Lue keskustelun säännöt.
Nainen, miksi annat anteeksi pettämisen?
29.03.2021 |
Ylipäänsä? Tai toistuvan? Tai missä menee raja että onko esim kahden vuoden salasuhde jo no no? Rakkaudentunnustukset? Jokapäiväiset puhelut ja viestit? Viikoittaiset näkemiset?
Jos mies on onnistunut esittämään ns. normaalia kaikesta tuosta huolimatta? Tietysti miehen käytös ja energiat on vähän muuttuneet ja tämä on heijastunut myös koko perheeseen ja kaikkeen, mutta näitä juttujahan miehet tai hyvin harvat miehet tajuavat. Eli et olisi tavallaan huomannut mitään mutta asioiden paljastuessa tajuat mitkä oli niitä merkkejä ja miksi koko ajan tuntui että joku on pielessä.
Kommentit (184)
Juuri äskettäin tuli töllöstä Chuck Berry -dokkari.
Eipä siinä vaimolla ollut paljon sanomista vaikka rokkisankari kiertäessään maata ja maailmaa kiksautteli väitetysti ilmeisesti melko surutta vaaleita naisia, kun äijä kuitenkin oli se joka toi perheelle tuhdin leivän pöytään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki puuhastelut, joita ei voisi tehdä puolison silmien edessä, johtaa väistämättä eroon. Tämä on kummankin tiedossa.
Juuri näin, ei mitään selittelyä, salaamista, valehtelua, kertomatta jättämistä... sitä paskajargonia mitä nämä keskenkasvuiset pellet aina suustaan päästää. Teot puhuu puolestaan, valheet vie eroon.
Tämä. Mikään rahasumma maailmassa ei saisi mua jäämään ja katselemaan tuollaista. Elämään muka onnellista perhe-elämää, varsinainen tragedia. Lapsetkin oppisi että valehtelu ok ja toista saa kohdella kuten huvittaa ja kaikki sellainen pitää vaan sietää.
Lapsille ei kuulu vanhempiensa panemiset. Ole hyvä. äläkä sotke lapsiasi omaan suohosi.
Olen joutunut lapsena näkemään ruman avioeron ja uudet suhteet ihmisten kanssa, joihin vanhemmillani oli suuri ikäero. Ikälopun kääkänän tai höpsön parikymppisen sekoittaminen perheeseen oli ällöttävää.
Pidän pettämistä kuvottana enkä voisi jatkaa elämää pettävän miehen kanssa.
Elän yksin.
En antanut! En kostanut. Erosin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
roinajonna kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Läheisriippuvuus on syy miksi melkein tilanteessa kuin tilanteessa jäädään ”suhteeseen”.
Ei perhe, ei rakkaus, koska ne on tallottu. Pelko siitä että jää yksin.
No se läheisriippuvuus ja sitten usein myös taloudellinen hyöty. Esim minun eksä maksoi minun asunnon kuluja vielä melkein vuoden kiinni jäämisensä jälkeen, vastikkeet vielä puoli vuotta senkin jälkeen kun muutti pois. Siksi en halunnut päästää sitä otteesta kun nettosin kuitenkin jopa kuutisen sataa kuukaudessa. Anteeksi en ollut todellakaan antamassa missään vaiheessa.
Siinähän peukutatte alas. Se petturi kuitenkin maksoi mun asuntolainaa pois kaikki ne vuodet kun asuin itse toisella paikkakunnalla. Mahdollisti työskentelyn hyvässä duunissa pks:lla ja viikonloppujen ja lomien vieton skutsissa omassa ihanassa asunnossa. Harmitti vietävästi kun järjestely loppui jonkun äijän sivuhoidon takia. Jouduin myymään asunnonkin pois.
Nainen haluaa kaikesta maksun.
Ensin hinnoitellaan nainen seksuaalisuuden arvo: mitä kauniimpi nainen, sitä menestyneempi mies vaaditaan.
Jos mies pettää, silläkin on rahallinen hinta.
Tätäkään naista ei mies oikeastaan kiinnostanut, pettäminen oli loukkaus koska se signaloi ettei nainen ollut riittävän kuuma kun piti panna muita, mikä loukkasi naisen egoa.
Hourupää siellä heittelee pelastusrengasta pettäjäpervolle!!
Ketjussa jossa nainen itse kirjoitti vastaavansa pettämiseen taloudellisella hyötymisellä, ja parikin naista kertoivat etteivät eroa koska rahallinen hyöty.
Niinpä, näitä 🤮 riittää sukupuolesta riippumatta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina pitää antaa anteeksi, mutta yhteistä elämää ei tarvitse jatkaa. Ihmisen henkiselle hyvinvoinnille on tärkeää antaa anteeksi vaikka toinen ei edes pyydä. Vaikka kumppani olisi pettäjä, valitettavasti sinäkään et ole täydellinen. Kaikki ihmiset tekevät asioita, jotka eivät ole oikein. Meillä ei saa olla mitään ketään vastaan. Silloin olemme vapaita vihasta ja syyllisyydestä.
Minun niinkutsuttu isäni piti avioliiton ulkopuolista suhdetta yllä ties kuinka kauan. Mun henkiselle hyvinvoinnille parasta on sulkea tuollainen mulkku mun elämästäni ulos lopullisesti, ei mikään pyhän anteeksiantajan roolin leikkiminen. Miksi antaisin anteeksi sitä että minun perhe, turvapaikka ja peruskallio murskataan vailla pienintäkään katumusta. Höylätköön ketä lystää nyt jatkossa, minun elämääni ei tuollaiset ole tervetulleita. Kaikella on hintansa, se oli hänen valintansa hylätä perheensä, sen hän myös sai.
Nimim: petetty äiti-madonna tässä lastensa puolesta kirjoittelee
Tuskin, minulla on samanlainen tilanne pettäjäisäni kanssa. Onneksi aikuisena voi valita seuransa, ja nk. isä ei niihin piireihin kuulu.
Et voi olla ikinä varma pettikö äitisi ensin isäänsä. Voi olla että isäsi haluaa säästää sinut, ja äitisi haluaa vain omaa parastaan, eli että vih
aisit isääsi, koska hän saa siitä itse hyvää mieltä. Sinä saatat olla vain pelinappula . Ihan tietämättäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki puuhastelut, joita ei voisi tehdä puolison silmien edessä, johtaa väistämättä eroon. Tämä on kummankin tiedossa.
Juuri näin, ei mitään selittelyä, salaamista, valehtelua, kertomatta jättämistä... sitä paskajargonia mitä nämä keskenkasvuiset pellet aina suustaan päästää. Teot puhuu puolestaan, valheet vie eroon.
Tämä. Mikään rahasumma maailmassa ei saisi mua jäämään ja katselemaan tuollaista. Elämään muka onnellista perhe-elämää, varsinainen tragedia. Lapsetkin oppisi että valehtelu ok ja toista saa kohdella kuten huvittaa ja kaikki sellainen pitää vaan sietää.
Nimenomaan, rehellinen arvomaailma tärkeämpi kuin mikään raha ym. En sietäisi elostelevaa urpoa vaikka olis miljardööri. Hyi hele...!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina pitää antaa anteeksi, mutta yhteistä elämää ei tarvitse jatkaa. Ihmisen henkiselle hyvinvoinnille on tärkeää antaa anteeksi vaikka toinen ei edes pyydä. Vaikka kumppani olisi pettäjä, valitettavasti sinäkään et ole täydellinen. Kaikki ihmiset tekevät asioita, jotka eivät ole oikein. Meillä ei saa olla mitään ketään vastaan. Silloin olemme vapaita vihasta ja syyllisyydestä.
Minun niinkutsuttu isäni piti avioliiton ulkopuolista suhdetta yllä ties kuinka kauan. Mun henkiselle hyvinvoinnille parasta on sulkea tuollainen mulkku mun elämästäni ulos lopullisesti, ei mikään pyhän anteeksiantajan roolin leikkiminen. Miksi antaisin anteeksi sitä että minun perhe, turvapaikka ja peruskallio murskataan vailla pienintäkään katumusta. Höylätköön ketä lystää nyt jatkossa, minun elämääni ei tuollaiset ole tervetulleita. Kaikella on hintansa, se oli hänen valintansa hylätä perheensä, sen hän myös sai.
Nimim: petetty äiti-madonna tässä lastensa puolesta kirjoittelee
Nimimerkillä ihan tytär itse omasta puolestaan kirjoittelee. Minun äitinikään ei ole mikään pyhimys, mutta tämä ketju käsittelee uskottomuutta. Lupaan tulla kirjoittamaan hänestäkin jos perustat ketjun väkivallalle, hylkäämiselle, solvaamiselle ja vähättelylle. Siihen asti, käsitellään tässä ketjussa sitä pettämistä niinkuin aihepiiriin kuuluukin.
No kuule tässä kirjoittelee myös tytär omasta puolestaan, joka pitää vanhempien parisuhdeasioita vanhempien omina asioina. Isän ja lasten väleihin ei liity mitenkään heidän parisuhdeasiansa kun ei me lapset olla oltu osapuolina niissä keskusteluissa eikä oikeastaan tiedetä yhtään mitään koko kuvoista muuta kuin että vieraissa on isä käynyt. Äiti ei ole mielipahaansa meidän päälle kaatanut, eikä isä ole tekemisiään selitellyt, meille.
Sinulle voi olla ok että vanhempasi panevat kaikkea millä on pulssi, minulle ei. Perhe OLI minulle pyhä, ja nyt kun sitä ei enää ole, minä en ole missään määrin velvollinen häntä perheenjäsenenäni enää pitämäänkään. Hän ei ole minkään arvoinen minulle.
En arvosta että puhut noin alatyylisesti minun jo iäkkäistä vanhemmistani, jotka siis elävät yhä yhteiselämää. Kertoo kaiken tarpeellisen sinun tunne -ja käytöskasvatuksestasi ja ymmärrän nyt siis kantasi oikeinkin hyvin...
Äidin valinnat isän syrjähypyn jälkeen eivät kuulu minulle pätkän vertaa, olemme perheenä hyvin läheisiä nytkin kun perhe on kasvanut jo kolmanteen sukupolveen. Luultavasti olisimme läheisiä vaikka vanhempani olisivat päätyneet toisenlaiseen ratkaisuun, mutta onnellinen toki olen ihan omastakin puolesta että päättivät sinnitellä karikon yli,
Pah ja pyh! Sitä ennevanhaista pakkokulissiavioliittoa elivät, tiedät sen itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteemme tuskin kaatuisi johonkin satunnaiseen kännipanoon, mutta pitempi salasuhde olisi tietysti jo aivan eri asia. Varsinkin, kun viime aikoina olen tehnyt miehelle selväksi, että kaipaan enemmän hänen huomiotaan ja läsnäoloa.
Kännipano!! Se on AINA valinta. Jokainen itse juo, kukaan ei juota väkisin. Känni on ensimmäinen päätös, flirttailu, pussailu, hotellihuoneeseen meno, riisuutuminen, seksi... kaikki TÄYSIN HARKITTUJA tekoja, itse tehtyjä valintoja ja tarkoituksellista PETOSTA puolison ihmisarvoa loukkaamalla.
Vahingossa muna pystyssä lankesin siihen koloon... tyypillinen imbesilli selitys!Sanoinko, että kännipano olisi joku vahinko? Ihan omilla valinnoilla siihen päädytään, mutta en usko, että pääasiallinen tarkoitus olisi puolison loukkaaminen. En ole pettänyt aviomiestäni, vaikka tilaisuuksia olisi ollut. Tiedän kyllä, että joskus "tilanne voi viedä mennessään" (=tulee tehtyä huonoja päätöksiä), ihmisiä tässä vain ollaan.
Pitääkö sitten juoda, jos se antaa alibin pettää? Ei mene läpi tutkinnassa. Viekö tilanne myös selvinpäin? Ehkäpä, jolloin juotu tai ei, PANOPÄÄTÖS on aina sinun, ellei sua rais_ ka_ ta vastoin tahtoasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen tehköön mitä haluaa, ei se keneltäkään ole pois jos joku ei pidä pettämistä maailmanloppuna. kamalia haukkuvia moralisteja täällä, taidatte olla todella epävarmoja ihmisiä.
Ihmiset kestävät ja antavat anteeksi suhteessa aika paljon asioita, jotka voi toisen mielestä olla sietämättömämpää kuin pettäminen. Ja onhan yksiavioisuus aika luonnonvastaista. Himo on biologiaa ja sitten vaistojen varassa hätäpäisään toimiminen koetaan kaikista suurimpana loukkauksena, vaikka kyseessä oli vain seksi. Eikä kaikille seksi ole mikään juhlallinen herkkä toimitus vaan ihan perustarpeiden mukavaa tyydyttämistä vähän niin kuin harrastukset.
Sitäpaitsi osa petetyistä ei näe itsessään mitään vikaa, uhriutuvat vain. Jos puoliso ei kiinnosta fyysisesti, ei kiinnosta pitää huolta itsestään, ei ole mitään yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja elämä on kulissileikkiä, niin ei se ole ihme, että se ruoho tosiaan on vihreämpää aidan toisella puolella.
Tän ketjun kommenteista suurin osa on kyllä niin mustavalkoista ajatusmaailmaa että sen kanssa on viisainta jäädä suosiolla sinkuksi. Puoliso on ihminen ja ihmiset tekevät virheitä. Tämän kun muistat aina peiliin katsoessa etkä kuvittele itse olevasi täydellinen.
Parisuhteita on monenlaisia, täällä julistetaan että vain täydellinen kelpaa, kaikki muut ovat halveksittavaa pohjasakkaa.
Kasvakaa aikuisiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki puuhastelut, joita ei voisi tehdä puolison silmien edessä, johtaa väistämättä eroon. Tämä on kummankin tiedossa.
Juuri näin, ei mitään selittelyä, salaamista, valehtelua, kertomatta jättämistä... sitä paskajargonia mitä nämä keskenkasvuiset pellet aina suustaan päästää. Teot puhuu puolestaan, valheet vie eroon.
Tämä. Mikään rahasumma maailmassa ei saisi mua jäämään ja katselemaan tuollaista. Elämään muka onnellista perhe-elämää, varsinainen tragedia. Lapsetkin oppisi että valehtelu ok ja toista saa kohdella kuten huvittaa ja kaikki sellainen pitää vaan sietää.
Lapsille ei kuulu vanhempiensa panemiset. Ole hyvä. äläkä sotke lapsiasi omaan suohosi.
Kyllä kuuluu, halusi vanhemmat tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina pitää antaa anteeksi, mutta yhteistä elämää ei tarvitse jatkaa. Ihmisen henkiselle hyvinvoinnille on tärkeää antaa anteeksi vaikka toinen ei edes pyydä. Vaikka kumppani olisi pettäjä, valitettavasti sinäkään et ole täydellinen. Kaikki ihmiset tekevät asioita, jotka eivät ole oikein. Meillä ei saa olla mitään ketään vastaan. Silloin olemme vapaita vihasta ja syyllisyydestä.
Minun niinkutsuttu isäni piti avioliiton ulkopuolista suhdetta yllä ties kuinka kauan. Mun henkiselle hyvinvoinnille parasta on sulkea tuollainen mulkku mun elämästäni ulos lopullisesti, ei mikään pyhän anteeksiantajan roolin leikkiminen. Miksi antaisin anteeksi sitä että minun perhe, turvapaikka ja peruskallio murskataan vailla pienintäkään katumusta. Höylätköön ketä lystää nyt jatkossa, minun elämääni ei tuollaiset ole tervetulleita. Kaikella on hintansa, se oli hänen valintansa hylätä perheensä, sen hän myös sai.
Juuri näin. Hän osoitti vaimonsa, lastensa ym. arvostatuksen ja kunnioituksensa riman just niin alas kuin halusi. Saamansa pitää, eläköön rimanalusämmien haarojen välissä🤮
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina pitää antaa anteeksi, mutta yhteistä elämää ei tarvitse jatkaa. Ihmisen henkiselle hyvinvoinnille on tärkeää antaa anteeksi vaikka toinen ei edes pyydä. Vaikka kumppani olisi pettäjä, valitettavasti sinäkään et ole täydellinen. Kaikki ihmiset tekevät asioita, jotka eivät ole oikein. Meillä ei saa olla mitään ketään vastaan. Silloin olemme vapaita vihasta ja syyllisyydestä.
Minun niinkutsuttu isäni piti avioliiton ulkopuolista suhdetta yllä ties kuinka kauan. Mun henkiselle hyvinvoinnille parasta on sulkea tuollainen mulkku mun elämästäni ulos lopullisesti, ei mikään pyhän anteeksiantajan roolin leikkiminen. Miksi antaisin anteeksi sitä että minun perhe, turvapaikka ja peruskallio murskataan vailla pienintäkään katumusta. Höylätköön ketä lystää nyt jatkossa, minun elämääni ei tuollaiset ole tervetulleita. Kaikella on hintansa, se oli hänen valintansa hylätä perheensä, sen hän myös sai.
Nimim: petetty äiti-madonna tässä lastensa puolesta kirjoittelee
Tuskin, minulla on samanlainen tilanne pettäjäisäni kanssa. Onneksi aikuisena voi valita seuransa, ja nk. isä ei niihin piireihin kuulu.
Et voi olla ikinä varma pettikö äitisi ensin isäänsä. Voi olla että isäsi haluaa säästää sinut, ja äitisi haluaa vain omaa parastaan, eli että vih
aisit isääsi, koska hän saa siitä itse hyvää mieltä. Sinä saatat olla vain pelinappula . Ihan tietämättäsi.
Minä tiedän tilanteen tasan tarkkaan ja aikuisena ihmisenä en ole kenenkään pelinappula, vaan osaan tehdä johtopäätökset itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina pitää antaa anteeksi, mutta yhteistä elämää ei tarvitse jatkaa. Ihmisen henkiselle hyvinvoinnille on tärkeää antaa anteeksi vaikka toinen ei edes pyydä. Vaikka kumppani olisi pettäjä, valitettavasti sinäkään et ole täydellinen. Kaikki ihmiset tekevät asioita, jotka eivät ole oikein. Meillä ei saa olla mitään ketään vastaan. Silloin olemme vapaita vihasta ja syyllisyydestä.
Minun niinkutsuttu isäni piti avioliiton ulkopuolista suhdetta yllä ties kuinka kauan. Mun henkiselle hyvinvoinnille parasta on sulkea tuollainen mulkku mun elämästäni ulos lopullisesti, ei mikään pyhän anteeksiantajan roolin leikkiminen. Miksi antaisin anteeksi sitä että minun perhe, turvapaikka ja peruskallio murskataan vailla pienintäkään katumusta. Höylätköön ketä lystää nyt jatkossa, minun elämääni ei tuollaiset ole tervetulleita. Kaikella on hintansa, se oli hänen valintansa hylätä perheensä, sen hän myös sai.
Nimim: petetty äiti-madonna tässä lastensa puolesta kirjoittelee
Nimimerkillä ihan tytär itse omasta puolestaan kirjoittelee. Minun äitinikään ei ole mikään pyhimys, mutta tämä ketju käsittelee uskottomuutta. Lupaan tulla kirjoittamaan hänestäkin jos perustat ketjun väkivallalle, hylkäämiselle, solvaamiselle ja vähättelylle. Siihen asti, käsitellään tässä ketjussa sitä pettämistä niinkuin aihepiiriin kuuluukin.
No kuule tässä kirjoittelee myös tytär omasta puolestaan, joka pitää vanhempien parisuhdeasioita vanhempien omina asioina. Isän ja lasten väleihin ei liity mitenkään heidän parisuhdeasiansa kun ei me lapset olla oltu osapuolina niissä keskusteluissa eikä oikeastaan tiedetä yhtään mitään koko kuvoista muuta kuin että vieraissa on isä käynyt. Äiti ei ole mielipahaansa meidän päälle kaatanut, eikä isä ole tekemisiään selitellyt, meille.
Sinulle voi olla ok että vanhempasi panevat kaikkea millä on pulssi, minulle ei. Perhe OLI minulle pyhä, ja nyt kun sitä ei enää ole, minä en ole missään määrin velvollinen häntä perheenjäsenenäni enää pitämäänkään. Hän ei ole minkään arvoinen minulle.
En arvosta että puhut noin alatyylisesti minun jo iäkkäistä vanhemmistani, jotka siis elävät yhä yhteiselämää. Kertoo kaiken tarpeellisen sinun tunne -ja käytöskasvatuksestasi ja ymmärrän nyt siis kantasi oikeinkin hyvin...
Äidin valinnat isän syrjähypyn jälkeen eivät kuulu minulle pätkän vertaa, olemme perheenä hyvin läheisiä nytkin kun perhe on kasvanut jo kolmanteen sukupolveen. Luultavasti olisimme läheisiä vaikka vanhempani olisivat päätyneet toisenlaiseen ratkaisuun, mutta onnellinen toki olen ihan omastakin puolesta että päättivät sinnitellä karikon yli,
Pah ja pyh! Sitä ennevanhaista pakkokulissiavioliittoa elivät, tiedät sen itsekin.
voi, naiivi on sinun maailmankuvasi. Ei kannata kuitenkaan kovin isoon ääneen meluta, ettei pettäjää koskaan ottaisi takaisin. Näitä on omassa lähipiirissä p a l j o n ketkä ensin julistaa periaatteitaan, mutta sitten tilanteen tullen vähin äänin annetaan kaikki anteeksi ja selitellään ikäkriiseillä ja toisen naisen viekkaudella ja millon milläkin. Valehtelematta: surkeimpia kynnysmattoja on lopulta ne ketkä itse ulkopuolelta tarkastellessaan näkevät kaiken niin kovin mustavalkoisena ja kerrasta poikki.
Huvittava oli eräskin nainen, joka kirjoitti pettäneelle kumppanilleen pitkiä vuodatuksia kriisiosastolta vannoen ikuista rakkautta ja sitä kuinka elämä ei ole minkään arvoista jos petturimies lähtee uuden matkaan. Terapiassa piti myös käydä pelastamassa suhdetta ja vahtia miehen jokainen liike ja viesti, ettei sivusuhde vaan pääsisi jatkumaan. Kun mies päätti kuitenkin erota, alkoi tämä nainen mesuamaan ympäri kyliä kuinka laittoi petturimiehen pihalle ja kuinka pettämistä ei kerta kaikkiaan voi antaa anteeksi. No, moni varmaan uskoo tarinan tuolleensa, eikä entinen miehensä ole nähnyt tarpeelliseksi alkaa noita puheita korjaamaankaan. Tietäjät vaan tietää.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen tehköön mitä haluaa, ei se keneltäkään ole pois jos joku ei pidä pettämistä maailmanloppuna. kamalia haukkuvia moralisteja täällä, taidatte olla todella epävarmoja ihmisiä.
Ihmiset kestävät ja antavat anteeksi suhteessa aika paljon asioita, jotka voi toisen mielestä olla sietämättömämpää kuin pettäminen. Ja onhan yksiavioisuus aika luonnonvastaista. Himo on biologiaa ja sitten vaistojen varassa hätäpäisään toimiminen koetaan kaikista suurimpana loukkauksena, vaikka kyseessä oli vain seksi. Eikä kaikille seksi ole mikään juhlallinen herkkä toimitus vaan ihan perustarpeiden mukavaa tyydyttämistä vähän niin kuin harrastukset.
Sitäpaitsi osa petetyistä ei näe itsessään mitään vikaa, uhriutuvat vain. Jos puoliso ei kiinnosta fyysisesti, ei kiinnosta pitää huolta itsestään, ei ole mitään yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja elämä on kulissileikkiä, niin ei se ole ihme, että se ruoho tosiaan on vihreämpää aidan toisella puolella.
Epävarma ihminen on sellainen, joka antaa käyttää itseään kynnysmattona eikä arvosta itseään. Jota sinäkin pettäjä käytät hyväksi syyttäen puolisoa omista pettämisistä. Jos puolison ulkonäkö ei miellytä, aina on vaihtoehtona erota. Onko koskaan käynyt mielessä rehellinen ratkaisu?
Vierailija kirjoitti:
Tän ketjun kommenteista suurin osa on kyllä niin mustavalkoista ajatusmaailmaa että sen kanssa on viisainta jäädä suosiolla sinkuksi. Puoliso on ihminen ja ihmiset tekevät virheitä. Tämän kun muistat aina peiliin katsoessa etkä kuvittele itse olevasi täydellinen.
Parisuhteita on monenlaisia, täällä julistetaan että vain täydellinen kelpaa, kaikki muut ovat halveksittavaa pohjasakkaa.
Kasvakaa aikuisiksi.
Olen aikuinen, jopa vanha, silti minulla on aina ollut selkärankaa, joten minulle ei satu ja tapahdu asioita ja ”virheitä”. Ne on vallan eri ihmiset, joille tällaisia sattumuksia jatkuvasti käy roppakaupalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettävä mies on komea ja seksikäs mies, jolla on mahdollisuuksia saada nainen kuin nainen. Komean miehen haluaa nainen pitää ja antaa pettämisen anteeksi.
No jo on taas jutut. Pettävä mies on alhainen selkärangaton liero, en ottaisi sellaista VAIKKA olisi kuin komea. Uskollisuus on tärkeimpiä ominaisuuksia mitä kumppanilta vaadin.
Nimenomaan näin, nämä mul_ n ja pil_ n jakajat ovat tautipesiä, oksettavia saastaläjiä, joiden aivokapasiteetti riittää just ja just alapäällä ajatteluun. Limaista porukkaa!
Koska itse petän myös. Minua ei ikinä ole petetty, mutta jos saan tietää niin ei kiinnosta, koska itsekin petän.
Olen pettänyt pari kertaa vuoden aikana, eli en kokoajan.
En arvosta että puhut noin alatyylisesti minun jo iäkkäistä vanhemmistani, jotka siis elävät yhä yhteiselämää. Kertoo kaiken tarpeellisen sinun tunne -ja käytöskasvatuksestasi ja ymmärrän nyt siis kantasi oikeinkin hyvin...
Äidin valinnat isän syrjähypyn jälkeen eivät kuulu minulle pätkän vertaa, olemme perheenä hyvin läheisiä nytkin kun perhe on kasvanut jo kolmanteen sukupolveen. Luultavasti olisimme läheisiä vaikka vanhempani olisivat päätyneet toisenlaiseen ratkaisuun, mutta onnellinen toki olen ihan omastakin puolesta että päättivät sinnitellä karikon yli,