Mistä saitte rahaa huonekaluihin silloin kun...

Kelan rahoilla ostin huonekalut käytettynä silloin joskus 20-vuotiaana kun muutin. Eipä niillä rahoilla mitään kallista ja hienoa designia ostettu. 😁

Ei ole vanhempien pakko ostaa aikuiselle pojalle mitään mutta toki voitte auttaa häntä hankinnoissa jos haluatte.

Jotain vanhoja saatiin, ja sitten töissä ollessa ostettua.

Sittemmin erossa meni lähes kaikki, ja elän lähes ilman. Ei sitä paljoa tarvitse. Itse juuri harkitsin ostaa 40€ puutarhapöydän ja penkit kotiin. Katsotaan nyt...

Otin oman sänkyni, mattoni. Äiti antoi yhdet verhot. Olin ostanut pikkuhiljaa kesätyörahoilla imurin, kahvinkeittimen, astiat, aterimet ja oli paljon kaikkea pikkutavaraa. Muutinkin sitten poikaystävän kanssa yhteen ja häneltä tuli tv ja jotain pientä. Sohva ostettiin.

Oma poikani muutti omilleen 1,5 vuotta sitten ja maksoin hänelle kaiken. Kuittia pukkas watsupiin ja makselin. Hyvä sohva minulla oli hälle antaa. Mitäpä ei lasten eteen.

Itse hain ja sain samasta paikasta kuin nykyäänkin. Kelalta, entisestä sosiaalitoimesta.

No en saanut mistään kaikkea kerralla. Pienen vanhan sohvan, sängyn ja rippilahja-astiat sain lapsuudenkodista matkaan. Loput on pikku hiljaa kerätty kirppareilta, Ikeasta, kavereilta käytettynä, tori.fi:stä ja Facebookin roskalava-ja kirppisryhmistä. Mikään taho ei kenellekään maksa kaikkia huonekaluja. Sossusta voi saada tukea pyykinpesukoneeseen, jos taloyhtiössä ei ole pyykkitupaa ja tulot ovat tarpeeksi pienet.

Vanhempana voi auttaa esimerkiksi keräämällä vanhoja keittiötarpeita valmiiksi. Jos teillä on esim. kolme kuorimaveistä, annat yhden pojalle. Jälkikäteen voi viisastella, että lapsen kotoa lähtemiseen olisi voinut valmistautua jo pitkän aikaa keräämällä tavaraa talteen, kun edullisesti tai ilmaiseksi on tullut vastaan.

Kotoa otin mukaani sängyn ja petivaatteet, lipaston ja kirjoituspöydä. Sain sukulaisilta kaikenlaista liinavaatetta (lakanoita, pyyhkeitä ja verhoja), sekä astioita. Käytettyjä, mutta hyväkuntoisia. Niillä pääsi alkuun.

Laita paikalliseen Fb:n Roskalavaryhmään ilmoitus. Siellä tarjotaan ihan hyvää tavaraa omilleen muuttaville.

Otin muutaman huonekalun lapsuudenkodista ja ostin uuden sängyn ylioppilaslahjarahoilla. 

Nykyään ihmisillä tuppaa olemaan nurkat täynnä roinaa ja ovat ilahtuneita jos ne jollekin kelpaa. Mutta silloin ei välttämättä kaikki mätsää yhteen ja ole trendikästä.

Sänky ostettiin minulle uutena, vanhempani olivat kaupassa mukana ja maksoivat. Muut huonekalut sain lapsuudenkodista mukaani. Astioita ja muuta kodintavaraa olin saanut jo vuosien varrella etukäteen lahjoiksi, joten sellaisia tarvitsi ostaa hyvin vähän.

En mistää. Etin ilmaisia somen avulla ja löytyhä niitä jossei nirsoile. Ei ensiasunnon tarvi olla hienoin vaa voi päivitellä pikkuhiljaa sitä mukaa ku on rahaa (jos se on nii tärkeää)

Tori.fi

Käytiin töissä opiskelun ohella. 

Omista huoneista otettiin mukaan laverit, siitä saatiin kulmasohva asuntoon. Mulla oli lisäksi kirjahylly. Anoppi muutti samaan aikaan ja jätti meille ruokapöydän ja tuolit. Muuta ei yksiöön mahtunut. 

Sitä mukaa kun rahaa säästyi osteltiin jotain pientä ja omaa. 

Omilla lapsilla samoin, ensin oman huoneen kalusteilla alkuun  ja sitten hankintoja vähitellen. Keittiökamoja, liinavaatteita ja pyyhkeitä ostettiin x summalla Ikeasta.

Nykyään nuo roskalavaryhmät on mahtavia, itse olemme antaneet niiden kautta jopa antiikkihuonekaluja muuton yhteydessä. 

Jotain vanhaa romua otin mukaan lapsuudenkodista, loput löytyi ilmaiseksi romulavoilta tai ilmoitusten kautta. Jokusen ostin halvalla.

Miksi ei 22-vuotiaalla ole yhtään säästöjä? Jos on asunut kotona, ei mene (yleensä) rahaa asumiskuluihin, joten luulisi jääneen säästöön esim. kesätöistä. Vai eikö sellaisia ole ollut? Vai onko kaikki mennyt mikä on tullutkin?

Itse kun muutin, isä osti yöpöydän ja patjan. Sittemmin ostin säästöillä tv-tason, töllön ym. mitä ei opiskelija-asunnossa ollut. Kun muutin puolison kanssa yhteen, yhdessä hankittiin sänky, ja pöytä ja pesukone saatiin käytettynä. Onko sukulaisia/tuttavia, joilla olisi vanhoja kalusteita? Myös tori.fi:n annetaan ja myydään osastot kannattaa koluta läpi.

Ei pieneen asuntoon paljoa tarvinnut ostaa.

1. Asunnossamme meillä oli vain pöytä, pari tuolia ja patja lattialla.

Nykyään on kirppiksiä ja kierrätyskeskuksia, ei maksa poikamiesboxin kalustus paljon.

Vanhasta huoneestani otin jotain. Sukulaisilta vanhoja lahjoituksena. Sängyn vanhemmat osti lahjaksi uuteen kotiin. Alkuun oli tosi minimalistinen kalustus, ekat ite hankitut täydennykset ostin käytettynä.

Ei ensikodissa tarvi kaiken olla uutta ja hienoa. Opiskeluaikana koti oli tyylien sekoitus, kun menin töihin aloi luomaan oman maun mukaista kalustusta.

Jotain otin mukaan kotoa ja loput ostin itse. Ei kai siinä kummempaa.

Äiti tais ostaa mulle jonkun pöydän.

Toasin opiskelijasoluun muutin, siellä oli sänky, kirjoituspöytä, tuoli, vaatekaappi ja kirjahyllyn tapainen. Mukanani vein patjan, ja isä osti syntymäpäivälahjaksi keittiöjakkaran.

Vapaavalinnasta ostin pari lautasta, haarukoita ja veitsiä ja pari lasia sekä jonkun isomman kulhon sekä kauhan. Isovanhemmilta sain kannellisen kasarin ja paistinpannun. Leipäveitsen sain sitten joululahjaksi.

Kuulostaa todella ankealta, mutta hyvin noilla pärjäsi, kun solun keittiössä oli kuitenkin normi sähköhella ja uunissa kunnon uunipellit ja ritilä. Opintotuesta ostin sitten mitä pientä tarvitsi, lukuvalokin taisi olla Toasin puolesta!

Pahin 90-luvun lama-aika, ei silloin kukaan varsinaisesti olettanut mitään olevankaan.