Lue keskustelun säännöt.
Vaimo ja perhe eivät tule toimeen keskenään
Mies pulassa
02.04.2021 |
Oon kädetön asian suhteen, oon vaikeassa tilanteessa puun ja kuoren välissä, jossa valita vaimon ja oman perheen ja suvun välillä, vaimo on kasvanu ilman isää kahdestaan äitinsä kanssa eikä muitakaan sukulaisia oikein oo, mul on koko perhe tukena ja ollaa läheisiä, Häissä oli molempien puolen suvut, ystävät ja kaikki paikalla, meiltä enemmistö, nyt veljeni on pyytänyt vaimoa tulemaan mukaan ajanviettoon perheen kesken enkä mää pääse aina mukaan ja vaimo on vetäytyny eikä aina vastaa veljeni kutsuun. Tää on aiheuttanu eripuraa vaimon ja sukuni välille. Isäni ja veljeni, jotka on rakkaita mulle surevat että vaimo on etäinen eikä haluu osallistua. Oon alakynnessä, koska perhettäni en haluu hylätä mutta en haluu vaimoakaan hyljeksiä. Omaa aikaa on kummallakin ja seurustelun alkuaikoina vaimo toki tuli tutustumaan sukuuni. Veljeni on ehdottanu avioeroa ja sen nopeuttamista, koska vaimo on erilainen kuin me koko suku, mutta mitä mää voin tehdä, en haluaisi erota tyhjänpäiten. Onko kellään kokemusta vastaavasta?
Kommentit (174)
Mies pulassa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei juhlapyhiä ole mikään pakko viettää yhdessä, vaikka olisikin naimisissa, eikä kaikille pariskunnille ole myöskään mikään ongelma viettää niitä erillään. Minä ja puolisoni olemme lapseton pariskunta, n. 30-vuotiaita molemmat, ja vietämme joulut erillämme, emmekä näe tässä mitään ongelmaa. Jos joskus saamme lapsia, niin vietämme joulua sitten kotonamme ilman lapsuudenperheitämme.
Ennen vaimon tapaamist mää oon viettäny jokaikisen juhlan ja pyhän sukulaisissa mut nyt oon välillä jääny pois ja viettäny aikaa vaimon kaa. Vaimo ei enää suostu lähtemään sukulaisiin ja tää hiertää välejä pirust. Siit en luovu et mää jäisin kokonaan pois ja erkaantuisin suvustani. Hankala tilanne!
Miksette sitten voi viettää juhlapyhiä joko erillänne, kiertävällä systeemillä tai sitten ihan vain kahdestaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies pulassa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää sukua ilman vaimoa, ei omaa perhettä tarvitse hylätä, jos toinen ei koe sun perhettä tärkeänä, ei hän silti saa rajata sun elämästä pois ihmisiä joita rakastat.
Täst ei tuu mitään, tilanne on nyt jo vaikea. Kukaan ei oo vaimoa pakottamas mukaan ja aina en pääse mukaan. Usein oon kuitenkin mukana ja tahdotaan kaikki että vaimoki tulis. Siihen en rupee että vaimo jää kokonaan pois ja jää yksin venailee himaan ja vaan mää käyn perheeni luona.
Sitten kai ero parempi, jos itsekin vaadit sitä mukanaoloa eikä toinen halua - pakottaa ei voi. On outoa että tuputit vaimoa sinne yksin, mitä hän saa sellaisesta kyläilystä, ei mitään. Juu sinä hoidat perheesi yksin, koska se on sinun perheesi, vaimolla oma lapsuuden perhe esim. äiti tms. Olisi varmaan tullut joskus mukaasi, mutta sinulla ollut poisjääntejä, eikä hän halua epävarmuustekijöitä.
En tuputtanu mut veli ja isäukko pyysi, kun en viimeksi päässyt töiden takia muuten olisin menny. Vaimol ei oo muita ku äitinsä mut heillei oo tapana nähdä nii usein kui meijä suvus o tapana. En kestä nähä vaimoo surullisena mut ei vaimokaa mua jos jään pois monta kertaa suku jutuist. Ollaa yritetty luoda omii juttui mut ei ne oo kummastakaa sama juttu. En tajuu miks vaimo yhtäkkii vetäytyy eikä vastaa mun isäl eikä veljel.
Mies pulassa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei juhlapyhiä ole mikään pakko viettää yhdessä, vaikka olisikin naimisissa, eikä kaikille pariskunnille ole myöskään mikään ongelma viettää niitä erillään. Minä ja puolisoni olemme lapseton pariskunta, n. 30-vuotiaita molemmat, ja vietämme joulut erillämme, emmekä näe tässä mitään ongelmaa. Jos joskus saamme lapsia, niin vietämme joulua sitten kotonamme ilman lapsuudenperheitämme.
Ennen vaimon tapaamist mää oon viettäny jokaikisen juhlan ja pyhän sukulaisissa mut nyt oon välillä jääny pois ja viettäny aikaa vaimon kaa. Vaimo ei enää suostu lähtemään sukulaisiin ja tää hiertää välejä pirust. Siit en luovu et mää jäisin kokonaan pois ja erkaantuisin suvustani. Hankala tilanne!
No mikset mene itse käymään aina pari tuntia. Silloin voit jutella kaksin perheenjäsenen kanssa, eikä vaimo kyllästy.
Toivottavasti vaimosi tajuaa millainen ressukka olet, ja jättää sinut.
Mies pulassa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei juhlapyhiä ole mikään pakko viettää yhdessä, vaikka olisikin naimisissa, eikä kaikille pariskunnille ole myöskään mikään ongelma viettää niitä erillään. Minä ja puolisoni olemme lapseton pariskunta, n. 30-vuotiaita molemmat, ja vietämme joulut erillämme, emmekä näe tässä mitään ongelmaa. Jos joskus saamme lapsia, niin vietämme joulua sitten kotonamme ilman lapsuudenperheitämme.
Ennen vaimon tapaamist mää oon viettäny jokaikisen juhlan ja pyhän sukulaisissa mut nyt oon välillä jääny pois ja viettäny aikaa vaimon kaa. Vaimo ei enää suostu lähtemään sukulaisiin ja tää hiertää välejä pirust. Siit en luovu et mää jäisin kokonaan pois ja erkaantuisin suvustani. Hankala tilanne!
Tampereelta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies pulassa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies pulassa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää sukua ilman vaimoa, ei omaa perhettä tarvitse hylätä, jos toinen ei koe sun perhettä tärkeänä, ei hän silti saa rajata sun elämästä pois ihmisiä joita rakastat.
Täst ei tuu mitään, tilanne on nyt jo vaikea. Kukaan ei oo vaimoa pakottamas mukaan ja aina en pääse mukaan. Usein oon kuitenkin mukana ja tahdotaan kaikki että vaimoki tulis. Siihen en rupee että vaimo jää kokonaan pois ja jää yksin venailee himaan ja vaan mää käyn perheeni luona.
Sitten kai ero parempi, jos itsekin vaadit sitä mukanaoloa eikä toinen halua - pakottaa ei voi. On outoa että tuputit vaimoa sinne yksin, mitä hän saa sellaisesta kyläilystä, ei mitään. Juu sinä hoidat perheesi yksin, koska se on sinun perheesi, vaimolla oma lapsuuden perhe esim. äiti tms. Olisi varmaan tullut joskus mukaasi, mutta sinulla ollut poisjääntejä, eikä hän halua epävarmuustekijöitä.
En tuputtanu mut veli ja isäukko pyysi, kun en viimeksi päässyt töiden takia muuten olisin menny. Vaimol ei oo muita ku äitinsä mut heillei oo tapana nähdä nii usein kui meijä suvus o tapana. En kestä nähä vaimoo surullisena mut ei vaimokaa mua jos jään pois monta kertaa suku jutuist. Ollaa yritetty luoda omii juttui mut ei ne oo kummastakaa sama juttu. En tajuu miks vaimo yhtäkkii vetäytyy eikä vastaa mun isäl eikä veljel.
Älä jää pois, mene niihin itsenäisesti. Vaimon hymy ja ilo on paras lahja. Hän pitää äitiään tärkeänä. Eivät naiset halua olla tekemisissä miehen miespuolisten sukulaisten kanssa välttämättä ollenkaan, ellei kemiat kohtaa ja taivas aukene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sopikaa että tapaat lapsuudenperhettäsi yksin, vaimo mukaan silloin kun itse haluaa tulla.
Älä tee tuosta mitään kynnyskysymystä!
Ihan hyvin voitte juhlapyhätkin viettää erikseen jos vaimoa ahdistaa olla hänelle vieraassa seurassa, kyllä ehditte arjessa olla yhdessä.
Vaimo on nyt sinun perheesi. Älä anna veljen myrkyttää mieltäsi!
Vierailija kirjoitti:
Onko veljelläsi vaimoa? Miksi ihmeessä sinun vaimosi pitäisi yksin ilman sinua mennä viettämään aikaa sinun miespuolisten sukulaistesi kanssa ja vielä jatkuvasti?????
Todella omituinen kuvio, ei mikään ihme että vaimosi kieltäytyy.
Veljel on vaimo joka on mukana sukujuhlis. En oo pakottanu vaimoa mihinkää mut oon sanonu etten haluu vaimon tuntevan oloaa yksinäiseks. Ei oo jatkuvast tapa mut viimeks en päässy mukaan töiden takii. Viimeksi vaimo vieraili pikaa äidillää ja sieltä meni suoraa kotiin ja jätti vastaamat veljel ja isäukolle. Suoraa ei oo sanonu mut rivien välist oon lukevinani ettei vaimo pidä yhtään mun suvust ja siks oon puun ja kuore välis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raamattu neuvoo, että miehen pitää erota äidistään ja isästään ja tulla yhdeksi vaimonsa kanssa. Tämä ohje pätee edelleen.
No eihän sun auta kun erota. Saat sitten viettää veljesi ja isäsi kanssa aikaa kaikessa rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies pulassa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei juhlapyhiä ole mikään pakko viettää yhdessä, vaikka olisikin naimisissa, eikä kaikille pariskunnille ole myöskään mikään ongelma viettää niitä erillään. Minä ja puolisoni olemme lapseton pariskunta, n. 30-vuotiaita molemmat, ja vietämme joulut erillämme, emmekä näe tässä mitään ongelmaa. Jos joskus saamme lapsia, niin vietämme joulua sitten kotonamme ilman lapsuudenperheitämme.
Ennen vaimon tapaamist mää oon viettäny jokaikisen juhlan ja pyhän sukulaisissa mut nyt oon välillä jääny pois ja viettäny aikaa vaimon kaa. Vaimo ei enää suostu lähtemään sukulaisiin ja tää hiertää välejä pirust. Siit en luovu et mää jäisin kokonaan pois ja erkaantuisin suvustani. Hankala tilanne!
Tampereelta?
En oo Tampereelt
Mies pulassa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää sukua ilman vaimoa, ei omaa perhettä tarvitse hylätä, jos toinen ei koe sun perhettä tärkeänä, ei hän silti saa rajata sun elämästä pois ihmisiä joita rakastat.
Siihen en rupee että vaimo jää kokonaan pois ja jää yksin venailee himaan ja vaan mää käyn perheeni luona.
Miksi et? Omapa on valintansa. Voit aivan hyvin tavata perhettäsi, vaikka vaimo ei ole mukana. Jos hän ei tule, niin sitten hän ei tule. Hyväksykää asia ja viettäkää mukavaa aikaa yhdessä. Etköhän ehdi myös vaimosi kanssa viettämään aikaa ihan tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä olisin ihmeissäni jos minun appeni ja lankoni minua kinuaisivat vierailulle ilman miestäni!
Aika outoa olisi.
Anna vaimon olla rauhassa, varmaan hän nauttii yksinolosta kun sinä olet sukuasi tapaamassa.
Taidatte olla aika nuoria eikä napanuorasi ole ihan katkennut vielä.
Vaimolle tai suvulle moro kiitos ja näkemiin.
Suhteesi sukuun on epäterve, jos mietit eroa sen takia, että vaimosi ei vietä sukusi kanssa aikaa ilman sinua.
Kuinka paljon sinä vietät anoppisi kanssa aikaa ilman vaimoasi?
Miksi vaimosi pitäisi viettää sukusi kanssa aikaa ilman sinua?
Jos vietätte kaikki juhlat sinun sukusi luona, niin viettääkö vaimosi äiti sitten täysin yksin nämä juhlat?
Vaimosi on varmasti tottunut hiljaisempaan, rauhallisempaan ja itsenäisempään elämään, jos on elänyt kahdestaan äitinsä kanssa. Jos sen vuoksi nuo ison suvun tapaamiset voivat aiheuttaa hänelle pahaa oloa, rauhattomuutta, sydämentykytyksiä, melu aihettaa päänsärkyä jne. Miksi haluat vaimosi kärsivät tällaisista?
Miksi pidät omaa sukuasia ja suhdetta sukuusi sinä normina, jota tulee noudattaa? Huom! jos luulet, että normi on sama asia kuin normaali, niin googlaa ero.
Miksi sinä et ole omaksunut vaimosi tapaa olla sukunsa kanssa?
Miksi siitä ei ole tullut teidän perheenne normi?
Mies pulassa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies pulassa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää sukua ilman vaimoa, ei omaa perhettä tarvitse hylätä, jos toinen ei koe sun perhettä tärkeänä, ei hän silti saa rajata sun elämästä pois ihmisiä joita rakastat.
Täst ei tuu mitään, tilanne on nyt jo vaikea. Kukaan ei oo vaimoa pakottamas mukaan ja aina en pääse mukaan. Usein oon kuitenkin mukana ja tahdotaan kaikki että vaimoki tulis. Siihen en rupee että vaimo jää kokonaan pois ja jää yksin venailee himaan ja vaan mää käyn perheeni luona.
Sitten kai ero parempi, jos itsekin vaadit sitä mukanaoloa eikä toinen halua - pakottaa ei voi. On outoa että tuputit vaimoa sinne yksin, mitä hän saa sellaisesta kyläilystä, ei mitään. Juu sinä hoidat perheesi yksin, koska se on sinun perheesi, vaimolla oma lapsuuden perhe esim. äiti tms. Olisi varmaan tullut joskus mukaasi, mutta sinulla ollut poisjääntejä, eikä hän halua epävarmuustekijöitä.
En tuputtanu mut veli ja isäukko pyysi, kun en viimeksi päässyt töiden takia muuten olisin menny. Vaimol ei oo muita ku äitinsä mut heillei oo tapana nähdä nii usein kui meijä suvus o tapana. En kestä nähä vaimoo surullisena mut ei vaimokaa mua jos jään pois monta kertaa suku jutuist. Ollaa yritetty luoda omii juttui mut ei ne oo kummastakaa sama juttu. En tajuu miks vaimo yhtäkkii vetäytyy eikä vastaa mun isäl eikä veljel.
Meillä yhteydenpidon ja kyläilysopimiset omiin sukuihin hoitaa kumpikin ihan itse. Toiminut mainosti yli 30 vuotta. Välillä olen mukana välillä en.
Mies pulassa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko veljelläsi vaimoa? Miksi ihmeessä sinun vaimosi pitäisi yksin ilman sinua mennä viettämään aikaa sinun miespuolisten sukulaistesi kanssa ja vielä jatkuvasti?????
Todella omituinen kuvio, ei mikään ihme että vaimosi kieltäytyy.Veljel on vaimo joka on mukana sukujuhlis. En oo pakottanu vaimoa mihinkää mut oon sanonu etten haluu vaimon tuntevan oloaa yksinäiseks. Ei oo jatkuvast tapa mut viimeks en päässy mukaan töiden takii. Viimeksi vaimo vieraili pikaa äidillää ja sieltä meni suoraa kotiin ja jätti vastaamat veljel ja isäukolle. Suoraa ei oo sanonu mut rivien välist oon lukevinani ettei vaimo pidä yhtään mun suvust ja siks oon puun ja kuore välis.
Vaimo pärjää kotona hyvin yksin, onhan hän aikuinen ihminen. Sinkkunakin hän olisi itsekseen ettei joku päivystä. Ehkä voit tulla ulos puun ja kuoren välistä, sano suvulle että näillä mennään mitä on, ehkä tuli välirikko - mitä isä ja veli sanoivat vaimolle vai muuten kyllästyi.
Oletko löytänyt itsellesi ”Meghanin”?
Haluat siis, että vaimon äiti on joulun yksin ja sinä ja vaimo teidän suvun isossa juhlassa?