Mistä saitte rahaa huonekaluihin silloin kun...

Tietysti vanhemmat ostivat ne minulle. Kaksi työssäkäyvää keski-ikäistä ihmistä. Päivänselvä asia.

Sängyn ostin ylioppilasrahoilla, samoin kahvinkeittimen. Kumpikin oli edullisia. Iskä osti minulle telkkarin. Kotoa sain käytettyjä lakanoita ja pyyhkeitä sekä vanhoja astioita. Olohuoneen sohvan sain ilmaiseksi sukulaiselta, oli joku 50 vuotta vanha, mutta kelpasi edelleen hyvin. Paljon muuta ei yksiöön mahtunutkaan.

Poikamme vei muuttaessaan mukanaan sängynsä, kirjoituspöydänsä ja tietokonetuolinsa. Keittiövälineitä oli kanssa antaa. Sitten ostin hänelle jotain puuttuvia ja siivoustarvikkeita n. 50 € summalla.

Mitä tollanen kloppi tarttee? 

Kierrätyskeskuksesta saa parilla kympillä tai ilmatteeksi pienen pöydän ja pari tuolia.

Runkopatjasänky satanen, ostakoot itse isomman tai kalliimman kun on varaa.

Sohvaa sen enempää kuin sänkyä ei luteitten takia kannata ostaa käytettynä. Kyselkää sukulaiset läpi, jollain voi olla joku vanha tarpeeton minkä saa ilmaseksi. Halvimmillaan sohvia löytää satasella uutena. 

Näin jos haluaa vähän enemmän aikuisen asuntoa muituttavan kämpän. Astiat ja ruokailuvälineet kodista eriparisina mukaan, ostaa sitten omilla rahoilla lisää. Toki moni liike myy ns. aloituspakkauksia joissa on astioita, lasit jne. PAistinpannu koska tuskin mitään ruokaa valmistaa, korkeintaan lämmittää eineksiä kun ei syö hamppareita. 

Sain kotoa omasta huoneestani mukaan sängyn, kirjahyllyn ja työpöydän, muuta ei paljon soluhuoneeseen mahtunutkaan. Astiat ym ostin itse kesätyö- ja ylioppilaslahjarahoilla, ne nyt ei paljoa maksaneetkaan. Sitten kun muutettiin poikaystävän kanssa yhteen saatiin hänen kotoaan ikivanha ja ruma sohva, isompi sänky ja tv-taso, ruokapöytä ostettiin itse. Ja sitten pikkuhiljaa tarpeen ja rahatilanteen mukaan uusittiin kalustusta. Nykyään tosin nettikirppikset toimii niin hyvin, että sieltä saa kaiken puoli-ilmaiseksi, jos vaan on auto jolla hakea.

Tulen minäkin vastaamaan että käytettynä. Netistä voi katsoa roskalavoja mitä on tarjolla.

Itse sain kotoa sängyn mukaan. Lakanoita olin saanut sukulaisilta lahjaksi jo 15 vuotiaasta saakka. Vanhempi sisko sattui muuttamaan samaan aikaan asunnosta toiseen ja uusi samalla huonekaluja samalla ja jotain hänen vanhoja sain samalla. Jotain ostin opintotuella. Astiat ym osti äiti kirpparilta.

No kuule ihan omista vähäisistä palkkarahoista säästin ja äiti ja isä antoivan muutaman kympin. Kenen kuvittelit maksavan ellei itse tai vanhemmat?

Kirppiksiltä ja kierrätyskeskuksista saa melkein ilmaista tavaraa.

Tein töitä jo asuessani kotona, säästin, ostin pikkuhiljaa kaappiin tarpeellisia asioita kuten aterimia, pyyhkeitä. Otin kotoa sen mitä voi uudessakin kämpässä käyttää. Äitini suostui ostamaan pöydän, sängyn, sohvapöydän (iso kiitos siitä hänelle <3)

Ilmaiseksi saatiin ruokapöytä kuolinpesästä.

Mutta oikeasti lähes kaikki pienemmät jutut ostin omilla rahoilla, säästin, sain myös lomarahani ja niistä ostin. Säästin, säästin, säästin. Mietin tarkkaan mikä on tarpeellista.

Säästin rahaa ja pikkuhiljaa hankin.  Ensin nukuin lattialla, hankalinta oli syödä ilman pöytää ja ruokailuvälineitä.

Itse olin ostellut jo vuosikausia kaikkea tarpeellista tavaraa, toivonut joululahjaksi/rippilahjaksi/valmistujaislahjaksi.. Eli minulla oli astioita, pyyheliinoja, petivaatteita, ruuanvalmistusvälineitä, sisustustavaraa ym.

Huonekaluja oli vanha nojatuoli (papalta pyysin kun oli vierashuoneessaan käyttämättömänä), isän vanha puhelinpöytä ja sen päällä vanha telkkari, pienen keittiönpöydän sain kummitädiltä, kaksi jakkaraa kävin ostamassa jostain. Ekasta palkasta kävin ostamassa halvimman mahdollisen 120cm leveän runkopatjasängyn.

Ei todellakaan vanhemmat ostaneet minulle mitään.

30 jatkaa...

Ja tuo siis v. 2004 ja valmistuminen oli ihan lukiosta. Muutin toiselle paikkakunnalle opiskelemaan.

eikö teidän poika voi viedä kotoaan mukanaan esim. tyynyä, peittoa, patjaa, sänkyä, tuolia, kirjoituspöytää - ei kai hän ilman niitä ole koko elämäänsä elänyt?

Tori-fissä on nytkin paljon huonekaluja tarjolla ilmaiseksi.

Aikoinaan kun itse muutin, muutin opiskelija-asuntosäätiön asuntoon ja siellä oli opiskelijoilla omat verkostot, jota kautta saattoi saada huonekaluja ja astioitakin.

Eikä sitä muutenkaan ihmeempiä tarvitse ja opiskellessa tulee muutettua sen verran usein, että mitä vähempi, sitä parempi.  sängynkin saa siten, että laittaa patjan lattialle. ruokapöytä voi toimia myös kirjoituspöytänä jne

Astioita sun muuta sain teininä lahjaksi, osa oli oman huoneen vanhoja kalusteita, osan ostin itse ja osan osti vanhemmat.

Ostettiin käytännössä kaikki huonekalut käytettynä kun muutettiin miehen kans yhteen. Aikaa tästä noin 15vuotta. Ei toki ollut viimeisimmät muotivärit tai muutenkaan uutta, mutta hyvin pärjäsi ja omat rahat riitti.

Moni kierrätyskeskus (esim Kontti) tarjoaa myös kotiinkuljetusta pikkurahalla eli oman auton puuttuminen ei ole este.

Muutin kotoa 19 vuotiaana.

Vanhemmat ostivat uuden 120 cm leveän parisängyn minulle.

Antoivat oman 15 vuotta vanhan keittiöpöydän tuoleineen varastosta käyttööni. Perin mamman vanhan pienen kirjahyllyn. Kaksi uutta itsetehtyä mattoa sain tädiltäni.

Äidiltäni sain perheen käytössä jo pitkään olleet Arabian kaksi isoa lautasta ja kaksi syvää lautasta.

Korituolin ja veitsi-haarukka-lusikka setin olin saanut aiemmin lahjaksi. Samoin pyyhkeitä. Ne kaikki tulivat yksiööni.

Kattilan, tiskiharjan ja wcharjan ostin muuttopäivänä.

Tv:n ostin kesätyörahoillani ensimmäisenä talvena.

Pyykkikoneen ostin seuraavan kesän kesälomarahoista.

Omalle teinileni aion tehdä samoin. Eli pienesti jotain uutta ja kotoa saa käytettynä jotain myös.

Ostin kaiken säästöilläni. Opiskelin kotipaikkakunnallani ja asuin kotona. Opiskelujen jälkeen kävin töissä jonkun aikaa ennen kuin muutin. Sain rahaa säästöön. Asuin kotona pidempään kuin moni tuntemani, mutta ei kaduta. Ostin säästöilläni huonekaluja, kodinkoneita ja muuta tarpeellista.

Nuori voi hakea toimeentulotukea.

Minne ne pojan huoneessa nyt olevat kalusteet menevät? Itsellä ensimmäisen oman asunnon kalustus oli lähes sama kuin lapsuudenkodissa oman huoneeni kalustus. Muutamat tarpeettomat tavarat jätin lapsuuden kotiin. 

Kotoa ja sukulaisilta lahjoituksena tai lainaan. Käytettynä torista ym. Vaikka nykyään ei kannata tuntemattomilta huonekaluja enää ostaa.

Vierailija kirjoitti:

Nuori voi hakea toimeentulotukea.

Sillä ei huonekaluja ostella. Ei ainakaan uutena.