Lapsen harrastus - miten toimia?
Lapsi harrastaa urheilulajia, jossa harjoituskerrat kasvavat yhdestä kahteen syksyllä. Huhtikuun lopulla pitäisi ilmoittaa, jatkaako vai eikö jatka.
Laji on lapselle tärkeä ja lapsi pitää lajista.
Kustannukset toki kasvavat, mikä ei ole ongelma, mutta koska asumme 40km päästä harrastuksen järjestämispaikasta, vaatii kuskaaminen tietenkin vähän enemmän kuin aiemmin.
Lapsi ei voi harrastaa lähempänä tätä lajia, joten vaihtoehtona on joko kuskata tai lopettaa. Kerta viikkoon ei myöskään onnistu lajin tavoitteellisuuden vuoksi.
En pidä asiaa ongelmana ja kuskailu on edelleen mahdollista. Voin yhdistää tuohon esim. kaupassa käyntiä tai muuta asiointia. Mietin lähinnä, kannattaisiko tässä konsultoida opettajaa ja kysellä, näkeekö lapsen etenevän hyvin lajissa niin, että se kuskailu kannattaa? Miten te tekisitte?
Kommentit (10)
Kertomasi perusteella valinta on aika selvä. Jatkakaa.
Jatkaisin. Lapselle todella kurjaa jos harrastus loppuu siksi, ettei vanhemmat jaksakaan viedä.
Näitä jatkoja (hinta ja kyyditykset) kannattaa aina miettiä kun pistää lapsen lajiin, jossa ei höntsäillä. Lajit vaativat myös vanhemmilta aika paljon. Yleensä kyllä myös antavat valtavasti sekä lapselle että vanhemmalle
Tietenkin jatkatte, jos lapsi haluaa.
Jatkaisin, viis siitä miten lapsi etenee, jos hän tykkää. Jos tykkää, niin silloin yleensä eteneekin.
Meillä ei ole noin pitkiä harrastusmatkoja, mutta kuskaan lasta 8 kertaa viikossa harjoituksiin, koska se on hänelle tärkeää. Joustan mielummin omista menoistani ja lenkkeilen harjoitusten aikana itse.
Mitä väliä eteneekö lapsi hyvin jos harrastus on mieleinen?
No joo, mietinkin tuota etenemisjuttua että onko kuitenkaan kovin relevantti kun on tosiaan niin tärkeä ja mieluinen. Se onkin ollut tärkein syy, miksi olen itsekin mielellään ajanut tuota matkaa.
Lisäksi on kyllä saavuttanut ne taidot, mitä tässä vuoden aikana on ajateltu ryhmän oppivan eli kaipa hän etenee :D
Vierailija kirjoitti:
No joo, mietinkin tuota etenemisjuttua että onko kuitenkaan kovin relevantti kun on tosiaan niin tärkeä ja mieluinen. Se onkin ollut tärkein syy, miksi olen itsekin mielellään ajanut tuota matkaa.
Lisäksi on kyllä saavuttanut ne taidot, mitä tässä vuoden aikana on ajateltu ryhmän oppivan eli kaipa hän etenee :D
Ja siis tämä ap :)
Lapsen mielipide ja harrastushalu edellä menisin.
Jos laji lapselle tärkeä jatkakaa. Ei lapsen tarvitse olla siinä mestari. Lajin harrastaminen itsessään nykyisellåän tuo hänelle onnellisuutta ja lisää hyvinvointia
Jatkaisin. Olisi vaikea keksiä korvaavaa harrastusta tilalle ja vaikka keksisikin niin harrastuskaverit vaihtuisivat.