Kannattaako tehdä kolmas lapsi?

No eihän tähän ole mitään selkeää vastausta. Kai kannattaa pohtia, että miten teidän jaksaminen riittää kolmelle pienelle lapselle. Tuleva lapsi voi aina myös olla sairas tai muuten vain vaativa temperamentiltaan ja pistää koko pakan sekaisin. Toiseksi kannattaa miettiä taloutta. Pikkulapset on vielä melko halpoja, mutta kolme teiniä maksaakin sitten jo paljon. Lisäksi kaikki loma- ja perhepaketit on lähes aina neljälle hengelle ja tavalliseen autoonkin mahtuu hyvin kaksi lasta. Pitääkö ostaa myös isompi asunto? Mistä syystä haluatte lapsen? Onko kyseessä vain joku paniikki siitä, että perheessä ei enää tule olemaan vauvaa vai koetteko oikeasti, että teidän elämässä on tilaa vielä yhdelle uudelle yksilölle?

Me aikoinaan pohdimme samaa ja päädyimme ratkaisuun, että tehdään kolmas ja sitten riittää. No saimmekin kaksoset ja lapsiluku päättyikin neljään. En kyllä kadu hetkeäkään, että päätimme vielä tehdä lisää ja vaikka arki oli todella kiireistä, kun lapset oli pieniä, niin olihan se mahtavaa, kun tuli kaksoset. Aina löytyi jokaiselle leikkikaveri :)

Teen mahdollisimman paljon että niille on seuraa toisistaan eikä tarvitse muihin tutustua. Nyt odotan kuudetta ja ikää alle 30v. Ei kaduta yhtään vaan ihanaa <3

Meillä on kolme lasta, enkä yhdestäkään luopuisi mistään hinnasta, mutta on totta että viisijäseniselle perheelle on vaikeampaa saada vähän kaikkea kodista eteenpäin. Taloissa on usein kolme makuuhuonetta, ei neljää, ja vaikka olisikin virallisesti, niin se yksi on oikeasti joku takka-tai harrastehuone. Hotellihuoneita tarttee enemmän, pöydät tarvitsee suurempia jne.

Itse en kuitenkaan ihan tuolta pohjalta lähtisi asiaa hahmottamaan, vaan siitä miltä itsestä tuntuu ja mihin on valmis. Itse hommasin kolmannen, enkä yhtään kadu.

Jos on jo kaksi tervettä ja normaalia lasta, niin en varmaan itse uskaltaisi enää pyöräyttää onnenpyörää. Saattaisi osua rosvosektorille, eli tulla esim. hyvin vaikea erityislapsi joka (ilman omaa syytään) pilaa sekä vanhempien että sisarusten elämän.

Mun mielestä lapsia ei koskaan kannata tehdä, jos miettii oikeasti termiä kannattavuus. Mutta on joku suurempi asia kuin kannattavuus, miksi niitä lapsia haluaa ja miksi ne tuovat onnea ja iloa elämään.

Itse en koskaan tekisi kolmea lasta, koska toistakin mietin todella pitkään. Olisin voinut jättää yhteen. Mutta jos minulla olisi samanlainen vauvakuume ja into lapseen mitä ensimmäisen kohdalla oli, niin toki sitten tekisin. Nämä on niin yksilökohtaisia valintoja, ettei toinen mitenkään voi tietää mikä sinut ja teidän perheen tekee onnelliseksi. Kai olennaista on se, millainen kokonaistilanne teillä on, millainen työ- ja taloustilanne, onko ylipäänsä esimerkiksi taloudellisella tilanteella teille iso merkitys, kuinka kovasti vauvakuumeilette, miten olet kokenut raskausajat, millaista arkea haluatte elää muutaman vuoden päästä, kuinka paljon arvostatte isoa perhettä...

Kannatan ehdottomasti lapsentekoa näin miehenä. Miehet pitäisi vapauttaa kaikesta vastuusta jotta he saisivat ilman muita jälkiseurauksia kuin mahdolliset lapset pamputtaa menemään ja kylvää siementä. Suomi suomalaiset pelastuvat ahdingosta vain jos mies saa toteuttaa todellista luontoaan ja nainen tekee sen mihin hänet on luotu synnyttämään

Sisarussuhteet ovat monipuolisempia kolmella kuin kahdella. Tällä on iso merkitys perhedynamiikan kannalta.

Mä olen aina halunnut useamman lapsen, joskus haaveilin 3-5:stä, mies myös. Mutta nyt kun meillä on kaksi, miehelle se on ehdoton maksimi eikä mullakaan ole enää kaipuuta lapseen, ekan jälkeen vielä oli.

Miltä teistä tuntuu, onko molemmat samaa mieltä, että lisää kaivattaisiin?

Kahdesta kolmeen siirtyminen tarkoittaa todennäköisesti auton uusimista, pyöriin ei mahdu istuimia kaikille (isoin pystyy ehkä ajamaan), neljän hengen ruokapöytä ei riitä, matkojen perhepaketit on 2+2, monet lautapelit toimii neljällä... kaikki pieniä asioita sen rinnalla, että saa kaivatun lisäyksen, mutta helpompaa on kahden kanssa.

Onko jonkun ihmisen onni kiinni siitä, onko kaksi vai kolme lasta?

Me ollaan tosi iloisia, että päädyttiin kolmanteen lapseen. Hänestä kasvoi ihana ihminen.

En hankkinut sitä kolmatta, neljättä, viidettä, kuudetta, seitsemättä, kahdeksatta, yhdeksättä, kymmenettä, yhdettätoista, kahdettatoista, kolmattatoista, neljättätoista, viidettätoista, kuudettatoista, seitsemäätätoista, kahdeksattatoista, yhdeksättätoista, kahdettakymmenettä, kahdettakymmenettäensimmäistä, kahdettakymmenettätoista, kahdettakymmenettäkolmatta, kahdettakymmenettäneljättä, kahdettakymmenettäviidettä, kahdettakymmenettäkuudetta lasta :(

Nyt mietin kuinka ihania heistä olisi tullut, oman itseni jatkeita mutta heitä ei ole. On vain autio maapallo joka huokailee tyhjyyttään tuulen puhaltaessa naamalle kuin humiseva harju :(

Minulta alkaa tekeminen loppua, kun ei nuorimmainen enää suostu hyysättäväksi. Nainen on luontaisimmillaan kun voi puuhastella lasten askareiden parissa. Siksi kannattaa lisääntyä niin kauan kuin voi. Tulee aika pitkäksi jos lapset muuttavat kotoa.

Ihanaa, että meillä on kolme! Itse asiassa neljäskin olisi ollut tervetullut.

Tahtoisin seitsemännen! Muumilaulujen laulaminen ja sormiruokailu voittaa mennen tullen pörssiyhtiön toimitusjohtajuuden!

En ole ennustaja, vaikea sanoa.

Naisen paikka on kotona porsimassa, sitä mieltä ovat itsekin eli ovat sovinisteja.

Jos on varaa ostaa range rover. Muuten lapsillanne tulee olemaan takapenkillä tukalat oltavat automatkoilla. Ajattele heidän elämänlaatua, ei ainoastaan omaa itsekkyyttäsi.

Lasten määrä on suoraan verrannollinen naisen koulutukseen.

https://www.worldometers.info/world-population/

Arvelen, että tulen noin kymmenen vuoden kuluttua ajattelemaan, että olisi sen kolmannenkin voinut tehdä (yrittää saada). Siinä vaiheessa kun olen autuaasti unohtanut kaiken rasittavan, ja muistan vain palleroiset pikkuvauvat ja pikkulapsen pusut ja välittömyyden. No, ehkä lasteni teini-ikä tulee olemaan niin raskas, että olen vain iloinen ettei sitä kolmatta ole.