Onko joku syy sille, että taloja ei tehdä kokonaan irti maasta (eli olisi joidekin palkkien, paalujen ms. varassa)?

Kyllä niitä saa, pitää vain kysyä oikeasta paikasta.

Joissakin tapauksissa se voisi vähentää vesi, ötökkä, hämähäkki ja hiiri-invaasioiden määrää jos talo on vähän ylempänä, eikä suoraan kiinni maassa ja liukas alapintaosuus. Portaikkoa pitäisi huoltaa tarpeeksi ja jäiden aikaan liukkaus pois. Putkisto pitäisi vaan suojata jäätymiseltä kunnolla omaan erilliseen palkkiinsa tai pylvääseensä, ja niin että se on helppo huoltaa tai vaihtaa - ilman suurta putkiremonttia saati melua. Palkit tai pylväät saisi tasapainotettua keskenään siten kestävällä älykehikolla, ettei routa paina alas yhtä palkkia yhtäkkiä. Ja maa on alla kestävää. Tulva-alueilla, rannalla tai maanjäristyksissä ulkomailla talon kelluvuus ja korkeampikin paksu palkitus voisi toimia.

Onko kokonaan irti maasta oleva talo siis ilmassa leijuva talo?

Suomessa tehdään betonivalu ja kuivatetaan se huolellisesti. Mielestäni huomattavasti parempi ja turvallisempi tapa tehdä talo kuin rossipohjalla. Suomessa on routa, joka saattaisi liikuttaa kaikenlaisia palkkeja suuntaan jos toiseen. Vähän kuin järven pohjaan paaluilla kiinnitetty laituri liikahtelee jäiden myötä.

Vierailija kirjoitti:

Onko kokonaan irti maasta oleva talo siis ilmassa leijuva talo?

Suomessa tehdään betonivalu ja kuivatetaan se huolellisesti. Mielestäni huomattavasti parempi ja turvallisempi tapa tehdä talo kuin rossipohjalla. Suomessa on routa, joka saattaisi liikuttaa kaikenlaisia palkkeja suuntaan jos toiseen. Vähän kuin järven pohjaan paaluilla kiinnitetty laituri liikahtelee jäiden myötä.

Ne palkit voivat olla kehikossa joka on kiinteä, jolloin ei tule erikseen liikkumista roudan myötä.

Tuomas Epäileväinen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kutsutaan rossipohjaksi ja kyllähän niitä tehdään. Ei maanvaraisessa laatassakaan ole mitään vikaa, kunhan pohjalle laitetaan kunnolla soraa ja pihan kaadot on kunnossa. Tärkeää on myös salaojitus, katon vesimassojen ohjaaminen syöksytorviin sekä kunnolliset räystäät.

Kosteus voi hiipiä talon rakenteisiin vaikka mistä. Pelkkä laadukas rakentaminen ei myöskään riitä vaan taloa on osattava myös huoltaa.

-Arkkitehti

Nuo voisi lähes kaikki unohtaa jos tolpille laittaa. Loppupeleissä parempi ja huolettomampi tapa. Alapuolen putkitukset todella helppo korjata saati siirtää kun kaikki eristettynä mutta näkyvissä. 

Ei voi, sillä kosteus voi tunkeutua taloon muiden rakenteiden kautta. Tasakatolle jäävä vesi valuu katon kautta yläpohjaan, puutteelliset/rikkinäiset kourut valuttaa veden ulkoseinään. Jos kapillaarikatkoja ei ole tehty oikein, vesi myös nousee betonisokkelia pitkin seinärakenteisiin. Puutteellinen ulkokuoren tuuletus altistaa ulkovaipan homeelle. Ikkunoiden pellitys, katosten ja ulkoseinien liitoskohdat, katon läpivientien pellitykset jne. on vaaranpaikkoja.

Kosteus voi mennä rakenteisiin myös talon sisältä, jos vedeneristykset ei ole kunnossa tai kodinkoneet taikka putket rikkoutuvat. Myös ilmanvaihdosta on huolehdittava. Talon mitään osaa ei saa päästää myöskään liian kylmäksi, jotta kosteus talon sisällä ei pääse tiivistymään.

Nämä ja paljon muita asioita vaikuttavat rakenteiden kosteusvaurioihin ja mikrobikasvustoiden syntyyn.

Turvallinen rakenne on rossipohjainen massiivipuinen rakenne, jossa on kunnon räystäät, painovoimainen ilmanvaihto ja hyvintehdyt pohjatyöt.

-Arkkitehti

Maapallo liikkuu kirjoitti:

Hiekalle rakennettu talo vajoaa yleensä hiekkaan,siksi niissä on korotettu alaosaa.

Saattaapi se vuorovesikin olla vaikuttanut tuohon tapaan.

Vierailija kirjoitti:

Omien vanhempien, todella vanha talo on tehty näin.  Ei ilmeisesti nykyään näin toimita.

Tosiaankin on paalujen ja isonkiveyksen yllä pitämä, eikä talo koske maata.  ><

Muuten kait juuri näin, mutta kyllä talon saa kylmäksi päästää jos rakenteet ovat oikein tehty ja kunnossa. Siis kun ajattelee vaikka ennenvanhaista hirsitaloa. Ei siinä ole mitään mikä menisi rikki tai pilalle, jos talo oli kylmillään. Nyt lienee hankaluutena vain vesijohdot ja mahdollisesti metalliset iv-poistoilmakanavat. Jos sellaisia on. Mutta maasta irti, tolppien päälle tai rossipohjalle lienee kuitenkin hyvä valinta. 

Vierailija kirjoitti:

Tuomas Epäileväinen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kutsutaan rossipohjaksi ja kyllähän niitä tehdään. Ei maanvaraisessa laatassakaan ole mitään vikaa, kunhan pohjalle laitetaan kunnolla soraa ja pihan kaadot on kunnossa. Tärkeää on myös salaojitus, katon vesimassojen ohjaaminen syöksytorviin sekä kunnolliset räystäät.

Kosteus voi hiipiä talon rakenteisiin vaikka mistä. Pelkkä laadukas rakentaminen ei myöskään riitä vaan taloa on osattava myös huoltaa.

-Arkkitehti

Nuo voisi lähes kaikki unohtaa jos tolpille laittaa. Loppupeleissä parempi ja huolettomampi tapa. Alapuolen putkitukset todella helppo korjata saati siirtää kun kaikki eristettynä mutta näkyvissä. 

Ei voi, sillä kosteus voi tunkeutua taloon muiden rakenteiden kautta. Tasakatolle jäävä vesi valuu katon kautta yläpohjaan, puutteelliset/rikkinäiset kourut valuttaa veden ulkoseinään. Jos kapillaarikatkoja ei ole tehty oikein, vesi myös nousee betonisokkelia pitkin seinärakenteisiin. Puutteellinen ulkokuoren tuuletus altistaa ulkovaipan homeelle. Ikkunoiden pellitys, katosten ja ulkoseinien liitoskohdat, katon läpivientien pellitykset jne. on vaaranpaikkoja.

Kosteus voi mennä rakenteisiin myös talon sisältä, jos vedeneristykset ei ole kunnossa tai kodinkoneet taikka putket rikkoutuvat. Myös ilmanvaihdosta on huolehdittava. Talon mitään osaa ei saa päästää myöskään liian kylmäksi, jotta kosteus talon sisällä ei pääse tiivistymään.

Nämä ja paljon muita asioita vaikuttavat rakenteiden kosteusvaurioihin ja mikrobikasvustoiden syntyyn.

Turvallinen rakenne on rossipohjainen massiivipuinen rakenne, jossa on kunnon räystäät, painovoimainen ilmanvaihto ja hyvintehdyt pohjatyöt.

-Arkkitehti

Mitä jos panostaa hyviin ja ehjiin kouruihin. Ulkokuoren tuuletukseen on riittäviä ratkaisuja, kuten on tavallisissakin taloissa. Kylmyys /kosteus /lämmitys asiaa voi miettiä materiaalien osalta ja koko talon rakenne. Palkit pitäisi olla riittävää kokoa ja kestäviä, ei mitään pikkukeppejä.

Miten ulkomailla on palkilliset talot saatu toimimaan kosteissa rantaoloissa joissa on viileää.

Täällähän on varsinaisia 'asiantuntijoita' asialla. Yksi arkkitehti yrittää pitää Joel mukana keskustelussa, mutta muut lähinnä miettivät, että talonhan voisi ripustaa vaikka pilvikoukuilla taivaalle, niin ei osu maahan.

Syy siihen, ei sille

Vierailija kirjoitti:

Tuomas Epäileväinen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kutsutaan rossipohjaksi ja kyllähän niitä tehdään. Ei maanvaraisessa laatassakaan ole mitään vikaa, kunhan pohjalle laitetaan kunnolla soraa ja pihan kaadot on kunnossa. Tärkeää on myös salaojitus, katon vesimassojen ohjaaminen syöksytorviin sekä kunnolliset räystäät.

Kosteus voi hiipiä talon rakenteisiin vaikka mistä. Pelkkä laadukas rakentaminen ei myöskään riitä vaan taloa on osattava myös huoltaa.

-Arkkitehti

Nuo voisi lähes kaikki unohtaa jos tolpille laittaa. Loppupeleissä parempi ja huolettomampi tapa. Alapuolen putkitukset todella helppo korjata saati siirtää kun kaikki eristettynä mutta näkyvissä. 

Ei voi, sillä kosteus voi tunkeutua taloon muiden rakenteiden kautta. Tasakatolle jäävä vesi valuu katon kautta yläpohjaan, puutteelliset/rikkinäiset kourut valuttaa veden ulkoseinään. Jos kapillaarikatkoja ei ole tehty oikein, vesi myös nousee betonisokkelia pitkin seinärakenteisiin. Puutteellinen ulkokuoren tuuletus altistaa ulkovaipan homeelle. Ikkunoiden pellitys, katosten ja ulkoseinien liitoskohdat, katon läpivientien pellitykset jne. on vaaranpaikkoja.

Kosteus voi mennä rakenteisiin myös talon sisältä, jos vedeneristykset ei ole kunnossa tai kodinkoneet taikka putket rikkoutuvat. Myös ilmanvaihdosta on huolehdittava. Talon mitään osaa ei saa päästää myöskään liian kylmäksi, jotta kosteus talon sisällä ei pääse tiivistymään.

Nämä ja paljon muita asioita vaikuttavat rakenteiden kosteusvaurioihin ja mikrobikasvustoiden syntyyn.

Turvallinen rakenne on rossipohjainen massiivipuinen rakenne, jossa on kunnon räystäät, painovoimainen ilmanvaihto ja hyvintehdyt pohjatyöt.

-Arkkitehti

Mistä johtuu, että moni noistakin tiedoista pääsi katoamaan jossain vaiheessa, ja 60- ja 70-luvuilla rakennettiin tasakattoisia taloja? Kun taas ennen vanhaan sata vuotta sitten ilman muuta tiedettiin nuo asiat ja osattiin rakentaa.

meillä on talo jossa asuinkerrokset on maan yläpuolella yli metrin verran....alakerrassa on autotallit, sauna, varastot, pakastinhuone ym.

En voisi kuvitelmissanikaan asua talossa jonneka pystyisi ikkunoista kurkkimaan asuinkerroksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kokonaan irti maasta oleva talo siis ilmassa leijuva talo?

Suomessa tehdään betonivalu ja kuivatetaan se huolellisesti. Mielestäni huomattavasti parempi ja turvallisempi tapa tehdä talo kuin rossipohjalla. Suomessa on routa, joka saattaisi liikuttaa kaikenlaisia palkkeja suuntaan jos toiseen. Vähän kuin järven pohjaan paaluilla kiinnitetty laituri liikahtelee jäiden myötä.

Ne palkit voivat olla kehikossa joka on kiinteä, jolloin ei tule erikseen liikkumista roudan myötä.

Silloinhan liikkuu koko kehikko ja vääntyy sen mukaan kuinka vääntö kohdistuu

Koneen vanha konttoritalo Munkkiniemessä rakennettiin aikanaan liejuiselle vesijättömaalle ja osittain lammikon päälle. Se rakennettiin pilarien päälle ja talon alla on kulkuväylä puistoon.

Hyvin se on kestänyt jo 56 vuotta kuivana. Äskettäin talo remontoitiin asunnoiksi, ja päälle tehtiin vielä kaksi lisäkerrosta.

Pilari tai rossipohjaperustus on useimmiten paras ratkaisu, mutta tätäkään ei enää rahasyistä tehdä niin kuin ennen. Paras ratkaisu olisi luonnonkivistä tehty rossipohja, mutta tähän ei löydy enää tekijöitä. Suurimmassa osassa hyvin säilyneitä taloja on tällainen perustus. Luonnonkivi nostaa maasta vähiten kosteutta. Perustuskaan ei pelkästään ratkaise kaikkea, vaan täytyy talossa toki olla muutkin osat kunnossa esim. katto jne. Muita osia rakennuksesta pystyy korjaamaan, mutta perustus, alapohjan rakenne ja salaojitus on lähes mahdottomia tai ainakin niin kalliita ettei niitä kannata korjata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuomas Epäileväinen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kutsutaan rossipohjaksi ja kyllähän niitä tehdään. Ei maanvaraisessa laatassakaan ole mitään vikaa, kunhan pohjalle laitetaan kunnolla soraa ja pihan kaadot on kunnossa. Tärkeää on myös salaojitus, katon vesimassojen ohjaaminen syöksytorviin sekä kunnolliset räystäät.

Kosteus voi hiipiä talon rakenteisiin vaikka mistä. Pelkkä laadukas rakentaminen ei myöskään riitä vaan taloa on osattava myös huoltaa.

-Arkkitehti

Nuo voisi lähes kaikki unohtaa jos tolpille laittaa. Loppupeleissä parempi ja huolettomampi tapa. Alapuolen putkitukset todella helppo korjata saati siirtää kun kaikki eristettynä mutta näkyvissä. 

Ei voi, sillä kosteus voi tunkeutua taloon muiden rakenteiden kautta. Tasakatolle jäävä vesi valuu katon kautta yläpohjaan, puutteelliset/rikkinäiset kourut valuttaa veden ulkoseinään. Jos kapillaarikatkoja ei ole tehty oikein, vesi myös nousee betonisokkelia pitkin seinärakenteisiin. Puutteellinen ulkokuoren tuuletus altistaa ulkovaipan homeelle. Ikkunoiden pellitys, katosten ja ulkoseinien liitoskohdat, katon läpivientien pellitykset jne. on vaaranpaikkoja.

Kosteus voi mennä rakenteisiin myös talon sisältä, jos vedeneristykset ei ole kunnossa tai kodinkoneet taikka putket rikkoutuvat. Myös ilmanvaihdosta on huolehdittava. Talon mitään osaa ei saa päästää myöskään liian kylmäksi, jotta kosteus talon sisällä ei pääse tiivistymään.

Nämä ja paljon muita asioita vaikuttavat rakenteiden kosteusvaurioihin ja mikrobikasvustoiden syntyyn.

Turvallinen rakenne on rossipohjainen massiivipuinen rakenne, jossa on kunnon räystäät, painovoimainen ilmanvaihto ja hyvintehdyt pohjatyöt.

-Arkkitehti

Mitä jos panostaa hyviin ja ehjiin kouruihin. Ulkokuoren tuuletukseen on riittäviä ratkaisuja, kuten on tavallisissakin taloissa. Kylmyys /kosteus /lämmitys asiaa voi miettiä materiaalien osalta ja koko talon rakenne. Palkit pitäisi olla riittävää kokoa ja kestäviä, ei mitään pikkukeppejä.

Mitä lisäarvoa ne puiset pilarit tuovat verrattuna tuulettuvaan alapohjaan? (Palkki on vaakasuora tukirakenne) Samalla tavalla se talo seisoo teräsbetonisokkelin päällä ja tuulettuu alapuolelta kuin jos se seisoisi pilareiden varassa? Pilareiden varassa seisovan talon alapohja on avoin ja näin altis lumelle.

-Arkkitehti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuomas Epäileväinen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kutsutaan rossipohjaksi ja kyllähän niitä tehdään. Ei maanvaraisessa laatassakaan ole mitään vikaa, kunhan pohjalle laitetaan kunnolla soraa ja pihan kaadot on kunnossa. Tärkeää on myös salaojitus, katon vesimassojen ohjaaminen syöksytorviin sekä kunnolliset räystäät.

Kosteus voi hiipiä talon rakenteisiin vaikka mistä. Pelkkä laadukas rakentaminen ei myöskään riitä vaan taloa on osattava myös huoltaa.

-Arkkitehti

Nuo voisi lähes kaikki unohtaa jos tolpille laittaa. Loppupeleissä parempi ja huolettomampi tapa. Alapuolen putkitukset todella helppo korjata saati siirtää kun kaikki eristettynä mutta näkyvissä. 

Ei voi, sillä kosteus voi tunkeutua taloon muiden rakenteiden kautta. Tasakatolle jäävä vesi valuu katon kautta yläpohjaan, puutteelliset/rikkinäiset kourut valuttaa veden ulkoseinään. Jos kapillaarikatkoja ei ole tehty oikein, vesi myös nousee betonisokkelia pitkin seinärakenteisiin. Puutteellinen ulkokuoren tuuletus altistaa ulkovaipan homeelle. Ikkunoiden pellitys, katosten ja ulkoseinien liitoskohdat, katon läpivientien pellitykset jne. on vaaranpaikkoja.

Kosteus voi mennä rakenteisiin myös talon sisältä, jos vedeneristykset ei ole kunnossa tai kodinkoneet taikka putket rikkoutuvat. Myös ilmanvaihdosta on huolehdittava. Talon mitään osaa ei saa päästää myöskään liian kylmäksi, jotta kosteus talon sisällä ei pääse tiivistymään.

Nämä ja paljon muita asioita vaikuttavat rakenteiden kosteusvaurioihin ja mikrobikasvustoiden syntyyn.

Turvallinen rakenne on rossipohjainen massiivipuinen rakenne, jossa on kunnon räystäät, painovoimainen ilmanvaihto ja hyvintehdyt pohjatyöt.

-Arkkitehti

Mistä johtuu, että moni noistakin tiedoista pääsi katoamaan jossain vaiheessa, ja 60- ja 70-luvuilla rakennettiin tasakattoisia taloja? Kun taas ennen vanhaan sata vuotta sitten ilman muuta tiedettiin nuo asiat ja osattiin rakentaa.

Maalta muutettiin joukoittain kaupunkeihin ja piti saada nopeasti uusia koteja. Siirryttiin pikkuhiljaa elementtirakentamiseen eikä kaikkia riskejä ymmärretty. Raha on määrännyt paljon tuohon aikaan eikä uusien rakenteiden riskit ole olleet tiedossa. Puurakenteisten Ulkoseinien alajuoksut on upotettu betoniin ilman kermejä, lattiapinta maantasossa, ei salaojituksia ei ole ollut jne.

Nykyään sitten rakenteet on tosi monimutkaisia ja työvoima varsinkin isoilla hankkeilla ulkomailta. Suunnittelijoilla, valvojilla ja työntekijöillä ei välttämättä ole yhteistä kieltä.

Onneksi nykyään rakennetaan enemmän massiivipuusta. Kannattaa tutustua CLT:hen ja esim liimahirteen.

-Arkkitehti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kutsutaan rossipohjaksi ja kyllähän niitä tehdään. Ei maanvaraisessa laatassakaan ole mitään vikaa, kunhan pohjalle laitetaan kunnolla soraa ja pihan kaadot on kunnossa. Tärkeää on myös salaojitus, katon vesimassojen ohjaaminen syöksytorviin sekä kunnolliset räystäät.

Kosteus voi hiipiä talon rakenteisiin vaikka mistä. Pelkkä laadukas rakentaminen ei myöskään riitä vaan taloa on osattava myös huoltaa.

-Arkkitehti

olet aika huono arkkitehdiksi. Ei se rossipohjaratkaisukaan ole KOKONAAN irti maasta.

Syystä, että itselevitoivia taloja ei ole vielä saatu toimiviksi.

Vierailija kirjoitti:

Täytyisi rakentaa jonkinlainen teline, johon talon voisi ripustaa katosta niin olisi kokonaan irti maasta. Esimerkiksi metrin ilmassa. Raput ehkä vain muutaman sentin maasta irti. Vesiliittymä ehkä jossain pylväässä talon alla.

Tuulisemmalla ilmalla tuollaisessa keinukodissa nukahtaisi kivasti.