Miten saan miehen ymmärtämään

Tässä alkuperäinen ketjun aloittaja. Tuntuu että osalta menee pointti ohi. Teen pätkätöitä sille muutimme tänne pienelle paikkakunnalle miehen työn perässä. Irtisanoin työsuhteeni että kokeillaan täällä kun mies halusi. Kerroin miehelle että voin kokeilla täällä asumista hänen vuokseen. Mutta hän OSTI talon. Minulla ei ole enää kokoaikatyötä joten minä EN VOI osallistua tässä tilanteessa mihinkään SUURENTUNEISIIN kuluihin siksi että mies osti talon. Mies viis veisasi siitä että muutin koko elämäni tullakseni tänne, ei voinut odottaa että myös minun elämäntilanteeni olisi vakaa ja edes tietäisin VIIHDYNKÖ täällä. En minä nauti siitä että olen osittain hänen elätettävänä.

Hän teki ison linjan päätöksen yksin eikä tehnyt mitään kompromissia. Nyt olettaa jotenkin että minun pitäisi olla talosta yhtä innoissaan kuin hän, vaikka en edes omista talosta mitään.

Kun seurustellaan vakavasti niin mielestäni tulevaisuutta pitäisi suunnitella yhdessä

Vierailija kirjoitti:

Asun miehen omistamassa talossa. Aiemmin asuimme rivitalossa joka olisi ollut minulle tarpeeksi. Mies kuitenkin halusi ostaa talon vaikka tiesi, että minä en ole edes varma haluanko asua tällä paikkakunnalla. Nyt kaikki kustannukset ovat suuremmat (esim. Lämmityskustannukset ovat päätä huumaavat) ja maksan osuuteni.

Tuntuu että ei ymmärretä sitä, että mielestäni en ole vastuussa suurentuneesta kustannuksista sillä minä en tätä halunnut.

Ja tuntuu että mies osti talon, minun kanssani tai ei, joten tuntuu tyhmältä antaa edes mitään remonttimielipiteitä, kun kuitenkin varmaan tekee niin kuin itse halua. Eikä minusta tunnu että voin kertoa oikeita mielipiteitä (esim. Kieltämään miestä maalaamasta seiniä jollain tietyllä värillä), koska loppupeleissä se on hänen talo, hosts en ole maksanut. Tuntuu että olen vieras täällä

No voi herran jestas, muuta pois ja vähän kiireen vilkkaa. Miks kitiset ja kiusaat itseäsi ja miestä. Hän ansaitsee sopivamman kumppanin. Sinä ap valitat asiasta lopun ikää ,jos asut siellä. Ei kukaa semmoista jaksa kuunnella. Erohan siitä repeää..

Niin, se siinä on että rakastan miestä ja haluan olla hänen kanssa ja ajattelin että hän tunsi samoin, otti riskin tietäen että en välttämättä edes viihdy täällä. Ehkä muutan takaisin vanhalle paikkakunnalle ja jos haluaa voi myydä talon ja tulla perässä

Vierailija kirjoitti:

Tässä alkuperäinen ketjun aloittaja. Tuntuu että osalta menee pointti ohi. Teen pätkätöitä sille muutimme tänne pienelle paikkakunnalle miehen työn perässä. Irtisanoin työsuhteeni että kokeillaan täällä kun mies halusi. Kerroin miehelle että voin kokeilla täällä asumista hänen vuokseen. Mutta hän OSTI talon. Minulla ei ole enää kokoaikatyötä joten minä EN VOI osallistua tässä tilanteessa mihinkään SUURENTUNEISIIN kuluihin siksi että mies osti talon. Mies viis veisasi siitä että muutin koko elämäni tullakseni tänne, ei voinut odottaa että myös minun elämäntilanteeni olisi vakaa ja edes tietäisin VIIHDYNKÖ täällä. En minä nauti siitä että olen osittain hänen elätettävänä.

Hän teki ison linjan päätöksen yksin eikä tehnyt mitään kompromissia. Nyt olettaa jotenkin että minun pitäisi olla talosta yhtä innoissaan kuin hän, vaikka en edes omista talosta mitään.

Kun seurustellaan vakavasti niin mielestäni tulevaisuutta pitäisi suunnitella yhdessä

Kuulostaa tosiaan siltä, että miehesi on päättänyt ja olettanut, että asettaudutte sinne uudelle paikkakunnalle. Hän on ainakin aika selvästi päätöksensä tehnyt. Kuitenkin jos nyt vielä kokeilet, että viihdytkö, niin mielestäni olisi ihan asiallista maksaa asumisesta esimerkiksi sen verran mikä oli osuutesi edellisessä asunnossanne. On mielestäni ihan kohtuullista, että maksat "vuokraa" siitä, että saat asua miehen talossa ja tuossa tilanteessa se olisi helppo määritellä niin että kulusi ovat samat kuin aiemmin. En huomannut, kerroitko jossain viestissä, että mitä maksat, mutta näin itse katsoisin reiluksi. Lisäksi mielestäni voit aivan hyvin sanoa mielipiteesi remonteista ja muista mutta sanoisin aina myös, että mies sen loppuviimein päättää. Koska varmasti on hyvä välttää tilannetta, että mies väittää sinun vaatineen jotain, vaikka tietyn väristä seinää tai mitä tahansa. Mielipiteen voi sanoa, mutta hän sen päätöksen sitten itse tekee. Jos hän muuta rupeaa väittämään, sen voi myös suoraan sanoa, että hän omistajana on kaikki päätökset tehnyt.

Jos asuisit vuokralla , kulusi olisivat suuremmat . Asumistukikaan ei kata kaikkia asumiskuluja . Meillä mies asuu minun asunnossani ’ ilmaiseksi’ , mutta korjaa ja remontoi myös omilla rahoillaan eli kartuttaa minun omaisuuttani, joka on molempien mielestä reilua .

Kerro ihmeessä omia mielipiteitäsi , mies haluaa varmasti, että viihtyisit mahdollisimman hyvin ja tuntisit itsesi kotoisaksi talossa . Älä osallistu kustannuksiin jos sinulla ei ole siihen varaa , mutta voit osallistua suunnitteluun ja toteutukseen hänen kanssaan .

Ymmärrän kyllä pointin että yksin asuessa olisi kulut vuokralla enemmän. Mutta se pointti tässä on se että olen täällä paikakunnalla sellaisessa tilanteessa että töiden saanti on vaikeaa, muualla olisi helpompaa saada töitä ja maksan tästä miehen omakotiunelmasta tässä mielessä. Mielestäni ei voi vaan ajatella asumismenoja sillä päätöksistä voi maksaa monenlaista hintaa.

Luulen että ehdotan että maksan saman verran kuin aikaisemmassa asunnossa maksoin. Nyt olen maksanut joitain kuluja mutta ehkä se niin olisi selkeämpää

Kuka pätkätyöläinen on löytänyt itselleen hoidon jonka luona asuu ilmaiseksi?

Ei paha, ei paha.

Missä asuitte ennen kuin mies osti asunnon? Olethan asunut paikkakunnalla vasta hetken.

Vierailija kirjoitti:

Se on vaan erikoinen ilmiö palstamammoilla miten tuntemattomalle voidaan maksaa vuokraa ihan tyytyväisenä, mutta jos pitäisi sille omalle elämänkumppanille maksaa vaikka pieni osa vuokraa niin se on ihan ei ei.

Ettei toinen vaan hyödy! Koska mamma on ainoa joka saa hyötyä! Ja kaikki suunnitellaan "jos/kun erotaan" tilanteen mukaan.

Vuokran maksu toiselle= itse vaatisin vuokrasopimuksen, jonka perusteella minulla olisi myös oikeuksia, ei pelkästään velvollisuuksia. Oletko miehenä valmis siihen? Yleensä miehet eivöt ole, koska vuokralaisen oikeudet ovat paremmat, kun vain luonasi asuvan.

Kuulostaa siltä, että parisuhde ei ole aivan optimaalinen. Mitä kaikkia asioita olisit valmis antamaan miehen yksin päätettäväksi, niin että sinä vain raahaudut vastentahtoisesti mukana?

Maksat esimerkiksi vedestä ja sähköstä? Sallithan minun nauraa! Entä ruoasta? Vaikka syötkin vain vähän? Tai harvoin olet miehen kyydissä tai liikkeellä autollaan?

Vierailija kirjoitti:

Tässä alkuperäinen ketjun aloittaja. Tuntuu että osalta menee pointti ohi. Teen pätkätöitä sille muutimme tänne pienelle paikkakunnalle miehen työn perässä. Irtisanoin työsuhteeni että kokeillaan täällä kun mies halusi. Kerroin miehelle että voin kokeilla täällä asumista hänen vuokseen. Mutta hän OSTI talon. Minulla ei ole enää kokoaikatyötä joten minä EN VOI osallistua tässä tilanteessa mihinkään SUURENTUNEISIIN kuluihin siksi että mies osti talon. Mies viis veisasi siitä että muutin koko elämäni tullakseni tänne, ei voinut odottaa että myös minun elämäntilanteeni olisi vakaa ja edes tietäisin VIIHDYNKÖ täällä. En minä nauti siitä että olen osittain hänen elätettävänä.

Hän teki ison linjan päätöksen yksin eikä tehnyt mitään kompromissia. Nyt olettaa jotenkin että minun pitäisi olla talosta yhtä innoissaan kuin hän, vaikka en edes omista talosta mitään.

Kun seurustellaan vakavasti niin mielestäni tulevaisuutta pitäisi suunnitella yhdessä

Jos mies ei ole vaatimassakaan sinulta rahallista panostusta mutta tarjoaa mahdollisuuden suunnitella koti sisältä halutunlaiseksi, niin kannattaisi niellä loukkaantuminen ja osallistua. Hänen toimintansa kun voi tulkita myös positiivisesti eikä pelkkiä miinuksia etsien. Jos et viihdy paikkakunnalla, niin helpompi on lähteäkin kun rahasi ei ole kiinni asunnossa. Sinulla voi olla aikas hyvä mies vaikka vähän kuuro onkin.. :)

Kannattaa käsitellä tilanne kunnolla tai muuten on riski, että talon ostaminen nousee esille jatkossa kaikissa riidoissa. Mies toimi itsekeskeisesti eikä miettinyt sinun tilannetta ja toiveita yhtään. Tilanteeseen olisi ollut varmasti joku kompromissi neuvoteltavissa. Nyt asutte kodissa, joka ei ole yhteinen, vaan ainoastaan miehen projekti. Ei ihme, ettet ole innostunut.

Asuin avioliiton aikana eksäni rakentamassa ja tarkasti sunnittelemassa talossa. En koskaan kotiutunut sinne kunnolla enkä eron jälkeen ole sinne kaivannut, vaikka talo kaikin puolin hieno olikin. Talon mukana tuli myös valtava määrä töitä, pihanhoitoa, lumitöitä jne. Asioita, joita en arkeeni kaipaa. Jatkossa, jos joskus parisuhteeseen päädyn, haluan, että koti on minunkin koti. Se etsitään ja maksetaan yhdessä tai muuten jatkan asumista yksin omassa omannäköisessä kodissa.

Vierailija kirjoitti:

Maksat esimerkiksi vedestä ja sähköstä? Sallithan minun nauraa! Entä ruoasta? Vaikka syötkin vain vähän? Tai harvoin olet miehen kyydissä tai liikkeellä autollaan?

Puhuin sähköstä ja vedestä sillä puhuin omakotitaloasumisen kustannuksista. Maksan ruokani ja usein myös miehen ruokia ja ihan oikeassa olet siinä että syö huomattavasti minua enemmän ja myös kalliimpaa ruokaa.

Raha tässä toisaalta se pienin murhe jos en viihdy paikkakunnalla.

Erotkaa hyvän sään aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maksat esimerkiksi vedestä ja sähköstä? Sallithan minun nauraa! Entä ruoasta? Vaikka syötkin vain vähän? Tai harvoin olet miehen kyydissä tai liikkeellä autollaan?

Puhuin sähköstä ja vedestä sillä puhuin omakotitaloasumisen kustannuksista. Maksan ruokani ja usein myös miehen ruokia ja ihan oikeassa olet siinä että syö huomattavasti minua enemmän ja myös kalliimpaa ruokaa.

Raha tässä toisaalta se pienin murhe jos en viihdy paikkakunnalla.

Ei kukaan voi tietää viihtyykö vai ei , jos muuttaa uudelle paikkakunnalle. Mies toteuttaa nyt unelmiaan, jotka ei ole sinun mieleen. Näin käy useinkin.

Minäkin rakennutin ihanan” mökin”. Siellä on kaikki ,mitä halusin. Miehellä on rima ns alhaalla materiian suhteen ja minä halusin luxusta. Sain mitä halusin ja itse kustansin. Kyllä saan aina kuulla moitetta, vaikka hänelle hakisin kuun taivaalta, mutta enpä välitä. Se on 50/50 molempien nimissä ,mikä on ihan ok.

Jos olisin tehnyt hänen mielen mukaan , olisi ” mökki ” kämänen pieni ja vaatimaton.

Minkäs sille voin, että olen suuruudenhullu. Ihana nauttia siitä ” mökistä” .

Tämä on hyvin usein "ukkojen" taktiikka. Kaikki on heidän nimissään, mutta ilmaista työtä (remonttiapua, kokkausta, sähkölaskujen maksua jne.) saa kyllä tehdä ja odotetaankin. Ei kannata tehdä ilmaiseksi, vaadit omistusoikeutta myös omaisuuteen, jos sitä yhdessä kartutetaan. Onneksi nykyään myös avopuolisolla on siihen oikeus, viiden vuoden avoliiton jälkeen (tai jos on yhteinen lapsi niin jo lyhyemmänkin) !!!! Kannattaa muistaa tämä, se on hieno uudistus - jää ne ilmaiset työt vähemmälle.