Lue keskustelun säännöt.
Nainen, miksi annat anteeksi pettämisen?
29.03.2021 |
Ylipäänsä? Tai toistuvan? Tai missä menee raja että onko esim kahden vuoden salasuhde jo no no? Rakkaudentunnustukset? Jokapäiväiset puhelut ja viestit? Viikoittaiset näkemiset?
Jos mies on onnistunut esittämään ns. normaalia kaikesta tuosta huolimatta? Tietysti miehen käytös ja energiat on vähän muuttuneet ja tämä on heijastunut myös koko perheeseen ja kaikkeen, mutta näitä juttujahan miehet tai hyvin harvat miehet tajuavat. Eli et olisi tavallaan huomannut mitään mutta asioiden paljastuessa tajuat mitkä oli niitä merkkejä ja miksi koko ajan tuntui että joku on pielessä.
Kommentit (184)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina pitää antaa anteeksi, mutta yhteistä elämää ei tarvitse jatkaa. Ihmisen henkiselle hyvinvoinnille on tärkeää antaa anteeksi vaikka toinen ei edes pyydä. Vaikka kumppani olisi pettäjä, valitettavasti sinäkään et ole täydellinen. Kaikki ihmiset tekevät asioita, jotka eivät ole oikein. Meillä ei saa olla mitään ketään vastaan. Silloin olemme vapaita vihasta ja syyllisyydestä.
Minun niinkutsuttu isäni piti avioliiton ulkopuolista suhdetta yllä ties kuinka kauan. Mun henkiselle hyvinvoinnille parasta on sulkea tuollainen mulkku mun elämästäni ulos lopullisesti, ei mikään pyhän anteeksiantajan roolin leikkiminen. Miksi antaisin anteeksi sitä että minun perhe, turvapaikka ja peruskallio murskataan vailla pienintäkään katumusta. Höylätköön ketä lystää nyt jatkossa, minun elämääni ei tuollaiset ole tervetulleita. Kaikella on hintansa, se oli hänen valintansa hylätä perheensä, sen hän myös sai.
Nimim: petetty äiti-madonna tässä lastensa puolesta kirjoittelee
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorempana olisin kyllä jättänyt heti yhdestä kerrasta, mutta silloinkin siedin toisille flirttailua. Nyt viisikymppisenä tarve omistaa toinen kokonaan on lientynyt, ja ajatus siitä, että mies kävisi panemassa toista ei enää shokeeraa. Jatkossa saisi toki sitten tyydyttää loputkin tarpeensa muualla, mutta äijän kanssa on niin mukava elää että tuskin jättäisin. Ja jos nyt totta puhutaan, niin aivan kamalalta ei tunnu edes se ajatus, että mies jättäisi minut toisen takia. Rakastan, mutta en halua vangita? Mies on tuossa ja uskollinen (kai) koska itse niin haluaa.
Miksi viettää elämä ja aikaa ihmisen kanssa joka haluaa muuta. Ketään ei voi omistaa ja tämä taitaa olla tietynlaista korvamerkintää että pidän silti miehen mutta seksiä ei tipu. Just saying.
No eiköhän tässä ole puntit tasan - win win- tilanne? Molemmat tietää valheellisuuden ha vedättää toisiaan? Mitä välii? Mitä merkitystä kun alkuperäinen uskollisuussopimus on jo revitty palasiksi??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina pitää antaa anteeksi, mutta yhteistä elämää ei tarvitse jatkaa. Ihmisen henkiselle hyvinvoinnille on tärkeää antaa anteeksi vaikka toinen ei edes pyydä. Vaikka kumppani olisi pettäjä, valitettavasti sinäkään et ole täydellinen. Kaikki ihmiset tekevät asioita, jotka eivät ole oikein. Meillä ei saa olla mitään ketään vastaan. Silloin olemme vapaita vihasta ja syyllisyydestä.
Minun niinkutsuttu isäni piti avioliiton ulkopuolista suhdetta yllä ties kuinka kauan. Mun henkiselle hyvinvoinnille parasta on sulkea tuollainen mulkku mun elämästäni ulos lopullisesti, ei mikään pyhän anteeksiantajan roolin leikkiminen. Miksi antaisin anteeksi sitä että minun perhe, turvapaikka ja peruskallio murskataan vailla pienintäkään katumusta. Höylätköön ketä lystää nyt jatkossa, minun elämääni ei tuollaiset ole tervetulleita. Kaikella on hintansa, se oli hänen valintansa hylätä perheensä, sen hän myös sai.
Nimim: petetty äiti-madonna tässä lastensa puolesta kirjoittelee
Tuskin, minulla on samanlainen tilanne pettäjäisäni kanssa. Onneksi aikuisena voi valita seuransa, ja nk. isä ei niihin piireihin kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Kuvittelisin, että voisin antaa kertaluontoisen hairahduksen anteeksi avioliiton ja lasten vuoksi. Ajattelen, että seksin harrastaminen pelkkänä fyysisenä tekona sinänsä ole sen pahempi teko kuin jotkut muutkaan virheet tai hölmöt jutut, mitä nyt varmaan kaikissa suhteissa tulee eteen puolin ja toisin. Mutta jokin pitkäaikainen salasuhde, joka edellyttää puolisolta systemaattista valehtelua ja oletettavasti läheisyyttä myös tunnetasolla sen 3. osapuolen kanssa, niin sen jälkeen tuskin voisin jatkaa enää parisuhdetta. Tai olisihan se vähintään herätys, että suhteessa ei kaikki ole hyvin. Mutta ehkä siitäkin voisi selvitä, jos kummatkin niin tahtovat. Vaikea sanoa, miten sitä tositilanteessa reagoisi.
Miksi suhteessa olisi välttämättä mitään vikaa? Näille juopoille, sek_ si_ addik_ teillehan mikään ei riitä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en pystyisi elämään edes kerran pettäneen kanssa. Se rikkoisi jotain.
Jos selviäisi ettei ollut kerta vaan vuosia? En voisi jatkaa, miettisin joka kerta kun se tekstaa jollekin että tuossa se istuu vaikka haluaisi olla muualla. Kelle se tekstaa ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla. Poistuu puhumaan puhelimeen pihalle tai käy nykyään yksin kaupassa. Koska ne tapaa. Että näänkö sen toisen naisen jossain ja se tietää mutta minä en. Tietääkö muut.
Näin se menee. Itse jäin pettäjän kanssa yhteen koska päätin antaa yhden baarihoidon kanssa jaetun yön anteeksi.
Se oli virhe. Ei ollut sen arvoista.
En pystynyt antamaan sydämestäni anteeksi ja epäilin miestä milloin mistäkin. Oikeastaan aina kun poistui kotoa ajattelin että kenen kanssa viettää aikaa ja onko oikeasti siellä missä sanoo olevansa. Ehkä vaistosin epäjohdonmukaisuudesta sanoissa ja teoissa. Lisäksi pettämisen jälkeen olin masentunut 2 vuotta!Lopulta 5 vuoden päästä paljasti että oli pettänyt toisen kerran siis ihan sängyssä niinkuin eka ja lisäksi flirttaillut ja pussaillut lukemattomien muiden kanssa.
Eli älkää uskoko pettäjää!!
Nämä pettäjät osaavat manipuloinnin, tai ainakin luulevat niin. Jäävät nykyaikana varsin helpostikin kiinni, sillä nykytekniikalla suht helppo napata. Myös itse petetyksi tullut 3 osapuoli tulee yllättävän usein omantunnon tuskiin ja paljastaa pettäjän. Petos tulee AINA julki, enemmin tai myöhemmin. Sitten on turha anella anteeksi antoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina pitää antaa anteeksi, mutta yhteistä elämää ei tarvitse jatkaa. Ihmisen henkiselle hyvinvoinnille on tärkeää antaa anteeksi vaikka toinen ei edes pyydä. Vaikka kumppani olisi pettäjä, valitettavasti sinäkään et ole täydellinen. Kaikki ihmiset tekevät asioita, jotka eivät ole oikein. Meillä ei saa olla mitään ketään vastaan. Silloin olemme vapaita vihasta ja syyllisyydestä.
Minun niinkutsuttu isäni piti avioliiton ulkopuolista suhdetta yllä ties kuinka kauan. Mun henkiselle hyvinvoinnille parasta on sulkea tuollainen mulkku mun elämästäni ulos lopullisesti, ei mikään pyhän anteeksiantajan roolin leikkiminen. Miksi antaisin anteeksi sitä että minun perhe, turvapaikka ja peruskallio murskataan vailla pienintäkään katumusta. Höylätköön ketä lystää nyt jatkossa, minun elämääni ei tuollaiset ole tervetulleita. Kaikella on hintansa, se oli hänen valintansa hylätä perheensä, sen hän myös sai.
Nimim: petetty äiti-madonna tässä lastensa puolesta kirjoittelee
Tuskin, minulla on samanlainen tilanne pettäjäisäni kanssa. Onneksi aikuisena voi valita seuransa, ja nk. isä ei niihin piireihin kuulu.
Oikein valittu! Nämä limaäijät ovat alinta kastia 🤮, joita ei isäksi enää tarvitse kutsua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina pitää antaa anteeksi, mutta yhteistä elämää ei tarvitse jatkaa. Ihmisen henkiselle hyvinvoinnille on tärkeää antaa anteeksi vaikka toinen ei edes pyydä. Vaikka kumppani olisi pettäjä, valitettavasti sinäkään et ole täydellinen. Kaikki ihmiset tekevät asioita, jotka eivät ole oikein. Meillä ei saa olla mitään ketään vastaan. Silloin olemme vapaita vihasta ja syyllisyydestä.
Minun niinkutsuttu isäni piti avioliiton ulkopuolista suhdetta yllä ties kuinka kauan. Mun henkiselle hyvinvoinnille parasta on sulkea tuollainen mulkku mun elämästäni ulos lopullisesti, ei mikään pyhän anteeksiantajan roolin leikkiminen. Miksi antaisin anteeksi sitä että minun perhe, turvapaikka ja peruskallio murskataan vailla pienintäkään katumusta. Höylätköön ketä lystää nyt jatkossa, minun elämääni ei tuollaiset ole tervetulleita. Kaikella on hintansa, se oli hänen valintansa hylätä perheensä, sen hän myös sai.
Nimim: petetty äiti-madonna tässä lastensa puolesta kirjoittelee
Nimimerkillä ihan tytär itse omasta puolestaan kirjoittelee. Minun äitinikään ei ole mikään pyhimys, mutta tämä ketju käsittelee uskottomuutta. Lupaan tulla kirjoittamaan hänestäkin jos perustat ketjun väkivallalle, hylkäämiselle, solvaamiselle ja vähättelylle. Siihen asti, käsitellään tässä ketjussa sitä pettämistä niinkuin aihepiiriin kuuluukin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvittelisin, että voisin antaa kertaluontoisen hairahduksen anteeksi avioliiton ja lasten vuoksi. Ajattelen, että seksin harrastaminen pelkkänä fyysisenä tekona sinänsä ole sen pahempi teko kuin jotkut muutkaan virheet tai hölmöt jutut, mitä nyt varmaan kaikissa suhteissa tulee eteen puolin ja toisin. Mutta jokin pitkäaikainen salasuhde, joka edellyttää puolisolta systemaattista valehtelua ja oletettavasti läheisyyttä myös tunnetasolla sen 3. osapuolen kanssa, niin sen jälkeen tuskin voisin jatkaa enää parisuhdetta. Tai olisihan se vähintään herätys, että suhteessa ei kaikki ole hyvin. Mutta ehkä siitäkin voisi selvitä, jos kummatkin niin tahtovat. Vaikea sanoa, miten sitä tositilanteessa reagoisi.
Miksi suhteessa olisi välttämättä mitään vikaa? Näille juopoille, sek_ si_ addik_ teillehan mikään ei riitä!
Totta. Voihan se olla, että jos on juoppo seksiaddikti niin silloin se on yksinään riittävä syy pettämiseen. En kuitenkaan usko, että näin olisi valtaosan kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Rahan vuoksi. En halua luopua unelma-asunnostani, kesämökistä ja matkustelusta.
Molemminpuolista hyväksikäyttöä? Ok, näinkin voi pettämisen selitellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettäminen on melko negatiivissävyinen sana suhteen ulkopuoliselle seksille. Tätä termiä käyttävät ne, jotka ovat epävarmoja suhteestaan, He ovat usein myös mustasukkaisia juuri sen vuoksi. Suhteen ulkopuolinen seksi ei ole pettämistä. Joissakin kulttuureissa onkin tapana pitää rakastajaa.
Pettämistä on toimiminen salaa yhteisen sopimuksen vastaisesti. Tämä on merkki siitä, että suhteessa ei kaikki ole kunnossa. Suhteessa on kaksi osapuolta ja hyvin harvoin toinen heistä on yksinään syypää suhteen heikkoon tilaan. On aivan luonnollista, että parisuhteessa on ristiriitoja. Suhteen kestävyyttä mittaakin se, miten hyvin osapuolet tunnistavat nämä ja miten niitä osaataan käsitellä ja sovitella. Jos toinen käy vieraissa, on syytä kysyä myös itseltään, miksi näin. Puuttuuko keskinäisestä suhteesta jotain, mitä hän yrittää löytää muualta.Höpsistä pönttöön nyt taas :D :D :D
Pettäminen on pettämistä, eli sovituista asioista luistamista. Jos suhteessa on sovittu ettei harrasteta suhteen ulkopuolista seksiä, on suhteen ulkopuolinen seksi tällöin pettämistä. Epävarmuuden kanssa ei ole mitään tekemistä sopimisen kanssa, vaan epävarmuutta on just se että petetään. Ollaan epävarmoja omasta suhteesta jolloin petetään toista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina pitää antaa anteeksi, mutta yhteistä elämää ei tarvitse jatkaa. Ihmisen henkiselle hyvinvoinnille on tärkeää antaa anteeksi vaikka toinen ei edes pyydä. Vaikka kumppani olisi pettäjä, valitettavasti sinäkään et ole täydellinen. Kaikki ihmiset tekevät asioita, jotka eivät ole oikein. Meillä ei saa olla mitään ketään vastaan. Silloin olemme vapaita vihasta ja syyllisyydestä.
Minun niinkutsuttu isäni piti avioliiton ulkopuolista suhdetta yllä ties kuinka kauan. Mun henkiselle hyvinvoinnille parasta on sulkea tuollainen mulkku mun elämästäni ulos lopullisesti, ei mikään pyhän anteeksiantajan roolin leikkiminen. Miksi antaisin anteeksi sitä että minun perhe, turvapaikka ja peruskallio murskataan vailla pienintäkään katumusta. Höylätköön ketä lystää nyt jatkossa, minun elämääni ei tuollaiset ole tervetulleita. Kaikella on hintansa, se oli hänen valintansa hylätä perheensä, sen hän myös sai.
Nimim: petetty äiti-madonna tässä lastensa puolesta kirjoittelee
Nimimerkillä ihan tytär itse omasta puolestaan kirjoittelee. Minun äitinikään ei ole mikään pyhimys, mutta tämä ketju käsittelee uskottomuutta. Lupaan tulla kirjoittamaan hänestäkin jos perustat ketjun väkivallalle, hylkäämiselle, solvaamiselle ja vähättelylle. Siihen asti, käsitellään tässä ketjussa sitä pettämistä niinkuin aihepiiriin kuuluukin.
Lisään vielä tälle foliohattu äiti madonna nimimerkille sen, että tämä "äiti madonna" tuli tietoisesti loukkaamaan meitä lapsia kun tuo pettämissuhde paljastui, ja toivon että oli sen arvoista koska sitäkään en aio antaa anteeksi ikinä. Se siitä äidinrakkaudestakin.
T. Pettäjän tytär
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina pitää antaa anteeksi, mutta yhteistä elämää ei tarvitse jatkaa. Ihmisen henkiselle hyvinvoinnille on tärkeää antaa anteeksi vaikka toinen ei edes pyydä. Vaikka kumppani olisi pettäjä, valitettavasti sinäkään et ole täydellinen. Kaikki ihmiset tekevät asioita, jotka eivät ole oikein. Meillä ei saa olla mitään ketään vastaan. Silloin olemme vapaita vihasta ja syyllisyydestä.
Minun niinkutsuttu isäni piti avioliiton ulkopuolista suhdetta yllä ties kuinka kauan. Mun henkiselle hyvinvoinnille parasta on sulkea tuollainen mulkku mun elämästäni ulos lopullisesti, ei mikään pyhän anteeksiantajan roolin leikkiminen. Miksi antaisin anteeksi sitä että minun perhe, turvapaikka ja peruskallio murskataan vailla pienintäkään katumusta. Höylätköön ketä lystää nyt jatkossa, minun elämääni ei tuollaiset ole tervetulleita. Kaikella on hintansa, se oli hänen valintansa hylätä perheensä, sen hän myös sai.
Nimim: petetty äiti-madonna tässä lastensa puolesta kirjoittelee
Nimimerkillä ihan tytär itse omasta puolestaan kirjoittelee. Minun äitinikään ei ole mikään pyhimys, mutta tämä ketju käsittelee uskottomuutta. Lupaan tulla kirjoittamaan hänestäkin jos perustat ketjun väkivallalle, hylkäämiselle, solvaamiselle ja vähättelylle. Siihen asti, käsitellään tässä ketjussa sitä pettämistä niinkuin aihepiiriin kuuluukin.
No kuule tässä kirjoittelee myös tytär omasta puolestaan, joka pitää vanhempien parisuhdeasioita vanhempien omina asioina. Isän ja lasten väleihin ei liity mitenkään heidän parisuhdeasiansa kun ei me lapset olla oltu osapuolina niissä keskusteluissa eikä oikeastaan tiedetä yhtään mitään koko kuvoista muuta kuin että vieraissa on isä käynyt. Äiti ei ole mielipahaansa meidän päälle kaatanut, eikä isä ole tekemisiään selitellyt, meille.
Vierailija kirjoitti:
Kalevialevi kirjoitti:
Kukaan ei-tyhmä ei anna anteeksi pettämistä. Saa olla kyllä aika säälittävä jos niin tekee. Miksi kukaan eläisi koiranpaskan kanssa kun voisi vain siivota paskat ja elää hyvää elämää?
Näinpä, mutta olen mies joka yrittänyt jatkaa koiranpaskan kanssa
Anna kuule kevätsateiden huuhdella koiranpaska pois kengänpohjastasi, kerro paskalle, että olet riittävästi sitä jo siivoillut. Ja astele kohti rehellisempää elämää kiiltävin kengin👍🌸
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina pitää antaa anteeksi, mutta yhteistä elämää ei tarvitse jatkaa. Ihmisen henkiselle hyvinvoinnille on tärkeää antaa anteeksi vaikka toinen ei edes pyydä. Vaikka kumppani olisi pettäjä, valitettavasti sinäkään et ole täydellinen. Kaikki ihmiset tekevät asioita, jotka eivät ole oikein. Meillä ei saa olla mitään ketään vastaan. Silloin olemme vapaita vihasta ja syyllisyydestä.
Minun niinkutsuttu isäni piti avioliiton ulkopuolista suhdetta yllä ties kuinka kauan. Mun henkiselle hyvinvoinnille parasta on sulkea tuollainen mulkku mun elämästäni ulos lopullisesti, ei mikään pyhän anteeksiantajan roolin leikkiminen. Miksi antaisin anteeksi sitä että minun perhe, turvapaikka ja peruskallio murskataan vailla pienintäkään katumusta. Höylätköön ketä lystää nyt jatkossa, minun elämääni ei tuollaiset ole tervetulleita. Kaikella on hintansa, se oli hänen valintansa hylätä perheensä, sen hän myös sai.
Nimim: petetty äiti-madonna tässä lastensa puolesta kirjoittelee
Nimimerkillä ihan tytär itse omasta puolestaan kirjoittelee. Minun äitinikään ei ole mikään pyhimys, mutta tämä ketju käsittelee uskottomuutta. Lupaan tulla kirjoittamaan hänestäkin jos perustat ketjun väkivallalle, hylkäämiselle, solvaamiselle ja vähättelylle. Siihen asti, käsitellään tässä ketjussa sitä pettämistä niinkuin aihepiiriin kuuluukin.
No kuule tässä kirjoittelee myös tytär omasta puolestaan, joka pitää vanhempien parisuhdeasioita vanhempien omina asioina. Isän ja lasten väleihin ei liity mitenkään heidän parisuhdeasiansa kun ei me lapset olla oltu osapuolina niissä keskusteluissa eikä oikeastaan tiedetä yhtään mitään koko kuvoista muuta kuin että vieraissa on isä käynyt. Äiti ei ole mielipahaansa meidän päälle kaatanut, eikä isä ole tekemisiään selitellyt, meille.
Kyllä se lapsille kuuluu ja näkyy kun perhe hajoaa ja uutta perhettä vieraiden ihmisten kanssa pitäisi leikkiä. Silloin kun perheessä on lapsia, pettäminen ei koskaan ole kahden ihmisen välinen asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
roinajonna kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Läheisriippuvuus on syy miksi melkein tilanteessa kuin tilanteessa jäädään ”suhteeseen”.
Ei perhe, ei rakkaus, koska ne on tallottu. Pelko siitä että jää yksin.
No se läheisriippuvuus ja sitten usein myös taloudellinen hyöty. Esim minun eksä maksoi minun asunnon kuluja vielä melkein vuoden kiinni jäämisensä jälkeen, vastikkeet vielä puoli vuotta senkin jälkeen kun muutti pois. Siksi en halunnut päästää sitä otteesta kun nettosin kuitenkin jopa kuutisen sataa kuukaudessa. Anteeksi en ollut todellakaan antamassa missään vaiheessa.
Siinähän peukutatte alas. Se petturi kuitenkin maksoi mun asuntolainaa pois kaikki ne vuodet kun asuin itse toisella paikkakunnalla. Mahdollisti työskentelyn hyvässä duunissa pks:lla ja viikonloppujen ja lomien vieton skutsissa omassa ihanassa asunnossa. Harmitti vietävästi kun järjestely loppui jonkun äijän sivuhoidon takia. Jouduin myymään asunnonkin pois.
Nainen haluaa kaikesta maksun.
Ensin hinnoitellaan nainen seksuaalisuuden arvo: mitä kauniimpi nainen, sitä menestyneempi mies vaaditaan.
Jos mies pettää, silläkin on rahallinen hinta.
Tätäkään naista ei mies oikeastaan kiinnostanut, pettäminen oli loukkaus koska se signaloi ettei nainen ollut riittävän kuuma kun piti panna muita, mikä loukkasi naisen egoa.
Hourupää siellä heittelee pelastusrengasta pettäjäpervolle!!
Ketjussa jossa nainen itse kirjoitti vastaavansa pettämiseen taloudellisella hyötymisellä, ja parikin naista kertoivat etteivät eroa koska rahallinen hyöty.
Ilman muuta tilanteessa jossa mies muuttaa yhteisiä sopimuksia edes ilmoittamatta ennalta, sama sopimusten yksipuolinen muuttelu alkaa koskea myös minua, ilman erillista ilmoitusta tottakai. Jos mieheni päätyisi sivusuhteeseen tai vieraisiin sänkyihin sopimustamme vastaan, hyötyäkseen sopimusrikkomuksesta ainoastaan itse, ja minua loukaten, niin minä voisin sitten alkaa miettimään millä tavoin järjestän oman elämäni niin että juuri, ja vain ja ainoastaan minulla on asiat mieleisesti, miehestä välittämättä. Niinhän hänkin teki.
Mikäs se sellainen PARIsuhde on, jossa vain toinen saa tehdä ja toinen ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina pitää antaa anteeksi, mutta yhteistä elämää ei tarvitse jatkaa. Ihmisen henkiselle hyvinvoinnille on tärkeää antaa anteeksi vaikka toinen ei edes pyydä. Vaikka kumppani olisi pettäjä, valitettavasti sinäkään et ole täydellinen. Kaikki ihmiset tekevät asioita, jotka eivät ole oikein. Meillä ei saa olla mitään ketään vastaan. Silloin olemme vapaita vihasta ja syyllisyydestä.
Minun niinkutsuttu isäni piti avioliiton ulkopuolista suhdetta yllä ties kuinka kauan. Mun henkiselle hyvinvoinnille parasta on sulkea tuollainen mulkku mun elämästäni ulos lopullisesti, ei mikään pyhän anteeksiantajan roolin leikkiminen. Miksi antaisin anteeksi sitä että minun perhe, turvapaikka ja peruskallio murskataan vailla pienintäkään katumusta. Höylätköön ketä lystää nyt jatkossa, minun elämääni ei tuollaiset ole tervetulleita. Kaikella on hintansa, se oli hänen valintansa hylätä perheensä, sen hän myös sai.
Nimim: petetty äiti-madonna tässä lastensa puolesta kirjoittelee
Nimimerkillä ihan tytär itse omasta puolestaan kirjoittelee. Minun äitinikään ei ole mikään pyhimys, mutta tämä ketju käsittelee uskottomuutta. Lupaan tulla kirjoittamaan hänestäkin jos perustat ketjun väkivallalle, hylkäämiselle, solvaamiselle ja vähättelylle. Siihen asti, käsitellään tässä ketjussa sitä pettämistä niinkuin aihepiiriin kuuluukin.
No kuule tässä kirjoittelee myös tytär omasta puolestaan, joka pitää vanhempien parisuhdeasioita vanhempien omina asioina. Isän ja lasten väleihin ei liity mitenkään heidän parisuhdeasiansa kun ei me lapset olla oltu osapuolina niissä keskusteluissa eikä oikeastaan tiedetä yhtään mitään koko kuvoista muuta kuin että vieraissa on isä käynyt. Äiti ei ole mielipahaansa meidän päälle kaatanut, eikä isä ole tekemisiään selitellyt, meille.
Sinulle voi olla ok että vanhempasi panevat kaikkea millä on pulssi, minulle ei. Perhe OLI minulle pyhä, ja nyt kun sitä ei enää ole, minä en ole missään määrin velvollinen häntä perheenjäsenenäni enää pitämäänkään. Hän ei ole minkään arvoinen minulle.
tämän kokenut, syytön lapsi kirjoitti:
No kaikki ei ole kuin sinä. Itse jäin liittoon pettäjän kanssa, koska mistään hinnasta en halunnut menettää 50% lasteni lapsuudesta, joka olisi edessä ollut eron koittaessa. Kuopus oli tuolloin 2v. Minulle nuo lapset on 1000 kertaa tärkeämpiä kuin yksikään mies tai parisuhde. Ja aitoa rakkautta saan niiltä lapsilta. Miehistä en usko että sellaiseen edes on.
Tuohan on ihan fine, kun sen on itse valinnut. Tuskin kuitenaan enää miehellesi pildeä annoit, vaan hoidit itsekin tahoillasi sellaiset hommat muiden kanssa. Hyvään lapsuuteenhan ei tarvita vanhempien välistä sutinaa.
Vierailija kirjoitti:
Kertapanon voisin antaa anteeksi ja jatkaa suhdetta, ihminen tekee joskus virheitä, vaikka tuo nyt onkin virhe pahimmasta päästä. Jos siis pettäjä katuu aidosti ja pettämiseen johtaneille asioille tehdään jotain, eli pariterapiaa ja suhteen ongelmien käsittelyä. Ehkä suhteeni seksiin on jotenkin erilainen kuin muilla kun en pidä sitä niin vakavana asiana.
Mutta pidempiaikainen sivusuhteen pitäminen, valehtelu ja kaksoiselämä on kyllä jo aika mahdoton antaa anteeksi. Pidän pettämiseen verrattavana toimintana myös esim yli varojensa pelaamista, salaa velkaantumista ym. valehtelua ja salailua. Yksi pano on aika pieni juttu siihen verrattuna, että toinen pahimmillaan tuhoaa perheen talouden toilailuillaan.
Mun näkövinkkelistä taas pidät seksiä todella vakavana asiana, jos sen takia pitää esittää jotenkin syvää katumusta jonka sinä tuomarina päätät, että onko tarpeeksi aitoa katumusta, ja lisäksi pitää mennä vielä terapiaan, vaikka toiselle se seksi nyt vain oli sellaista ei niin vakavaa asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Kalevialevi kirjoitti:
Kukaan
ei-tyhmä ei anna anteeksi pettämistä. Saa olla kyllä aika säälittävä jos niin tekee. Miksi kukaan eläisi koiranpaskan kanssa kun voisi vain siivota paskat ja elää hyvää elämää?Minä olen antanut pettämisen anteeksi, mutta sehän ei tarkoita sitä, että suhde olisi jatkunut. Se, että olen antanut anteeksi ajanmittaan tarkoittaa sitä, että olen ns. hyväksynyt ja jättänyt tapahtuneen taakseni eikä se millään tavalla vaikuta enää elämääni. Olen niin sanotusti päästänyt irti. En pystynyt antamaan anteeksi silloin, kun päätimme jatkaa suhdetta, silloin koin vain vihaa ja inhoa eksää kohtaan. Pystyin antamaan anteeksi vasta sitten, kun olimme eronneet ja sain asian käsiteltyä mielessäni.
Kyllä luottamus on menetetty, sydän ja rakkaus revitty riekaleiksi. Tätä nämä tunnevammaiset pettäjät ei mitenkään ymmärrä. Siispä paras jättää tuollainen omaan surkeuteensa rypemään, erota ja elää omaa rehellistä elämää, vaikka sitten köyhempänä jne.
Kuvittelisin, että voisin antaa kertaluontoisen hairahduksen anteeksi avioliiton ja lasten vuoksi. Ajattelen, että seksin harrastaminen pelkkänä fyysisenä tekona sinänsä ole sen pahempi teko kuin jotkut muutkaan virheet tai hölmöt jutut, mitä nyt varmaan kaikissa suhteissa tulee eteen puolin ja toisin. Mutta jokin pitkäaikainen salasuhde, joka edellyttää puolisolta systemaattista valehtelua ja oletettavasti läheisyyttä myös tunnetasolla sen 3. osapuolen kanssa, niin sen jälkeen tuskin voisin jatkaa enää parisuhdetta. Tai olisihan se vähintään herätys, että suhteessa ei kaikki ole hyvin. Mutta ehkä siitäkin voisi selvitä, jos kummatkin niin tahtovat. Vaikea sanoa, miten sitä tositilanteessa reagoisi.