Yläkerran 6-vuotias ylienerginen napero juoksee sisällä, miten huomattaa asiasta ?
asumme heidän alakerrassa ja tuntuu kuin tulisi justiinsa katosta läpi kun juosta tömistelee, siis juoksee puolen tunnin seteissä TÖM TÖM TÖM tasajalkaa hyppien, hiljenee vähäksi aikaa ja taas jatkaa joka päivä kello 7-20 ja sitten silloin tällöin vielä parikertaa kello 22 (hiljaisuuden jälkeen) tai sitten hakkaa voimalla lattiaa palikoiden avulla. Ymmärrän kyllä että pienet lapset leikkivät ja juoksentelevat sisällä mutta miksi ei kotiäiti voi viedä häntä ulos, vieressä kolme eri puistoa missä tilaa juoksa vaikka kuinka. Mitä mieltä olette, saako lapset juosta sisällä kerrostalossa?
Kommentit (384)
Vierailija kirjoitti:
Se ahdistaa äitiä kamalasti, jos lasten päiväsaikaisista leikeistä valitetaan. Leikki on lapsen työtä, miten sen voi lapseltaan kieltää?
Päiväs aikaan? Kello on jo yhdeksän illalla, eikö se 7 vuotiaitten nukkumaan meno aika ole jo kohta?
Meidän yläkerran yh on muusta maasta, missä ilmeisesti on tavallisempaa että pienetkin lapset valvovat vielä pitkälle kymmenen jälkeen. Viime aikoina sitä koko päivän kestävää hyppimistä ja juoksemista on kuulunut myös todella myöhään. Olen merkannut kalenteriin milloin heillä on isäviikot ja yritän olla muina aikoina mahdollisuuksien mukaan muualla. Onneksi se on mahdollista. Ei tuota kyllä pitkään täysijärkisenä kestä.
Joidenkin mielestä tuo jatkuva metelöinti on niitä normaaleja elämisen ääniä, koska lastenhan pitää saada olla lapsia eli heillä on enemmän oikeuksia metelöidä kuin muilla talon asukkailla asumisrauhaan. Lapsiperheet nauttivat täysin siemauksin oikeudestaan terrorisoida muita. Tämä taloyhtiö valikoitui itselle aikoinaan siksi, kun piti olla valtaosa eläkeläisiä. En valittaisi jos itse olisin muuttanut johonkin lapsiperhehelvettilähiöalueelle missä asuinalueen keskus on joku leikkipaikka.
No tottakai yläkerran vuokrakämppään on osunut jo pari kertaa näitä kahden lapsen yyhoota joilla on pelkkiä oikeuksia. Pitäisi varmaan alkaa itsekin harrastaa jotain hyppyjumppia kaiket päivät, harmi vaan että sitten oma alakerran naapuri kärsii eikä se metelöivä perhe.
Itse hankin häädön naapureille yläkerran ä-pärän juostua noin vuoden päivät aamusta iltaan. Seesteisyys oli taattu.
Vierailija kirjoitti:
Se ahdistaa äitiä kamalasti, jos lasten päiväsaikaisista leikeistä valitetaan. Leikki on lapsen työtä, miten sen voi lapseltaan kieltää?
Haista huilu. Jos olet kakarasi hankkinut, vie ne ulos hyppimään ja huutamaan, tai muuta ok taloon tai rivitaloon jonnekin missä kaikkien muidenkin kakarat huutavat yötä päivää. Jos et siihen pysty, hanki edes mattoja ja kakaroille villasukkia. Ei tärise niin pahasti muihin asuntoihin ja kaikki eivät vihaa sua niin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ahdistaa äitiä kamalasti, jos lasten päiväsaikaisista leikeistä valitetaan. Leikki on lapsen työtä, miten sen voi lapseltaan kieltää?
Haista huilu. Jos olet kakarasi hankkinut, vie ne ulos hyppimään ja huutamaan, tai muuta ok taloon tai rivitaloon jonnekin missä kaikkien muidenkin kakarat huutavat yötä päivää. Jos et siihen pysty, hanki edes mattoja ja kakaroille villasukkia. Ei tärise niin pahasti muihin asuntoihin ja kaikki eivät vihaa sua niin paljon.
Itsekkin samaa mieltä
Silloin kun itse olin lapsi niin nukkumaan mentäessä aina otin vauhtia ja oven luota hyppäsin sängylleni, sillä pelkäsin sängyn alla asuvan mörkö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan ymmärrä miksi ap:n kaltaiset mulkerot tulevat ihmisten ilmoille ensinnäkään. Muuttakaa korpeen, siellä on hiljaista. Ja mun 6v kyllä juoksee ja hyppii kotonaan, jos haluaa.
Saako sun yläkerrassa hyppiä ja tömistellä? Tai kopistella korkkareilla aamusta iltaan? Saako koira haukkua tuntitolkulla, tauotta?
Ne on normaaleja elämisen ääniä.
Ei ole. Kakarat voi opettaa huomioimaan myös muut, etenkin kerssotalossa. Ilmeisesti nykyään ei edes opeteta ettei rapussa kiljuta täysiä.
Mun mielestä nää kurittomat ja käytöstavattomat kakarat vanhempineen vois muuttaa pöndelle suoraan lättiin röhkimään. Röhröh, sikaillaan kunnolla. Vaikka tämä onkin loukkas sikaa kohtaan. Sika un on siisti eläin .
Sanoisin että huonosti rakennettu katon ja lattian välinen tila.
Uskomatonta miten monen mielestä tuo on muka jotenkin ok. Kyllä meille opetettiin käytöstavat pienestä pitäen ja kerrostalossa asuessa niihin käytöstapoihin kuuluu naapureiden huomioon ottaminen. Rappukäytävässä tai kerrostaloasunnossa ei juosta tai huudeta. Energia mennään purkamaan ulos. Mitä näistä lapsista oikein kasvaa, jos vanhemmat opettaa, että oma napa on tärkein, muista viis.
Itse laitan kannettavaan kaiuttimeeni jotain bassojytää ja kauittimen putkiin kiinni jos yläkerran pentu tömistelee. Ei kuulu töminät enää tänne alakertaan, ja saavat yläkerrassakin nauttia toisten elämisen äänistä.
Muuta Lappiin, jos et kestä kaupungin ääniä.
Vierailija kirjoitti:
Itse hankin häädön naapureille yläkerran ä-pärän juostua noin vuoden päivät aamusta iltaan. Seesteisyys oli taattu.
Mikä oli häädön peruste?
Vierailija kirjoitti:
Meillä yläkerran lapsi juoksi säännöllisesti joka ilta ympäri asuntoa noin klo 22 alkaen jopa lähelle puolta yötä. Oli ilmeisesti tarkoituksena väsyttää lapsi unille. Kävin sanomassa asiasta heidän ovella ja kerroin myös että talossa on hiljaisuussäännöt.
Harva ymmärtää kuinka kova ääni jopa lapsen tömistelystä tulee.
Jos olisit tullut minun ovelle valittamaan... no, onneksi et tullut...
Meidän erityislapsi tömistelee ja huutaa, todella kovaa useita kymmeniä kertoja päivässä.Mikään määrä ulkoilua ei väsytä häntä, kokeiltu on. Esim 2x 4h./pv. Onneksi asumme ok-talossa, ei haittaa naapureita.
Muutama vuosi sitten muutin pois kerrostalosta, koska yläkerrassa asuva alakouluikäinen lapsi huusi, pomppi ja kiljui jokainen päivä. Äitinsä karjui suuttuessaan yhtä kovaa. Perheen arki oli rasite myös heidän yläpuolella asuvalle eläkeläispariskunnalle. He olivat yrittäneet puhua asiasta ja tästä seurasi se, että lapsiperheen äiti haukkui kovaan ääneen näitä eläkeläisiä. Ongelmana oli, että tämä ”häirikköperhe” omisti asunnon. Juteltiin usein eläkeläispariskunnan kanssa asiasta. Hallitus ei halunnut puuttua asiaan (häirikköperheen isä kuului hallitukseen). Eläkeläispariskunta laittoi lopulta asunnon myyntiin. Tuli sellainen olo, että täysin rajattomasti käyttäytyvän lapsen käytöstä pitäisi vain sietää.
Vierailija kirjoitti:
Koronakaranteeni?
on ollut karanteenissa viimeiset 1,5 vuotta.......
Tällä palstalla on paljon mammoja jotka eivät voi sietää mitään. Heidän mielestään kaikki pitää kieltää. Jos haluaa ihan pelkkää hiljaisuutta niin kannattaisi muuttaa syrjemmälle. Tuli just mieleeni, että näille mammoille pitäisi hankkia mummo kerrostalo.
Samanlaiset persoonat samaan kerrostaloon.
Saavat sitten keskenään kinastella.
Näihin ketjuihin tulee aina se pakollinen "muuta maalle" -tyyppi. Aika harvalla pienituloisella on mahdollisuus tai haluakaan muuttaa omakotitaloon tai maalle, joten tuossa kommentissa ei ole mitään rakentavaa sanottavaa. Itsekin kärsin yläkerran eläkeläisen tömps tömps -askelista, jotka kuuluvat tässä talossa jostain syystä tosi hyvin. Sitten koen taas syyllisyyttä ajatuksistani, sillä kyseinen henkilö on varmaan aika yksinäinen näin korona-aikaan. Ääntä piisaa maailmassa, vaikka mieluiten olisin miljonääri jolla olisi varaa rakennuttaa lähes äänetön tila jossa nukkua.
Se ahdistaa äitiä kamalasti, jos lasten päiväsaikaisista leikeistä valitetaan. Leikki on lapsen työtä, miten sen voi lapseltaan kieltää?