Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi sektio herättää niin paljon ärsytystä?
06.04.2021 |
Yleensä alateitse itse synnyttäneet lynkkaavat sektion tehneet/sitä suunnittelevat täysin. Miksi?
Kauhistellaan kuinka leikkaus on kamala ja vaarallinen ja niin ruma arpikin jää. Itsellä sektio oli kivuton,haava parani miltei näkymättömäksi ja plussana ei tarvinut stressata esim seksielämän loppumisesta jos alapää olisi mennyt ihan tohjoksi ja tunnottomaksi.
Miksi sektio herättää niin paljon jopa raivoa osassa ihmisistä?
Kommentit (155)
Vierailija kirjoitti:
Minulla 4 sektiota takana. 2 kiireellistä ja niiden jälkeen 2suunniteltua, kun ei annettu ymmärrettävästi enää synnyttää. Vaikka viimeisin sektio olikin ihan ok kokemus, en voi suositella. En tajua että joku vaaehtoisesti haluaa sektion. Kiinnikkeet pirullisia ja lisäävät sekundaarista lapsettomuutta. Tuntoa ei ole ollut vatsassa enää ekan sektion jälkeen.
Lääketietteellinenkin sektio hoidetaan joskus vähän tökerösti, mutta nyt ilmeisesti henkilökuntaa koulutettu lisää asian suhteen.
Eli tiivistettynä. Sinulla on takana 2 epäonnistunutta alatiesynnytystä (johtivat hätäsektioon) ja kaksi suunniteltua sektiota: näistä suunnitellut olivat hirveämpi kokemus? Sinulla ei edes ole vertailupohjaa normaaliin alatiesynnytykseen. Saa miettimään mikä moottorisahamurhaaja siellä on lääkärinä toiminut...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Synnytin ekan hätäsektiolla ja tokan alakautta. Jälkimmäinen oli mukavampaa, sain orgasmin ja toivuin nopeammin.
Pelkosektioiden syy on lapsellisuus ja ne saisitte teettää omalla kustannuksellanne.
Ei ole mitään syytä tehdä iso avoleikkaus jos vauva mahtuu alakautta ja voi hyvin.
Alapää ei mene synnytyksessä pilalle, mutta vatsasta tulee ruma, kun siinä on vino arpi.
Arven voi mahdollisesti poistaa plastiikkakirurgian keinoin. Mulla itsellään keloiditaipumus pienilläkin arvilla.
N-43
Vierailija kirjoitti:
Alatiesynnytyksen että sektion kokeneena, suosittelen ehdottomasti alatiesynnytystä syystä, että sektio lisää synnytyksen jälkeistä masennusta. Alatiesynnytyksen aikoihin elämäni oli sekaisin, juoppo mies, vauvalla koliikki, minulla sairauksia jne. asiat rempallaan eli kaikki aineksen masennuksen puhkeamiseen, mutta vointini oli aivan hyvä ja jaksava ei masistellut yhtään.. Seuraava syntyi sektiolla, vauva nukkui hyvin eikä turhia kitissyt, elämä kunnossa kaikinpuolin, mutta siitä huolimatta synnytyksen jälkeinen masennus puhkesi yllättäen. Olen jostain lukenut , että jotkin aineet kehossa ( en muista nimeä mitkä) eivät pääse poistumaan sektiossa niinkuin kuuluisi, koska siinä ns.oikaistaan synnytystapahtumaa.
Normi alatiesynnyksen aikana ne aineet eivät jää kehoon aiheuttamaan hormonaalisia eikä muita psyykkeeseen vaikuttavia häiriöitä.
Mistä lähteestä olet "tietosi" ammentanut? "Jostain lukenut joskus..." Mä olen yhdet kaksoset ja yhden ykkösen synnyttänyt sektioilla eikä mua masentanut lainkaan. Arvelen, että synnytyksen jälkeinen masennus on täysin riippumaton synnytystavasta. Tietty silloin, jos on ehdottomasti alatietä halunnut, voi sektioon joutuessaan masentua. Yhtä kaikki, jokaisella tavalla synnyttänyt on aito äiti.
Kyllähän sen voi itse valita.
Kunhan maksaa itse.
Ei siinä mitään silloin mutta ei missään nimessä verorahoilla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä kyllä. Ja käsittämätöntä ettei synnyttäjä saa itse valita. Mutta eihän naiset ole kykeneviä omasta kropastaan päättämään...
HUS:lla ainakin saa valita. Missä ei saa?
Ai? No itseä tää ei kosketa mitenkään mutta ainakin taannoin työkaveri sai tapella huolella että pääsi sinne pelkopolille ja sai sektion. Oon ymmärtänyt että missään nimessä synnyttäjä ei saa itse päättää.
HUS:lla vai? höpö höpö. Liioittelee ehkä. Siis pelon takia sektion saa halutessaan. Ehkä työkaverisi ei pelännytkään, vaan halusi muusta syystä sektion.
Ja minä vuonna työkaverisi synnytti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Johtuu varmaan siitä, kuinka yhdessä vaiheessa mediassa sektioista luotiin mielikuvaa julkkisten suosimana "helppona" ja "mukavuudenhaluisena" vaihtoehtona, lapsen syntymäpäivänkin sai itse päättää!
Enpä haluaisi mitään Amerikan mallia tänne, missä alatiesynnytystä ihmetellään ja vauvat sektoidaan viimeistään viikolla 37, ettei äidin maha vaan veny liikaa..
Minkä ikäisiä olette, jotka kirjoittavat alapään menevän "tohjoksi"? Oletteko pimppihäpeä-sukupolvea (eli alle 25 v.)?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alatiesynnytyksen että sektion kokeneena, suosittelen ehdottomasti alatiesynnytystä syystä, että sektio lisää synnytyksen jälkeistä masennusta. Alatiesynnytyksen aikoihin elämäni oli sekaisin, juoppo mies, vauvalla koliikki, minulla sairauksia jne. asiat rempallaan eli kaikki aineksen masennuksen puhkeamiseen, mutta vointini oli aivan hyvä ja jaksava ei masistellut yhtään.. Seuraava syntyi sektiolla, vauva nukkui hyvin eikä turhia kitissyt, elämä kunnossa kaikinpuolin, mutta siitä huolimatta synnytyksen jälkeinen masennus puhkesi yllättäen. Olen jostain lukenut , että jotkin aineet kehossa ( en muista nimeä mitkä) eivät pääse poistumaan sektiossa niinkuin kuuluisi, koska siinä ns.oikaistaan synnytystapahtumaa.
Normi alatiesynnyksen aikana ne aineet eivät jää kehoon aiheuttamaan hormonaalisia eikä muita psyykkeeseen vaikuttavia häiriöitä.
Mistä lähteestä olet "tietosi" ammentanut? "Jostain lukenut joskus..." Mä olen yhdet kaksoset ja yhden ykkösen synnyttänyt sektioilla eikä mua masentanut lainkaan. Arvelen, että synnytyksen jälkeinen masennus on täysin riippumaton synnytystavasta. Tietty silloin, jos on ehdottomasti alatietä halunnut, voi sektioon joutuessaan masentua. Yhtä kaikki, jokaisella tavalla synnyttänyt on aito äiti.
Jos googlaisit kerran englanniksi ja kerran suomeksi ja lukisit muutaman relevantin osuman, tietäisit ihan huikean paljon enemmän sektion ja synnytyksen jälkeisen masennuksen yhteydestä.
Mutta ilmeisesti et edes tahdo tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuu varmaan siitä, kuinka yhdessä vaiheessa mediassa sektioista luotiin mielikuvaa julkkisten suosimana "helppona" ja "mukavuudenhaluisena" vaihtoehtona, lapsen syntymäpäivänkin sai itse päättää!
Enpä haluaisi mitään Amerikan mallia tänne, missä alatiesynnytystä ihmetellään ja vauvat sektoidaan viimeistään viikolla 37, ettei äidin maha vaan veny liikaa..
Minkä ikäisiä olette, jotka kirjoittavat alapään menevän "tohjoksi"? Oletteko pimppihäpeä-sukupolvea (eli alle 25 v.)?
Jos joku tuntee itsensä tärkeäksi ja merkitykselliseksi sen takia, että pusertaa lapsia maailmaan mahdollisimman tuskaisella tavalla, ulkonäkö,parisuhde,seksielämä jne. kärsien tietty myös mahdollisimman paljon, niin mikäs siinä.
Toki ikävä kuunnella näiden vinkumista ja pelottelua sellaisten, jotka tekevät asiat hieman eri tavalla ja HYI ajattelevat vielä omaakin elämäänsä ja kroppaansa eivätkä pyhitä sitä täysin lapsen armoille.
Mikä vika on ns. Amerikan mallissa? Miksi synnytyksen pitäisi olla mahdollisimman tuskainen ja jälkiseurausten toinen toistaan kamalampia? Mikä siinä on väärin ajatella mm alapäänsäkin hyvinvointia ja ulkonäköä? Tekeekö se jotenkin huonomman äidin? (Lapsi kun ei tästä kärsi kuitenkaan)
Saatteko jotain kiksejä siitä kun nahistelette kuka on oikea äitien äiti, eniten kärsinyt? Ja aina tietty vedotaan johonkin höpöhöpötutkimuksiin että lapsi SAATTAA säästyä vaikka siltä astmalta jos sattuu jonkun tietyn bakteerin saamaan mukaansa sieltä synnytyskanavasta.
Kun oma lapsi on meinannut kuolla väkinäiseen alatiesynnytykseen niin pistää vihaksi. Kaksi tullut sen jälkeen sektiolla ja muuta tapaa en enää hyväksyisi. Kivuton ja turvallinen, riskejä liittyy toki kaikkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuu varmaan siitä, kuinka yhdessä vaiheessa mediassa sektioista luotiin mielikuvaa julkkisten suosimana "helppona" ja "mukavuudenhaluisena" vaihtoehtona, lapsen syntymäpäivänkin sai itse päättää!
Enpä haluaisi mitään Amerikan mallia tänne, missä alatiesynnytystä ihmetellään ja vauvat sektoidaan viimeistään viikolla 37, ettei äidin maha vaan veny liikaa..
Minkä ikäisiä olette, jotka kirjoittavat alapään menevän "tohjoksi"? Oletteko pimppihäpeä-sukupolvea (eli alle 25 v.)?
Jos joku tuntee itsensä tärkeäksi ja merkitykselliseksi sen takia, että pusertaa lapsia maailmaan mahdollisimman tuskaisella tavalla, ulkonäkö,parisuhde,seksielämä jne. kärsien tietty myös mahdollisimman paljon, niin mikäs siinä.
Toki ikävä kuunnella näiden vinkumista ja pelottelua sellaisten, jotka tekevät asiat hieman eri tavalla ja HYI ajattelevat vielä omaakin elämäänsä ja kroppaansa eivätkä pyhitä sitä täysin lapsen armoille.
Mikä vika on ns. Amerikan mallissa? Miksi synnytyksen pitäisi olla mahdollisimman tuskainen ja jälkiseurausten toinen toistaan kamalampia? Mikä siinä on väärin ajatella mm alapäänsäkin hyvinvointia ja ulkonäköä? Tekeekö se jotenkin huonomman äidin? (Lapsi kun ei tästä kärsi kuitenkaan)
Saatteko jotain kiksejä siitä kun nahistelette kuka on oikea äitien äiti, eniten kärsinyt? Ja aina tietty vedotaan johonkin höpöhöpötutkimuksiin että lapsi SAATTAA säästyä vaikka siltä astmalta jos sattuu jonkun tietyn bakteerin saamaan mukaansa sieltä synnytyskanavasta.
Kun oma lapsi on meinannut kuolla väkinäiseen alatiesynnytykseen niin pistää vihaksi. Kaksi tullut sen jälkeen sektiolla ja muuta tapaa en enää hyväksyisi. Kivuton ja turvallinen, riskejä liittyy toki kaikkeen.
Ei kukaan ole halunnut että synnytys on mahdollisimman tuskainen ja jälkiseuraukset toinen toistaan kamalampia. Älä vääristele. Eikä kukaan ole nahistellut kuka on oikea äiti ja eniten kärsinyt. Sulla on nyt jotain outoa traumaa tuosta.
Tuo ketjussa jankkaava N-41 kyllä ei ole oikea äiti, kun ei ole lapsiakaan.
Jos Amerikan malli miellyttää, oletko valmis maksamaan rutkasti enemmän veroja, jotta päästään tekemään pelkosektioiden lisäksi muotisektioita, ja myös rutkasti enemmän tarpeettomia tutkimuksia, siis muillekin kuin synnyttäjille?
Vai haluatko Amerikan mallin loppuun saakka, palvelut vain rikkaille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki itselle vieras herättää idiooteissa kummastusta tai ärsytystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuu varmaan siitä, kuinka yhdessä vaiheessa mediassa sektioista luotiin mielikuvaa julkkisten suosimana "helppona" ja "mukavuudenhaluisena" vaihtoehtona, lapsen syntymäpäivänkin sai itse päättää!
Enpä haluaisi mitään Amerikan mallia tänne, missä alatiesynnytystä ihmetellään ja vauvat sektoidaan viimeistään viikolla 37, ettei äidin maha vaan veny liikaa..
Minkä ikäisiä olette, jotka kirjoittavat alapään menevän "tohjoksi"? Oletteko pimppihäpeä-sukupolvea (eli alle 25 v.)?
Jos joku tuntee itsensä tärkeäksi ja merkitykselliseksi sen takia, että pusertaa lapsia maailmaan mahdollisimman tuskaisella tavalla, ulkonäkö,parisuhde,seksielämä jne. kärsien tietty myös mahdollisimman paljon, niin mikäs siinä.
Toki ikävä kuunnella näiden vinkumista ja pelottelua sellaisten, jotka tekevät asiat hieman eri tavalla ja HYI ajattelevat vielä omaakin elämäänsä ja kroppaansa eivätkä pyhitä sitä täysin lapsen armoille.
Mikä vika on ns. Amerikan mallissa? Miksi synnytyksen pitäisi olla mahdollisimman tuskainen ja jälkiseurausten toinen toistaan kamalampia? Mikä siinä on väärin ajatella mm alapäänsäkin hyvinvointia ja ulkonäköä? Tekeekö se jotenkin huonomman äidin? (Lapsi kun ei tästä kärsi kuitenkaan)
Saatteko jotain kiksejä siitä kun nahistelette kuka on oikea äitien äiti, eniten kärsinyt? Ja aina tietty vedotaan johonkin höpöhöpötutkimuksiin että lapsi SAATTAA säästyä vaikka siltä astmalta jos sattuu jonkun tietyn bakteerin saamaan mukaansa sieltä synnytyskanavasta.
Kun oma lapsi on meinannut kuolla väkinäiseen alatiesynnytykseen niin pistää vihaksi. Kaksi tullut sen jälkeen sektiolla ja muuta tapaa en enää hyväksyisi. Kivuton ja turvallinen, riskejä liittyy toki kaikkeen.
Minua pistää vihaksi ajatus niistä turhista kuolemista, joita ”valinnanvapaus” aiheuttaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se sektio vaan tuntuu kuumia tunteita herättävän. Omistani on jo aikaa ja paljon kaikkea huvittavaa olen tältä palstalta lukenut. Mä valitsin sektiot, on se sitten aito pelko tai mukavuudenhalu tämän valinnan kohdalla. Sillä ei ole väliä, sain mitä halusin.
Kolme upeaa lasta, mitä ihmettä jollain hetkellisellä syntymätapahtumalla on väliä.
Tiesin aina että sektio on mulle sopivin tapa saada lapset maailmaan. Helppoa oli ja kaikista nousin saman päivän iltana ylös, kipuja ei ehtinyt edes tulla kun lääkkeitä sai ennakoivasti.
Ja mitä kalliiseen laskuun tulee niin ei kirpaise yrittäjänä ja työllistäjänä yhtään että saan joskus vastinettakin valtaville veroille mitä oon maksanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alatiesynnytyksen että sektion kokeneena, suosittelen ehdottomasti alatiesynnytystä syystä, että sektio lisää synnytyksen jälkeistä masennusta. Alatiesynnytyksen aikoihin elämäni oli sekaisin, juoppo mies, vauvalla koliikki, minulla sairauksia jne. asiat rempallaan eli kaikki aineksen masennuksen puhkeamiseen, mutta vointini oli aivan hyvä ja jaksava ei masistellut yhtään.. Seuraava syntyi sektiolla, vauva nukkui hyvin eikä turhia kitissyt, elämä kunnossa kaikinpuolin, mutta siitä huolimatta synnytyksen jälkeinen masennus puhkesi yllättäen. Olen jostain lukenut , että jotkin aineet kehossa ( en muista nimeä mitkä) eivät pääse poistumaan sektiossa niinkuin kuuluisi, koska siinä ns.oikaistaan synnytystapahtumaa.
Normi alatiesynnyksen aikana ne aineet eivät jää kehoon aiheuttamaan hormonaalisia eikä muita psyykkeeseen vaikuttavia häiriöitä.
Alatiesynnytykseen liittyy valtava hormonien cocktail, joka saa aikaan välittömän rakastumisen vauvaan. Ikinä eivät ole endorfiinireseptorit niin täynnä tavaraa kuin lääkkeettömän synnytyksen jälkeen. Toki vauvan tapaaminen on varmasti ihanaa synnytystavasta riippumatta, jos kaikki menee hyvin.
Tämä menee vähän ohi aiheesta, mutta jäin miettimään tuota endorfiinijuttua. Synnytin alateitse. Sain kipulääkitystä, kohdunkaulanpuudutteen ja ponnistusvaiheessa vielä välilihan alueelle puudutteen. Oli kyllä taivaallista kun en tuntenut kipua ollenkaan ja pystyin nukkumaan kunnes oli aika ponnistaa. Kivuntunto hävisi täysin mutta niin myös tarve ponnistaa, joten ponnistin ”tyhjää”.
Kun lapsi sitten oli ulkona niin en tuntenut minkäänlaista endorfiinihumalaa niin kuin monet kokevat. Mietin voisiko johtua voimakkaasta lääkitsemisestä. Koen jopa syyllisyyttä asiasta kun se euforia monen mielestä tuntuu kuuluvan asiaan. Itselläni päällimmäisenä mielessä olikin vain lepo ja uni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkät faktat veritulpan yleisyydestä sektiossa saa alapeukkuja, no voi sitä tunkea päänsä pensaaseen ja tukkia korvat. Se ei auta sitten jos sen veritulpan saa kun väenvängällä halusi sektion.
Miksi se on sinulle ongelma? Edelleenkin moni haluaa sektion vaikka siihen lisääntynyt veritulppariski liittyisikin. Koko raskaus itsessään nostaa reilusti veritulpan riskiä ja sektio nostaa sitä siinä missä kaikki muutkin leikkaukset. Ei se ole mikään uusi asia, miksi vouhkaat siitä jatkuvasti?
Tässä ketjussa se näyttää kyllä olevan varsin monelle uusi asia.
-eri.Se tuskin on uusi asia kenellekään. Ja sama kirjoittaja sinä olet.
Ei muuten ole, terv. se joka niitä oikeita tietoja linkkasi, ja se sektio saattoi jopa nostaa veritulppa-alttiutta 20 kertaiseksi, jos unohdit lukea tai et ymmärrä lukemaasi.
Ehkäse on sitten kiva kuolla mieluummin tupla keuhkoveritulppaan sektion jälkeen kuin olla elossa alatiesynnytyksen jälkeen.
Ite aloin kammoamaan ja pelkäämään kaikkia rekto- ja kystoseelejä yms. Jo 20 vuotiaana, kun en vielä edes tiennyt, haluanko lapsia. Ajattelin jo silloin, että miten jotkut naiset pystyvät tuollaisten vaivojen ja virtsan- ja ulosteenkarkailun kanssa elämään. Joten kun 27 vuotiaana tulin raskaaksi ni mulle oli aika selväää, että vaadin suunnitellun sektion ja kieltäydyn jyrkästi kaikista alatiehen painostuksista. No ei painostettu onneksi ja pelkopolilla sanottiin heti, että ei voida pakottaa mihinkään. Oli muuten paras valinta, mitä olen ikinä elämäni aikana tehnyt tuo sektio. Olin kolmantena päivänä täysin kivuton ja nyt 5 vuotta myöhemmin arpea ei ole enää näkyvissä, ei jäänyt mitään oireita ja alapää näyttää ja tuntuu samalta kuin aina :) Lapsikin oli syntyi terveenä eikä hapenpuutteisena.
Vierailija kirjoitti:
Alatiesynnytyksen että sektion kokeneena, suosittelen ehdottomasti alatiesynnytystä syystä, että sektio lisää synnytyksen jälkeistä masennusta. Alatiesynnytyksen aikoihin elämäni oli sekaisin, juoppo mies, vauvalla koliikki, minulla sairauksia jne. asiat rempallaan eli kaikki aineksen masennuksen puhkeamiseen, mutta vointini oli aivan hyvä ja jaksava ei masistellut yhtään.. Seuraava syntyi sektiolla, vauva nukkui hyvin eikä turhia kitissyt, elämä kunnossa kaikinpuolin, mutta siitä huolimatta synnytyksen jälkeinen masennus puhkesi yllättäen. Olen jostain lukenut , että jotkin aineet kehossa ( en muista nimeä mitkä) eivät pääse poistumaan sektiossa niinkuin kuuluisi, koska siinä ns.oikaistaan synnytystapahtumaa.
Normi alatiesynnyksen aikana ne aineet eivät jää kehoon aiheuttamaan hormonaalisia eikä muita psyykkeeseen vaikuttavia häiriöitä.
No puhu vaan omasta puolestas!
Minulla yksi alatie ja kolme sektiota ja sektiot olivat kaikin puolin hyviä kokemuksia.
Alatiesynnytystä jouduin vielä yli 6v myöhemmin puimaan neuvolapsykologin kanssa. Sektioita ei tarvinnut puida kenenkään kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkät faktat veritulpan yleisyydestä sektiossa saa alapeukkuja, no voi sitä tunkea päänsä pensaaseen ja tukkia korvat. Se ei auta sitten jos sen veritulpan saa kun väenvängällä halusi sektion.
Miksi se on sinulle ongelma? Edelleenkin moni haluaa sektion vaikka siihen lisääntynyt veritulppariski liittyisikin. Koko raskaus itsessään nostaa reilusti veritulpan riskiä ja sektio nostaa sitä siinä missä kaikki muutkin leikkaukset. Ei se ole mikään uusi asia, miksi vouhkaat siitä jatkuvasti?
Tässä ketjussa se näyttää kyllä olevan varsin monelle uusi asia.
-eri.Se tuskin on uusi asia kenellekään. Ja sama kirjoittaja sinä olet.
Ei muuten ole, terv. se joka niitä oikeita tietoja linkkasi, ja se sektio saattoi jopa nostaa veritulppa-alttiutta 20 kertaiseksi, jos unohdit lukea tai et ymmärrä lukemaasi.
Ehkäse on sitten kiva kuolla mieluummin tupla keuhkoveritulppaan sektion jälkeen kuin olla elossa alatiesynnytyksen jälkeen.
Kyllä mä olen ainakin ihan tosissani ajatellut, että mielummin kuolisin pois kokonaan kuin eläisin vaurioituneen alapään ja ulosteen karkailun kanssa. Ei ole niin pakollista tarvetta synnyttää alapäästä, että olisin valmis ottaan nuo vaivat itselleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkät faktat veritulpan yleisyydestä sektiossa saa alapeukkuja, no voi sitä tunkea päänsä pensaaseen ja tukkia korvat. Se ei auta sitten jos sen veritulpan saa kun väenvängällä halusi sektion.
Miksi se on sinulle ongelma? Edelleenkin moni haluaa sektion vaikka siihen lisääntynyt veritulppariski liittyisikin. Koko raskaus itsessään nostaa reilusti veritulpan riskiä ja sektio nostaa sitä siinä missä kaikki muutkin leikkaukset. Ei se ole mikään uusi asia, miksi vouhkaat siitä jatkuvasti?
Tässä ketjussa se näyttää kyllä olevan varsin monelle uusi asia.
-eri.Se tuskin on uusi asia kenellekään. Ja sama kirjoittaja sinä olet.
Ei muuten ole, terv. se joka niitä oikeita tietoja linkkasi, ja se sektio saattoi jopa nostaa veritulppa-alttiutta 20 kertaiseksi, jos unohdit lukea tai et ymmärrä lukemaasi.
Ehkäse on sitten kiva kuolla mieluummin tupla keuhkoveritulppaan sektion jälkeen kuin olla elossa alatiesynnytyksen jälkeen.
https://www.duodecimlehti.fi/duo92686
"Tukosriski on suurimmillaan heti synnytyksen (erityisesti keisarileikkauksen) jälkeen, ja se pienenee kuudessa viikossa ennen raskautta vallinneelle tasolle.
Lantion septisen tromboflebiitin mahdollisuus on syytä pitää mielessä erityisesti synnytyksenjälkeisen sitkeän infektion yhteydessä (noin 1 %:lla keisarileikkauksella synnyttäneistä)."
Sektio ei ole synnytys, koska äiti ei tee lapsen syntymän eteen mitään vaan lapsi leikataan ulos. Se on lapselle syntymä, mutta ei äidille aktiivinen synnytys. Siksi herättää närää kun naiset sanovat synnyttäneensä keisarileikkauksella.
Alue: Aihe vapaa
Juuri näin. Kun on aina ollut hyvin fyysinen ihminen ja nauttinut kovasti seksistä, ei halua menettää tai huonontaa elämänlaatuaan. Olen usein suosinut vakip***-suhteita, jossa nimenomaan seksi on kaikkein tärkeintä. V*ratut miehet ovat tykänneet minusta enemmän kuin huonosta seksielämästään synnyttäneiden puolisoidensa kanssa. Ei toki voida yleistää, mutta eipä kaikilla synnyttäneillä hääppöistä makuuhuone-elämää ole.
N-43