Lue keskustelun säännöt.
Onko joku syy sille, että taloja ei tehdä kokonaan irti maasta (eli olisi joidekin palkkien, paalujen ms. varassa)?
05.04.2021 |
Kun sieltä maanrajasta tulee niitä kosteusongelmia, niin eikö olisi helpompaa tehdä niin, että koko talo on maasta irti?
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Tehdäänhän niitä. Kantava alapohja, jonka alla ryömintätila on nykykerrostaloissa todella yleinen rakenne.
Itse en pidä puisesta rossipohjasta, ontelolaatta olisi ok.
Omat talot tehty maavaraiselle laatalle ilman kosteusongelmia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omien vanhempien, todella vanha talo on tehty näin. Ei ilmeisesti nykyään näin toimita.
Tosiaankin on paalujen ja isonkiveyksen yllä pitämä, eikä talo koske maata. ><
Muuten kait juuri näin, mutta kyllä talon saa kylmäksi päästää jos rakenteet ovat oikein tehty ja kunnossa. Siis kun ajattelee vaikka ennenvanhaista hirsitaloa. Ei siinä ole mitään mikä menisi rikki tai pilalle, jos talo oli kylmillään. Nyt lienee hankaluutena vain vesijohdot ja mahdollisesti metalliset iv-poistoilmakanavat. Jos sellaisia on. Mutta maasta irti, tolppien päälle tai rossipohjalle lienee kuitenkin hyvä valinta.
Riippuu seinän rakenteesta, voiko rakennuksen päästää kylmäksi. Ennen seinä oli hirttä koko matkalta. Nykyisten lämmöneristysmääräysten mukaan tällainen seinä ei täytä vaatimuksia ja eristettä pitää olla enemmän, jolloin rakennetta ei voi päästää kylmäksi, kosteus tiivistyy rakenteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Tuomas Epäileväinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kutsutaan rossipohjaksi ja kyllähän niitä tehdään. Ei maanvaraisessa laatassakaan ole mitään vikaa, kunhan pohjalle laitetaan kunnolla soraa ja pihan kaadot on kunnossa. Tärkeää on myös salaojitus, katon vesimassojen ohjaaminen syöksytorviin sekä kunnolliset räystäät.
Kosteus voi hiipiä talon rakenteisiin vaikka mistä. Pelkkä laadukas rakentaminen ei myöskään riitä vaan taloa on osattava myös huoltaa.
-Arkkitehti
Nuo voisi lähes kaikki unohtaa jos tolpille laittaa. Loppupeleissä parempi ja huolettomampi tapa. Alapuolen putkitukset todella helppo korjata saati siirtää kun kaikki eristettynä mutta näkyvissä.
Ei voi, sillä kosteus voi tunkeutua taloon muiden rakenteiden kautta. Tasakatolle jäävä vesi valuu katon kautta yläpohjaan, puutteelliset/rikkinäiset kourut valuttaa veden ulkoseinään. Jos kapillaarikatkoja ei ole tehty oikein, vesi myös nousee betonisokkelia pitkin seinärakenteisiin. Puutteellinen ulkokuoren tuuletus altistaa ulkovaipan homeelle. Ikkunoiden pellitys, katosten ja ulkoseinien liitoskohdat, katon läpivientien pellitykset jne. on vaaranpaikkoja.
Kosteus voi mennä rakenteisiin myös talon sisältä, jos vedeneristykset ei ole kunnossa tai kodinkoneet taikka putket rikkoutuvat. Myös ilmanvaihdosta on huolehdittava. Talon mitään osaa ei saa päästää myöskään liian kylmäksi, jotta kosteus talon sisällä ei pääse tiivistymään.
Nämä ja paljon muita asioita vaikuttavat rakenteiden kosteusvaurioihin ja mikrobikasvustoiden syntyyn.
Turvallinen rakenne on rossipohjainen massiivipuinen rakenne, jossa on kunnon räystäät, painovoimainen ilmanvaihto ja hyvintehdyt pohjatyöt.
-Arkkitehti
Höpö höpö, jos rakennus on rakennettu oikein ja painovoimaisesti tuulettuvaksi voi talon antaa seistä kylmillään jopa vuosikymmeniä. Mitähän skeidaa siellä arkkitehtiopistoissa nykyään opetetaan, ilmankos nykyrakentamien tuottaa selvää pa**aa markkinoille kun arkkitehditkin ovat ihan hakoteillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omien vanhempien, todella vanha talo on tehty näin. Ei ilmeisesti nykyään näin toimita.
Tosiaankin on paalujen ja isonkiveyksen yllä pitämä, eikä talo koske maata. ><
Muuten kait juuri näin, mutta kyllä talon saa kylmäksi päästää jos rakenteet ovat oikein tehty ja kunnossa. Siis kun ajattelee vaikka ennenvanhaista hirsitaloa. Ei siinä ole mitään mikä menisi rikki tai pilalle, jos talo oli kylmillään. Nyt lienee hankaluutena vain vesijohdot ja mahdollisesti metalliset iv-poistoilmakanavat. Jos sellaisia on. Mutta maasta irti, tolppien päälle tai rossipohjalle lienee kuitenkin hyvä valinta.
Riippuu seinän rakenteesta, voiko rakennuksen päästää kylmäksi. Ennen seinä oli hirttä koko matkalta. Nykyisten lämmöneristysmääräysten mukaan tällainen seinä ei täytä vaatimuksia ja eristettä pitää olla enemmän, jolloin rakennetta ei voi päästää kylmäksi, kosteus tiivistyy rakenteisiin.
Ei vaikuta eristeen määrä. Massiivipuisessa rakennuksessa kosteus tiivistyy puurakenteeseen, mikä on ok. Betoni- ja puurankarakenteessa on höyrysulku, joka estää kosteuden poistumisen ja kun lämpötila laskee tarpeeksi niin kosteus tiivistyy sisäpuolelle höyrynsulun pintaan.
-Arkkitehti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuomas Epäileväinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kutsutaan rossipohjaksi ja kyllähän niitä tehdään. Ei maanvaraisessa laatassakaan ole mitään vikaa, kunhan pohjalle laitetaan kunnolla soraa ja pihan kaadot on kunnossa. Tärkeää on myös salaojitus, katon vesimassojen ohjaaminen syöksytorviin sekä kunnolliset räystäät.
Kosteus voi hiipiä talon rakenteisiin vaikka mistä. Pelkkä laadukas rakentaminen ei myöskään riitä vaan taloa on osattava myös huoltaa.
-Arkkitehti
Nuo voisi lähes kaikki unohtaa jos tolpille laittaa. Loppupeleissä parempi ja huolettomampi tapa. Alapuolen putkitukset todella helppo korjata saati siirtää kun kaikki eristettynä mutta näkyvissä.
Ei voi, sillä kosteus voi tunkeutua taloon muiden rakenteiden kautta. Tasakatolle jäävä vesi valuu katon kautta yläpohjaan, puutteelliset/rikkinäiset kourut valuttaa veden ulkoseinään. Jos kapillaarikatkoja ei ole tehty oikein, vesi myös nousee betonisokkelia pitkin seinärakenteisiin. Puutteellinen ulkokuoren tuuletus altistaa ulkovaipan homeelle. Ikkunoiden pellitys, katosten ja ulkoseinien liitoskohdat, katon läpivientien pellitykset jne. on vaaranpaikkoja.
Kosteus voi mennä rakenteisiin myös talon sisältä, jos vedeneristykset ei ole kunnossa tai kodinkoneet taikka putket rikkoutuvat. Myös ilmanvaihdosta on huolehdittava. Talon mitään osaa ei saa päästää myöskään liian kylmäksi, jotta kosteus talon sisällä ei pääse tiivistymään.
Nämä ja paljon muita asioita vaikuttavat rakenteiden kosteusvaurioihin ja mikrobikasvustoiden syntyyn.
Turvallinen rakenne on rossipohjainen massiivipuinen rakenne, jossa on kunnon räystäät, painovoimainen ilmanvaihto ja hyvintehdyt pohjatyöt.
-Arkkitehti
Höpö höpö, jos rakennus on rakennettu oikein ja painovoimaisesti tuulettuvaksi voi talon antaa seistä kylmillään jopa vuosikymmeniä. Mitähän skeidaa siellä arkkitehtiopistoissa nykyään opetetaan, ilmankos nykyrakentamien tuottaa selvää pa**aa markkinoille kun arkkitehditkin ovat ihan hakoteillä.
Toki jos ilmanvaihto on painovoimainen ja tuuletus on kunnossa (=kosteus pääsee ulos), rakennuksen voi jättää kylmilleen. Mutta jos ilmanvaihto on koneellinen(kuten nykyään usein on), ei rakennusta voi vain jättää itsekseen. Silloin tapahtuu kosteudentiivistumistä.
Ei ole olemassa ”arkkitehtiopistoa”, vaan arkkitehdiksi valmistutaan teknillisestä yliopistosta.
-Arkkitehti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuomas Epäileväinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kutsutaan rossipohjaksi ja kyllähän niitä tehdään. Ei maanvaraisessa laatassakaan ole mitään vikaa, kunhan pohjalle laitetaan kunnolla soraa ja pihan kaadot on kunnossa. Tärkeää on myös salaojitus, katon vesimassojen ohjaaminen syöksytorviin sekä kunnolliset räystäät.
Kosteus voi hiipiä talon rakenteisiin vaikka mistä. Pelkkä laadukas rakentaminen ei myöskään riitä vaan taloa on osattava myös huoltaa.
-Arkkitehti
Nuo voisi lähes kaikki unohtaa jos tolpille laittaa. Loppupeleissä parempi ja huolettomampi tapa. Alapuolen putkitukset todella helppo korjata saati siirtää kun kaikki eristettynä mutta näkyvissä.
Ei voi, sillä kosteus voi tunkeutua taloon muiden rakenteiden kautta. Tasakatolle jäävä vesi valuu katon kautta yläpohjaan, puutteelliset/rikkinäiset kourut valuttaa veden ulkoseinään. Jos kapillaarikatkoja ei ole tehty oikein, vesi myös nousee betonisokkelia pitkin seinärakenteisiin. Puutteellinen ulkokuoren tuuletus altistaa ulkovaipan homeelle. Ikkunoiden pellitys, katosten ja ulkoseinien liitoskohdat, katon läpivientien pellitykset jne. on vaaranpaikkoja.
Kosteus voi mennä rakenteisiin myös talon sisältä, jos vedeneristykset ei ole kunnossa tai kodinkoneet taikka putket rikkoutuvat. Myös ilmanvaihdosta on huolehdittava. Talon mitään osaa ei saa päästää myöskään liian kylmäksi, jotta kosteus talon sisällä ei pääse tiivistymään.
Nämä ja paljon muita asioita vaikuttavat rakenteiden kosteusvaurioihin ja mikrobikasvustoiden syntyyn.
Turvallinen rakenne on rossipohjainen massiivipuinen rakenne, jossa on kunnon räystäät, painovoimainen ilmanvaihto ja hyvintehdyt pohjatyöt.
-Arkkitehti
Höpö höpö, jos rakennus on rakennettu oikein ja painovoimaisesti tuulettuvaksi voi talon antaa seistä kylmillään jopa vuosikymmeniä. Mitähän skeidaa siellä arkkitehtiopistoissa nykyään opetetaan, ilmankos nykyrakentamien tuottaa selvää pa**aa markkinoille kun arkkitehditkin ovat ihan hakoteillä.
Juu, niin voi. Mutta ei voi sen muutaman kylmän vuoden jälkeen ottaa asuinkäyttöön ellei kaikki pinnat ole epäorgaanisia maaleja myören.
t. konnari
Meidän talo on perustettu paaluille ja on kantava tuulettuva alapohja (ontelolaatat). Maanvarainen laatta on se halvin ratkaisu, seuraavaksi edullisin perinteinen sokkeliperustus. Mutta maaperä oli sellainen, että ne eivät tulleet kyseeseen, joten jouduttiin tekemään tämä kallein ratkaisu. Autotalli tehtiin tietysti myös samalla rakenneratkaisulla. Lisähintaa siis alkuperäiseen suunnitelmaan (sokkeliperustukseen) tuli noin 30 k€. Siinä yksi syy, miksi pilariperustuksia ei juurikaan tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joissakin tapauksissa se voisi vähentää vesi, ötökkä, hämähäkki ja hiiri-invaasioiden määrää jos talo on vähän ylempänä, eikä suoraan kiinni maassa ja liukas alapintaosuus. Portaikkoa pitäisi huoltaa tarpeeksi ja jäiden aikaan liukkaus pois. Putkisto pitäisi vaan suojata jäätymiseltä kunnolla omaan erilliseen palkkiinsa tai pylvääseensä, ja niin että se on helppo huoltaa tai vaihtaa - ilman suurta putkiremonttia saati melua. Palkit tai pylväät saisi tasapainotettua keskenään siten kestävällä älykehikolla, ettei routa paina alas yhtä palkkia yhtäkkiä. Ja maa on alla kestävää. Tulva-alueilla, rannalla tai maanjäristyksissä ulkomailla talon kelluvuus ja korkeampikin paksu palkitus voisi toimia.
Kyllähän nykyaikainen paalutus kestää eikä kallistele. Paaluttaahan ne kerrostalonkin eikä ne mihinkään "kallistu"! Normimaahan kelpaa hyvinkin kevyt paalutus ja sokkelin teko maanvaihto aika kevyttä. Siihen ontelolaatat ja runko pystöön. haiskahtaa halvemmalta eikä tarvi Raadoneita mittailla.
Vierailija kirjoitti:
Tuomas Epäileväinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kutsutaan rossipohjaksi ja kyllähän niitä tehdään. Ei maanvaraisessa laatassakaan ole mitään vikaa, kunhan pohjalle laitetaan kunnolla soraa ja pihan kaadot on kunnossa. Tärkeää on myös salaojitus, katon vesimassojen ohjaaminen syöksytorviin sekä kunnolliset räystäät.
Kosteus voi hiipiä talon rakenteisiin vaikka mistä. Pelkkä laadukas rakentaminen ei myöskään riitä vaan taloa on osattava myös huoltaa.
-Arkkitehti
Nuo voisi lähes kaikki unohtaa jos tolpille laittaa. Loppupeleissä parempi ja huolettomampi tapa. Alapuolen putkitukset todella helppo korjata saati siirtää kun kaikki eristettynä mutta näkyvissä.
Ei voi, sillä kosteus voi tunkeutua taloon muiden rakenteiden kautta. Tasakatolle jäävä vesi valuu katon kautta yläpohjaan, puutteelliset/rikkinäiset kourut valuttaa veden ulkoseinään. Jos kapillaarikatkoja ei ole tehty oikein, vesi myös nousee betonisokkelia pitkin seinärakenteisiin. Puutteellinen ulkokuoren tuuletus altistaa ulkovaipan homeelle. Ikkunoiden pellitys, katosten ja ulkoseinien liitoskohdat, katon läpivientien pellitykset jne. on vaaranpaikkoja.
Kosteus voi mennä rakenteisiin myös talon sisältä, jos vedeneristykset ei ole kunnossa tai kodinkoneet taikka putket rikkoutuvat. Myös ilmanvaihdosta on huolehdittava. Talon mitään osaa ei saa päästää myöskään liian kylmäksi, jotta kosteus talon sisällä ei pääse tiivistymään.
Nämä ja paljon muita asioita vaikuttavat rakenteiden kosteusvaurioihin ja mikrobikasvustoiden syntyyn.
Turvallinen rakenne on rossipohjainen massiivipuinen rakenne, jossa on kunnon räystäät, painovoimainen ilmanvaihto ja hyvintehdyt pohjatyöt.
-Arkkitehti
Nuo luetelluthan koskee kaikkia talotyyppejä. Eihän rossipohja tarkoita tasakattoa esimerkiksi? Eikä rossipohja tarkoita että rännit tukossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuomas Epäileväinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kutsutaan rossipohjaksi ja kyllähän niitä tehdään. Ei maanvaraisessa laatassakaan ole mitään vikaa, kunhan pohjalle laitetaan kunnolla soraa ja pihan kaadot on kunnossa. Tärkeää on myös salaojitus, katon vesimassojen ohjaaminen syöksytorviin sekä kunnolliset räystäät.
Kosteus voi hiipiä talon rakenteisiin vaikka mistä. Pelkkä laadukas rakentaminen ei myöskään riitä vaan taloa on osattava myös huoltaa.
-Arkkitehti
Nuo voisi lähes kaikki unohtaa jos tolpille laittaa. Loppupeleissä parempi ja huolettomampi tapa. Alapuolen putkitukset todella helppo korjata saati siirtää kun kaikki eristettynä mutta näkyvissä.
Ei voi, sillä kosteus voi tunkeutua taloon muiden rakenteiden kautta. Tasakatolle jäävä vesi valuu katon kautta yläpohjaan, puutteelliset/rikkinäiset kourut valuttaa veden ulkoseinään. Jos kapillaarikatkoja ei ole tehty oikein, vesi myös nousee betonisokkelia pitkin seinärakenteisiin. Puutteellinen ulkokuoren tuuletus altistaa ulkovaipan homeelle. Ikkunoiden pellitys, katosten ja ulkoseinien liitoskohdat, katon läpivientien pellitykset jne. on vaaranpaikkoja.
Kosteus voi mennä rakenteisiin myös talon sisältä, jos vedeneristykset ei ole kunnossa tai kodinkoneet taikka putket rikkoutuvat. Myös ilmanvaihdosta on huolehdittava. Talon mitään osaa ei saa päästää myöskään liian kylmäksi, jotta kosteus talon sisällä ei pääse tiivistymään.
Nämä ja paljon muita asioita vaikuttavat rakenteiden kosteusvaurioihin ja mikrobikasvustoiden syntyyn.
Turvallinen rakenne on rossipohjainen massiivipuinen rakenne, jossa on kunnon räystäät, painovoimainen ilmanvaihto ja hyvintehdyt pohjatyöt.
-Arkkitehti
Mitä jos panostaa hyviin ja ehjiin kouruihin. Ulkokuoren tuuletukseen on riittäviä ratkaisuja, kuten on tavallisissakin taloissa. Kylmyys /kosteus /lämmitys asiaa voi miettiä materiaalien osalta ja koko talon rakenne. Palkit pitäisi olla riittävää kokoa ja kestäviä, ei mitään pikkukeppejä.
Mitä lisäarvoa ne puiset pilarit tuovat verrattuna tuulettuvaan alapohjaan? (Palkki on vaakasuora tukirakenne) Samalla tavalla se talo seisoo teräsbetonisokkelin päällä ja tuulettuu alapuolelta kuin jos se seisoisi pilareiden varassa? Pilareiden varassa seisovan talon alapohja on avoin ja näin altis lumelle.
-Arkkitehti
No eihän nyt toki pilarien varassa oleva näytä niitä tolppia-)). Omassa rintamiestalossa aikoinaan pentuna sovin kävelemään siellä alhaalla ja katteleen talon pohjaa. Siinä oli luukku mistä sinne pääsi ja muuten sitä kiersi helma ja talo ihan normaalin näkönen ulospäin.
Vierailija kirjoitti:
Tehdäänhän niitä. Kantava alapohja, jonka alla ryömintätila on nykykerrostaloissa todella yleinen rakenne.
Näitä on vaikka millä mitalla ja sanoisin että enimmäkseen 70-luvun puolivälin taloissa. Piirrän työkseni remonttikohteita, joten monia tällaisia kellarittomia, mutta ryömintätilallisia 70-luvun taloja on tullut piirrettyä. Yleiset tilat on erillisissä rakennuksissa tai pohjakerroksessa. Sen sijaan on tullut vastaan 50-luvun taloja, joissa on jopa parikin tasoa maan alla tai niin että yksi taso maan alla kokonaan ja toinen puolittain. Nää on kamalia. Usein liiketilojakin on noissa poulikellareissa ja sitten kun tulee rankkasateita, tarvitaan palokunta apuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakensin taloni ison kiven päälle. On irti maasta.
Paras opettaja on sellainen, joka saa huonon oppilaan oppimaan. Näin se vain on. Se ei ole selitys, että oppilaalla ei ole motivaatiota, kun se hyvä opettaja nimenomaan saa sen motivaationkin syttymään. Hyviä, oma-alotteisia oppilaita ei tarvitse opettaa, ainoastaan ohjata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vääksyssä on rakennettu putkien varaan iso omakotitalo. Sauna ja kaikki vesijohdot ovat johdettu sinne ja ne kaikki on suojaputkissa. Talo päädystä katsoen on t kirjaimen muotoinen. Siinä alakerran oo
Osassa on kaikki kosteutta aiheuttavat toimet. Esim pyykinpesu, sauna yms. Ollaan seurattu sitä. Esimerkiksi lämmitys kuluttaa vain vähän yli 3000 kW vuodessa.
Talo on Kivirinteentie 10.
Se onnistuu varmaan kivijalallakin tai betonikehikko. Kunhan ei ole kuopassa koko talo. Vaan ei-niin-vetisessä paikassa. Ehkä pieni mäki ja ojat sivuun, kaupungissa tietenkin kaivot.
Ei vaan osata, ei kai siihen muuta syytä ole. Ja näin on aina tehty.
I skären har praktiskt taget alla stugor tidigare byggts på pelare, då de på det sättet skonar naturen och är rätt underhållsfria. Nuförtiden tas bulldozern på plats och hela idén med ett fritidsställe förstörs med den.
Tulvaherkillä alueilla esim. USA:ssa saa vakuutusmaksuista alennusta, kun talo rakennettu palkkien varaan.
En tiedä olisiko meillä maaperän rakenteen takia mahdollista.
Meillä tehtiin ja huomaan, että olisi pitänyt eristää paremmin alapohjasta. Eli jos sen laittaa pilareille korkealle, pitää olla superhyvä eristys Suomen talvessa.