Lue keskustelun säännöt.
Onko joku syy sille, että taloja ei tehdä kokonaan irti maasta (eli olisi joidekin palkkien, paalujen ms. varassa)?
05.04.2021 |
Kun sieltä maanrajasta tulee niitä kosteusongelmia, niin eikö olisi helpompaa tehdä niin, että koko talo on maasta irti?
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Täytyisi rakentaa jonkinlainen teline, johon talon voisi ripustaa katosta niin olisi kokonaan irti maasta. Esimerkiksi metrin ilmassa. Raput ehkä vain muutaman sentin maasta irti. Vesiliittymä ehkä jossain pylväässä talon alla.
Vähän kuin kehto tuulessa:).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joissakin tapauksissa se voisi vähentää vesi, ötökkä, hämähäkki ja hiiri-invaasioiden määrää jos talo on vähän ylempänä, eikä suoraan kiinni maassa ja liukas alapintaosuus. Portaikkoa pitäisi huoltaa tarpeeksi ja jäiden aikaan liukkaus pois. Putkisto pitäisi vaan suojata jäätymiseltä kunnolla omaan erilliseen palkkiinsa tai pylvääseensä, ja niin että se on helppo huoltaa tai vaihtaa - ilman suurta putkiremonttia saati melua. Palkit tai pylväät saisi tasapainotettua keskenään siten kestävällä älykehikolla, ettei routa paina alas yhtä palkkia yhtäkkiä. Ja maa on alla kestävää. Tulva-alueilla, rannalla tai maanjäristyksissä ulkomailla talon kelluvuus ja korkeampikin paksu palkitus voisi toimia.
Kyllähän nykyaikainen paalutus kestää eikä kallistele. Paaluttaahan ne kerrostalonkin eikä ne mihinkään "kallistu"! Normimaahan kelpaa hyvinkin kevyt paalutus ja sokkelin teko maanvaihto aika kevyttä. Siihen ontelolaatat ja runko pystöön. haiskahtaa halvemmalta eikä tarvi Raadoneita mittailla.
Turun Aurajoen rantojen isot kerrostalotkin on jouduttu julman kokoisilla kustannuksilla uudelleen paaluttamaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuomas Epäileväinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kutsutaan rossipohjaksi ja kyllähän niitä tehdään. Ei maanvaraisessa laatassakaan ole mitään vikaa, kunhan pohjalle laitetaan kunnolla soraa ja pihan kaadot on kunnossa. Tärkeää on myös salaojitus, katon vesimassojen ohjaaminen syöksytorviin sekä kunnolliset räystäät.
Kosteus voi hiipiä talon rakenteisiin vaikka mistä. Pelkkä laadukas rakentaminen ei myöskään riitä vaan taloa on osattava myös huoltaa.
-Arkkitehti
Nuo voisi lähes kaikki unohtaa jos tolpille laittaa. Loppupeleissä parempi ja huolettomampi tapa. Alapuolen putkitukset todella helppo korjata saati siirtää kun kaikki eristettynä mutta näkyvissä.
Ei voi, sillä kosteus voi tunkeutua taloon muiden rakenteiden kautta. Tasakatolle jäävä vesi valuu katon kautta yläpohjaan, puutteelliset/rikkinäiset kourut valuttaa veden ulkoseinään. Jos kapillaarikatkoja ei ole tehty oikein, vesi myös nousee betonisokkelia pitkin seinärakenteisiin. Puutteellinen ulkokuoren tuuletus altistaa ulkovaipan homeelle. Ikkunoiden pellitys, katosten ja ulkoseinien liitoskohdat, katon läpivientien pellitykset jne. on vaaranpaikkoja.
Kosteus voi mennä rakenteisiin myös talon sisältä, jos vedeneristykset ei ole kunnossa tai kodinkoneet taikka putket rikkoutuvat. Myös ilmanvaihdosta on huolehdittava. Talon mitään osaa ei saa päästää myöskään liian kylmäksi, jotta kosteus talon sisällä ei pääse tiivistymään.
Nämä ja paljon muita asioita vaikuttavat rakenteiden kosteusvaurioihin ja mikrobikasvustoiden syntyyn.
Turvallinen rakenne on rossipohjainen massiivipuinen rakenne, jossa on kunnon räystäät, painovoimainen ilmanvaihto ja hyvintehdyt pohjatyöt.
-Arkkitehti
Höpö höpö, jos rakennus on rakennettu oikein ja painovoimaisesti tuulettuvaksi voi talon antaa seistä kylmillään jopa vuosikymmeniä. Mitähän skeidaa siellä arkkitehtiopistoissa nykyään opetetaan, ilmankos nykyrakentamien tuottaa selvää pa**aa markkinoille kun arkkitehditkin ovat ihan hakoteillä.
Toki jos ilmanvaihto on painovoimainen ja tuuletus on kunnossa (=kosteus pääsee ulos), rakennuksen voi jättää kylmilleen. Mutta jos ilmanvaihto on koneellinen(kuten nykyään usein on), ei rakennusta voi vain jättää itsekseen. Silloin tapahtuu kosteudentiivistumistä.
Ei ole olemassa ”arkkitehtiopistoa”, vaan arkkitehdiksi valmistutaan teknillisestä yliopistosta.
-Arkkitehti
Arkkitehti ainoastaan piirtää talon sellaiseksi kun haluaa. Insinöörit sitten miettivät että voiko tuonkin toteuttaa ja miten. Venäjän pohjoisosissa voitte nähdä taloja jotka on rakennettu pilareiden päälle. Harmi, että ikiroudan sulaessa nekin ovat yksi kerrallaan vajoamassa. Mikäli tässä maassa toimittaisiin arkkitehtien pillin mukaan niin maa olisi täynnä käyttökelvottomia taloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuomas Epäileväinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kutsutaan rossipohjaksi ja kyllähän niitä tehdään. Ei maanvaraisessa laatassakaan ole mitään vikaa, kunhan pohjalle laitetaan kunnolla soraa ja pihan kaadot on kunnossa. Tärkeää on myös salaojitus, katon vesimassojen ohjaaminen syöksytorviin sekä kunnolliset räystäät.
Kosteus voi hiipiä talon rakenteisiin vaikka mistä. Pelkkä laadukas rakentaminen ei myöskään riitä vaan taloa on osattava myös huoltaa.
-Arkkitehti
Nuo voisi lähes kaikki unohtaa jos tolpille laittaa. Loppupeleissä parempi ja huolettomampi tapa. Alapuolen putkitukset todella helppo korjata saati siirtää kun kaikki eristettynä mutta näkyvissä.
Ei voi, sillä kosteus voi tunkeutua taloon muiden rakenteiden kautta. Tasakatolle jäävä vesi valuu katon kautta yläpohjaan, puutteelliset/rikkinäiset kourut valuttaa veden ulkoseinään. Jos kapillaarikatkoja ei ole tehty oikein, vesi myös nousee betonisokkelia pitkin seinärakenteisiin. Puutteellinen ulkokuoren tuuletus altistaa ulkovaipan homeelle. Ikkunoiden pellitys, katosten ja ulkoseinien liitoskohdat, katon läpivientien pellitykset jne. on vaaranpaikkoja.
Kosteus voi mennä rakenteisiin myös talon sisältä, jos vedeneristykset ei ole kunnossa tai kodinkoneet taikka putket rikkoutuvat. Myös ilmanvaihdosta on huolehdittava. Talon mitään osaa ei saa päästää myöskään liian kylmäksi, jotta kosteus talon sisällä ei pääse tiivistymään.
Nämä ja paljon muita asioita vaikuttavat rakenteiden kosteusvaurioihin ja mikrobikasvustoiden syntyyn.
Turvallinen rakenne on rossipohjainen massiivipuinen rakenne, jossa on kunnon räystäät, painovoimainen ilmanvaihto ja hyvintehdyt pohjatyöt.
-Arkkitehti
Höpö höpö, jos rakennus on rakennettu oikein ja painovoimaisesti tuulettuvaksi voi talon antaa seistä kylmillään jopa vuosikymmeniä. Mitähän skeidaa siellä arkkitehtiopistoissa nykyään opetetaan, ilmankos nykyrakentamien tuottaa selvää pa**aa markkinoille kun arkkitehditkin ovat ihan hakoteillä.
Toinen arkkitehti täältä tuon ekan arkkitehdin ja raksuun lisäksi: sun talos kyllä homehtuu umpeen jos jätät sen kylmilleen vuosiksi. Painovoimainen ilmanvaihto ei toimi jos asunnon ja ulkoilman välillä ei ole lainkaan lämpötilaeroa. Perus pitkän fysiikan kurssilla lukiossa tuo jo opittiin.
Katso kuvia esim. Ukrainan sodasta taloista, joissa on lämmöt poikki. Niistä jo kuorii tapetit ja maalit irti ja ei ole mennyt montaakaan vuotta. Kauanko tapettirulla pysyy hyvänä ulkona katoksessa suojassa sateelta? Rakennukset alkavat kerätä kosteutta lämmönvaihtelun seurauksena, kun rakenne on esim. aamulla kylmempi kuin ilma, tiivistyy pintaan vettä.
Mutta hauku toki asiantuntijoita minkä kerkiät ja jätä talosi homehtumaan.
Vierailija kirjoitti:
Rakensin taloni ison kiven päälle. On irti maasta.
Raamatussakin on vertaus kuinka sen talo pysyy pystyssä joka rakentaa kalliolle (Jesus). Hiekalle rakennettu ei kestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennenhän "ruokakomerot" tehtiin korkealle :)
Mutta ehkä syy oli se ettei olisi niin paljon eläimiä kimpussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuomas Epäileväinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kutsutaan rossipohjaksi ja kyllähän niitä tehdään. Ei maanvaraisessa laatassakaan ole mitään vikaa, kunhan pohjalle laitetaan kunnolla soraa ja pihan kaadot on kunnossa. Tärkeää on myös salaojitus, katon vesimassojen ohjaaminen syöksytorviin sekä kunnolliset räystäät.
Kosteus voi hiipiä talon rakenteisiin vaikka mistä. Pelkkä laadukas rakentaminen ei myöskään riitä vaan taloa on osattava myös huoltaa.
-Arkkitehti
Nuo voisi lähes kaikki unohtaa jos tolpille laittaa. Loppupeleissä parempi ja huolettomampi tapa. Alapuolen putkitukset todella helppo korjata saati siirtää kun kaikki eristettynä mutta näkyvissä.
Ei voi, sillä kosteus voi tunkeutua taloon muiden rakenteiden kautta. Tasakatolle jäävä vesi valuu katon kautta yläpohjaan, puutteelliset/rikkinäiset kourut valuttaa veden ulkoseinään. Jos kapillaarikatkoja ei ole tehty oikein, vesi myös nousee betonisokkelia pitkin seinärakenteisiin. Puutteellinen ulkokuoren tuuletus altistaa ulkovaipan homeelle. Ikkunoiden pellitys, katosten ja ulkoseinien liitoskohdat, katon läpivientien pellitykset jne. on vaaranpaikkoja.
Kosteus voi mennä rakenteisiin myös talon sisältä, jos vedeneristykset ei ole kunnossa tai kodinkoneet taikka putket rikkoutuvat. Myös ilmanvaihdosta on huolehdittava. Talon mitään osaa ei saa päästää myöskään liian kylmäksi, jotta kosteus talon sisällä ei pääse tiivistymään.
Nämä ja paljon muita asioita vaikuttavat rakenteiden kosteusvaurioihin ja mikrobikasvustoiden syntyyn.
Turvallinen rakenne on rossipohjainen massiivipuinen rakenne, jossa on kunnon räystäät, painovoimainen ilmanvaihto ja hyvintehdyt pohjatyöt.
-Arkkitehti
Höpö höpö, jos rakennus on rakennettu oikein ja painovoimaisesti tuulettuvaksi voi talon antaa seistä kylmillään jopa vuosikymmeniä. Mitähän skeidaa siellä arkkitehtiopistoissa nykyään opetetaan, ilmankos nykyrakentamien tuottaa selvää pa**aa markkinoille kun arkkitehditkin ovat ihan hakoteillä.
Toki jos ilmanvaihto on painovoimainen ja tuuletus on kunnossa (=kosteus pääsee ulos), rakennuksen voi jättää kylmilleen. Mutta jos ilmanvaihto on koneellinen(kuten nykyään usein on), ei rakennusta voi vain jättää itsekseen. Silloin tapahtuu kosteudentiivistumistä.
Ei ole olemassa ”arkkitehtiopistoa”, vaan arkkitehdiksi valmistutaan teknillisestä yliopistosta.
-Arkkitehti
Arkkitehti ainoastaan piirtää talon sellaiseksi kun haluaa. Insinöörit sitten miettivät että voiko tuonkin toteuttaa ja miten. Venäjän pohjoisosissa voitte nähdä taloja jotka on rakennettu pilareiden päälle. Harmi, että ikiroudan sulaessa nekin ovat yksi kerrallaan vajoamassa. Mikäli tässä maassa toimittaisiin arkkitehtien pillin mukaan niin maa olisi täynnä käyttökelvottomia taloja.
Voi tulla sulle yllärinä, mutta arkkitehti on diplomi-insinöörin tutkintonimike rakennussuunnittelun alalta.
Arkkitehti aika helevetin harvoin saa piirtää yhtään mitään itse. Asiakkaan pillin mukaan tässä tanssitaan, ja asiakas on yleensä aika tarkka jos esim. rakennusliike. Ihan kaikki ohjeet tulee tilaajalta, lattialistojen väriä myöten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa on niin märkä maaperä, että ei yhtään hassumpi idea. Joissain maissa suositaan tätä rakennustyyliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olihan Väyrysellä niitä jalasmökkejä.
Tornio/ YliTorniossa lähes kaikilla on jalasmökki. Riippuen maaperästä.
YlitornioLLA
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa rossipohjarakenteissa tulee ongelmaksi viemärien ja vesijohtojen tuominen sen kylmän avotilan läpi - alapohja ei lämmitä paljoakaan alaspäin nykyrakenteilla, toisin kuin se mummolan harva puulattia piti kivijalankin lämpimänä. Eli putket pitää jopa saattolämmittää, jos rossipohja on korkea ja esim. suihkussa ei käydä taajaan ja pitkään (aikuisia asukkaita vain).
Lisäksi jos tahtoo kunnon takan, sen perustukset pitää tuoda maahan ja irti rungosta, ja siinä on sitten osa joka elää eri tahtiin kuin muu runko.
Mutta kun joskus oman talon rakennan, teen sen kyllä rossipohjalle.
- toinen arkkitehti
Mummolassa rossipohja toimi, koska siellä oli takka jota lämmitettiin jatkuvasti, ja sen takan kivipaalu lämmitti sitä alapohjaa.
Maapallo liikkuu kirjoitti:
Meillä ei ole niin suuria maanjäristyksiä eikä tulvia muualla kuin pohjoisella jokialueella jäiden sulamisen aikaan. Johonkin puron varteen rakennettu mökki on usein pilareiden varassa tulvan takia.Hiekalle rakennettu talo vajoaa yleensä hiekkaan,siksi niissä on korotettu alaosaa.Esimerkiksi suohon tai märkään maahan rakennetaan ensin paalut.Silti ne painuu alaspäin.Maa liikkuu joten myös perustukset liikkuu ja pilareita kaatuu talos siirtyy vinoon seiniä halkeaa ja sokkeilliin tulee halkeamia. Ei täällä mitään pysyvää ole maan päällä.
On täällä melko voimakkaitakin maanjäristyksiä mutta aika harvoin. 1882 oli magnitudi 5, mutta saaristossa ei tullut vahinkoa. Suurinta vahinkoa lienee aiheuttanut vuonna 1626 sattunut maanjäristys, jossa Paltamon kirkko vaurioitui pahoin. Tuon järistyksen magnitudiksi on arvioitu 4–5. Eli kyllä tuollainen vielä tulee ja kun asutusta on niin paljon enemmän, niin vahinkoakin tulee. Tuskin mitään niin vakavaa kun maanjäristysalueilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kutsutaan rossipohjaksi ja kyllähän niitä tehdään. Ei maanvaraisessa laatassakaan ole mitään vikaa, kunhan pohjalle laitetaan kunnolla soraa ja pihan kaadot on kunnossa. Tärkeää on myös salaojitus, katon vesimassojen ohjaaminen syöksytorviin sekä kunnolliset räystäät.
Kosteus voi hiipiä talon rakenteisiin vaikka mistä. Pelkkä laadukas rakentaminen ei myöskään riitä vaan taloa on osattava myös huoltaa.
-Arkkitehti
Kunnolla tuulettuva alapohja on aina parempi kuin maanvarainen laatta. Ulkopuolinen vesikaton vedenpoisto on ehdottomasti parempi kuin sisäpuolinen. Myös vesipeltien kaatojen on syytä olla riittävän jyrkät, ja kosteiden tilojen vesieristeiden huolellisesti tehtyjä. Ylipäätään kaikkien rakenteiden olisi syytä olla tuulettuvia.
Toki aina ei ole helppoa noudattaa kaikkia noita ohjeita, tietyntyyppisissä rakennuksissa täytyy esim. käyttää ns. käännetyn katon rakennetta,
Tuossa perusasioita kosteudenhallinnasta. Lisää virka-aikana.
Rakennustarkastaja.
Ei-homehtuvan talon kaava: katso miten modernit koulut on rakennettu ja tee kaikki just päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naantalin asuntomessuilla oli talo, jossa avoin metrin ryömintätila alla. Miten, meneekö sinne metsäneläimiä ja mitä lie ryönää
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-loma-asunnot/pori/17329275
Mökki 5m merenpinnasta. Levitaatiomökki
Onko jokin syy miksi niin tehtäisiin? Paitsi ikiroudan alueilla. Oletan että sitä ei tarkoitettu?
Tasakatto ei ole vatupassinsuora. Siinä on kaadot, joskus hyvinkin voimakkaat. Se ei välttämättä näy kadunkulkijalle, koska usein niissä on suorat reunat itse katon pintaa korkeammalla. Myös kaivot tai vaikkapa sisärännit (joiden hyvyydestä en tässä aio sanoa mitään) löytyvät.
Vierailija kirjoitti:
Naantalin asuntomessuilla oli talo, jossa avoin metrin ryömintätila alla. Miten, meneekö sinne metsäneläimiä ja mitä lie ryönää
Pitäisi olla korkeampi! Sinne alle saisi hyvän parkkipaikan autolle ja polkupyörälle.
Suomessa rossipohjarakenteissa tulee ongelmaksi viemärien ja vesijohtojen tuominen sen kylmän avotilan läpi - alapohja ei lämmitä paljoakaan alaspäin nykyrakenteilla, toisin kuin se mummolan harva puulattia piti kivijalankin lämpimänä. Eli putket pitää jopa saattolämmittää, jos rossipohja on korkea ja esim. suihkussa ei käydä taajaan ja pitkään (aikuisia asukkaita vain).
Lisäksi jos tahtoo kunnon takan, sen perustukset pitää tuoda maahan ja irti rungosta, ja siinä on sitten osa joka elää eri tahtiin kuin muu runko.
Mutta kun joskus oman talon rakennan, teen sen kyllä rossipohjalle.
- toinen arkkitehti