääkäri omalle kohdalle osuu, kipulääkettä ei välttämättä anneta, sisätutkimukset tosi ronskeja jne. Hyi olkoon. Ei hirveästi houkuta lisääntymään. Kuten joku toinenkin ehdotti, yksityisellä voisi synnyttää ja maksaa itse hyvästä kohtelusta ja esim. Haluamastaan sektiosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just luin facessa keskustelua sektio/alatie synnytyksestä. Siellä tädit taivastelivat, että on se kummaa kun luonnollisesta jutusta kieltäydytään ja vaaditaan vaarallinen leikkaus. Yksikin muisti kertoa miten hän oli 6 muksua puskenut, joka kerta revennyt ja mitään kivunlievitystä ei ollut. Marttyyrit...
Itse käytin ilokaasua ja pyysin pudentaalipuudutuksen ennen ponnistusta.
Hyvin pärjäsin vaikka oli ensimmäinen.
Kannattaa tutustua kivunlievitykseen etukäteen, sen pudentaalin voi antaa myös kätilö niin on valmiiksi puutunut jos tikkejä tarvii yhtäkään. Auttaa ponnistusvaiheen kipuun, epiduraali voi loppua kesken pahimmassa tapauksessa.
Itse en moista neulaa selkään halunnut, skolioosi selässä ja pelkäsin jos se lekuri sohii sinne minun vinoihin selkänikamien väliin jotenkin väärin.
Siskoni sai myös järkyttävän post-epiduraali päänsäryn pystyasentoon noustessa eli se selkäytimen ympärillä olevan tilan nesteet valuu pois eli reikä joka ei parane ilman veripaikkaa. Juu, ei kiitos.
Nousin suihkuun itse synnytysvuoteelta ja pääsin hoitamaa lastani heti ihan virkeänä.Mikä ihmeen meriitti tuokin on että "nousin heti virkeänä ylös". Muissa maissa äitejä passataan ja he saavat rauhassa parantua. Suomessa vissiin joutuu itse vaihtamaan lakanansakin sairaalassa. Äitini on synnyttänyt minut 90-luvun alussa Suomessa ja sanoi, että silloin vielä sai hyvää palvelua ja hänkin lepäili koko viikon sairaalassa vaikka kotiin olisi päässyt parin päivän päästä. Oli kuulemma mukavaa kun ruoka tuotiin eteen ja hoitajat auttoivat vauvan kanssa. :D
Lyotko ollenkaan tuota veritulppakohtaa aiemmin? Vuoteessa makoilu aiheuttaa veritulppia.
"Synnytys altistaa vuodelevolle (Nuutila & Ylikorkala 2011a). Vuoteessa olo lisää verihyytymien muodostumisen riskiä (Väyrynen 2007, 273). Leikkaukset ja immobilisaatio eli liikkumattomuus, esimerkiksi vuodelepo, ovat syville laskimotukoksille altistavia tekijöitä (Harjola 2013). Alaraajojen syvien laskimoiden tromboosin oireita ovat kipu, turvotus, punoitus, väsymys (Nuutila & Ylikorkala 2011a). Tukoksien ehkäisemiseksi leikkaukseen tuleville suositellaan pitämään tukisukkia jo leikkaukseen tullessa. Tukisukilla pyritään ehkäisemään tukoksia. (Rouhe, Saisto, Toivanen & Tokola 2013, 89.)
Tromboosiriskiin voidaan aloittaa ennaltaehkäisevästi pienimolekylaarinen hepariini, etenkin obeeseilla eli ylipainoisilla synnyttäjillä (Ekblad 2013). Hoito on aloitettava nopeasti, koska vaarana on keuhkoembolia tai mahdollinen kuolema. Jatkohoitona on varfariini suun kautta 3-6-kk.
"SEKTIOSTA TOIPUMINEN
Opas vanhemmille sektiosta toipumisen tukemiseksi"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai sektioon liittyy riskejä, mutta niin liittyy alatiesynnytykseenkin.
Ei sektiota koska halusin ruokkia vauvani itse kunnolla kaikkien mahdollisuuksien mukaan.
"5.6 Imetyksen häiriöt
Imetyksen häiriöt ovat tavallisia. Sektion jälkeen maidoneritys saattaa käynnistyä hitaammin, kuin alatiesynnytyksen jäljiltä, mutta imetys onnistuu yleensä hyvin. (Eskola & Hytönen 2008, 277: Rouhe ym. 2013, 92.) Kun tuki ja tieto imetyksestä ovat riittäviä, imetyksessä päästään yhtä hyviin tuloksiin
33 kuin alatiesynnytyksen jäljiltä (Gordon ym. 2007, 116). Sektion jälkeinen väsymys vaikuttaa myös laktaatioon eli maidonerittymiseen (Gordon ym. 2007, 112). Normaali maidoneritys on 165 ml/lapsen painokilo/vrk. Jos määrä on 30 % pienempi, on kyseessä huono laktaatio. Noin 10 % äideillä imetys ei käynnisty kunnolla. (Nuutila & Ylikorkala 2011a.)
Lapsen pitäminen rinnoilla lisää maitohormonien eritystä ja parantaa laktaatiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen synnyttänyt yhden sektiolla ja kaksi alateitse, valitsisin ilman muuta alatiesynnytyksen jos synnytys suinkin etenee ja vauva voi hyvin.
"Tutkimusten mukaan tarvitaan 10 - 15 sektiotoimenpidettä estämään yksi alatiesynnytyksestä johtuva ponnistuskarkailutapaus. Synnytystavalla ei ole kuitenkaan vuoden seurannassa vaikutusta pakkoinkontinenssin ilmaantuvuuteen. (Aukee & Tihtonen 2010.)
...
Sektion jälkeen ummetus on yleistä (Gordon ym. 2007, 113). Vatsan alueen leikkauksien yhteydessä suolen toiminta lamaantuu. Vatsa turpoaa ja on kipeä. Liikkeellä olo edesauttaa suolentoimintaa. (Rouhe ym. 2013, 90, 92.) Syömättömyys ja kipulääkkeet pahentavat ummetusta (Gordon ym. 2007, 113). Sektio lisää myös suolilaman riskiä. Nenämahaletkun ja suonensisäisen nesteytyksen avulla suolilama on hoidettavissa ilman leikkausta. (Rouhe ym. 2013, 90, 92.) Ulostamista voi helpottaa käyttämällä suun kautta otettavaa vatsaa pehmentävää lääkettä tai tarvittaessa miniperäruisketta (Palautuminen synnytyksen jälkeen 2013)."
Vieläkö hingutte sektioon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä siinä ärsyttää se, että sitä tarjotaan helppona ratkaisuna ja alatiesynnytystä parempana, koska "paikat eivät repeä". Kuitenkin tutkitusti riskit ovat sektiossa suuremmat. Itse en halua sektiota, koska se nostaa esimerkiksi veritulppariskiä todella paljon.
Perusteluita sille että ”nostaa veritulppariskiä todella paljon”?
Eli sinäkin täällä kannatat sektiota pelkällä mutulla, etkä ole ottanut eduista ja riskeistä koskaan selvää?
Mun mielestä synnytystavan pitäisi olla jokaisen oma valinta. Ja se ei kuulu pätkän vertaa toisille äideille, että miten kukakin on synnyttänyt. Sektio ja alatiesynnytys on ihan tasan yhtä oikeita synnytystapoja molemmat. Sektio on pelastanut monta pieleen mennyttä alatiesynnytystä, joten en käsitä kuka lähtee arvostelemaan sektiota. Molempiin liittyy riskejä, kaikkeen liittyy aina riskejä.
Käyttäjä35319 kirjoitti:
Käyttäjä35319 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä35319 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä35319 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidin mukavuudenhalun ei pitäisi mennä lapsen edun yli. Luonnollisesti käynnistyvässä alatiesynnytyksessä vauva on "valmis", toisin kuin sektiossa jolloin se revitään ulos vastoin luonnollista kehitystä, ja synnytyskanavan bakteerit antavat suojaa allergioille ja astmalle. Alatiesynnytys myös pusertaa vauvan keuhkot paremmin tyhjäksi kuin sektio joka voi altistaa keuhko-ongelmille tästäkin syystä.
Toisekseen turhat, verovaroin tehtävät kalliit mänytvaanhaluunleikkaukset aiheuttavat monelle näppyjä.
Synnytysbakteereita? Jos niitä haluaa, äiti työntää vaikkapa sormet pilluun ja pyhkii sormilla lapsen suuta?
Valitsisin heti sektion jos pitäisi saada lapsi. Kyllä, arvostan seksielämääni ja vaginao*kkuja.
N-43
Olet varsinaisen fiksu. Ne bakteerit tulevat synnyttäjän peräaukosta. Mutta paskaa voi haukata tietty myöhemminkin. Luuletko tosissasi että synnyttäneet naiset eivät saa orgasmeja? Vagina- ja klitorisorgasmia ei muuten ole enää tapana erotella noin kategorisesti.
Eiköhän se väistämättäkin jää löysemmäksi kaiken järjen mukaan. Toisilla jopa tunnottomaksi.
Kuinka ei muka erotella vagina ja klitoris orkkuja, jos vaginaorkun saan ilmankin klitoriksen hinkkausta?
Mieti vaan kummalla meistä on tiukempi kun en ole synnyttänyt. Olen luonnostanikin kapea, enkä aio vahingoittaa sitä tilannetta.
N-43
Taisi se juna mennä jo lastenteon osalta. Kohta tulevat kuivuus ja pissavaivat.
Hyvin mahdollista etten saisi lapsia, sillä olen aloittanut ja hyötynyt estrogeenikorvaushoidosta (vaikkei ole vaihtareita). Mutta kuivutta ja pissavikoja ei tule ison estro annoksen kanssa.
N-43
Muuten, et ottanut huomioon sitä että voisin mennä ulkomaille tekemään uudet munasarjat omista kantasoluistani, tai vaihtoehtoisesti munasarjasiirteen istuttamiseen. Tällöin voi saada lapsen yhtä hyvin kuin nuorena.
N-43
Hankit munasarjat mustasta pörssistä niin kuin sen hormonikorvaushoidonkin?
Edelleen, tämä ei taida olla oikea ketju sinulle.
Vierailija kirjoitti:
"Tutkimusten mukaan tarvitaan 10 - 15 sektiotoimenpidettä estämään yksi alatiesynnytyksestä johtuva ponnistuskarkailutapaus. Synnytystavalla ei ole kuitenkaan vuoden seurannassa vaikutusta pakkoinkontinenssin ilmaantuvuuteen. (Aukee & Tihtonen 2010.)
...
Sektion jälkeen ummetus on yleistä (Gordon ym. 2007, 113). Vatsan alueen leikkauksien yhteydessä suolen toiminta lamaantuu. Vatsa turpoaa ja on kipeä. Liikkeellä olo edesauttaa suolentoimintaa. (Rouhe ym. 2013, 90, 92.) Syömättömyys ja kipulääkkeet pahentavat ummetusta (Gordon ym. 2007, 113). Sektio lisää myös suolilaman riskiä. Nenämahaletkun ja suonensisäisen nesteytyksen avulla suolilama on hoidettavissa ilman leikkausta. (Rouhe ym. 2013, 90, 92.) Ulostamista voi helpottaa käyttämällä suun kautta otettavaa vatsaa pehmentävää lääkettä tai tarvittaessa miniperäruisketta (Palautuminen synnytyksen jälkeen 2013)."Vieläkö hingutte sektioon?
No minun tuntemilla sektiossa olleilla ei ole ollut vaivoja jälkikäteen, alatiesynnytyksen jälkeisillä vaivoja on ollut ja muutenkin hyvin karuja kokemuksia. Yksilöllisiä asioita. Ihan jo se itse raskaus on todella yksilöllinen eri ihmisillä, toiset saa kaikki mahdolliset vaivat ja toiset ei mitään. Sama homma synnytyksessä synnytystapaan katsomatta.
Sektion vaikutukset tulevissa raskauksissa
Aikaisempi sektio ei sulje pois alatiesynnytyksen mahdollisuutta seuraavissa raskauksissa. Sektio lisää kuitenkin riskejä tulevissa raskauksissa. Synnytys- tapa-arvio voidaan tehdä seuraavaa raskautta suunniteltaessa.
On hyvä kuitenkin tietää, että:
Uusi raskaus ei mahdollisesti ala yhtä nopeasti ja raskaaksi tulo voi olla vaikeampaa
Keskenmenon riski voi lisääntyä
Istukan kiinnittymisen ongelmat voivat lisääntyä
Kohdun vaurioitumisriski voi kasvaa
Seuraavaa synnytystä ei kuitenkaan tarvitse pelätä. Suurin osa äideistä syn- nyttää toisen lapsen ongelmitta, vaikka ensimmäinen synnytys olisi ollut sektio. Kahden sektion jälkeen ei enää suositella alatiesynnytystä arpikudoksen heikkouden vuoksi
No jotkut sentään uskaltavat ottaa sektion ja asia on sillä selvä. Minulla ongelma on se, että pelkään yhtä paljon sekä sektiota että alatiesynnytystä. No onneksi en ole raskaana eikä ole suunnitelmissakaan, mutta ikävä tilanne kun pelkää molempia. Hyvä jos noista edes toista ei pelkää yhtä paljon kuin toista, mutta minä pelkään molempia.
Ei se välttämättä noin mene. Oma lapseni syntyi sektiolla ja kotimatkalla sairaalasta poikkesin kaupassa, kun teki mieli herkkuja (mies ja vauva odottivat autossa). Viikon päästä olin jo vaunulenkillä. Haava parani hyvin ja jouduin muistuttamaan itselleni, että olen toipilas. Ainoa ongelma oli, että meni muutama viikko ennen kuin pystyin imettämään kyljelläni (olisi ollut yöllä kätevää, mutta siinä asennossa leikkaushaava kipuili). Samoihin aikoihin tuttu synnytti ihan alateitse ja meni varmaan neljä viikkoa ennen kuin uskaltautui edes ulos (repesi massiivisesti). Ei sitä vaan voi etukäteen tietää miten kaikki menee.