Lue keskustelun säännöt.
Nainen, miksi annat anteeksi pettämisen?
29.03.2021 |
Ylipäänsä? Tai toistuvan? Tai missä menee raja että onko esim kahden vuoden salasuhde jo no no? Rakkaudentunnustukset? Jokapäiväiset puhelut ja viestit? Viikoittaiset näkemiset?
Jos mies on onnistunut esittämään ns. normaalia kaikesta tuosta huolimatta? Tietysti miehen käytös ja energiat on vähän muuttuneet ja tämä on heijastunut myös koko perheeseen ja kaikkeen, mutta näitä juttujahan miehet tai hyvin harvat miehet tajuavat. Eli et olisi tavallaan huomannut mitään mutta asioiden paljastuessa tajuat mitkä oli niitä merkkejä ja miksi koko ajan tuntui että joku on pielessä.
Kommentit (184)
Kalevialevi kirjoitti:
Kukaan ei-tyhmä ei anna anteeksi pettämistä. Saa olla kyllä aika säälittävä jos niin tekee. Miksi kukaan eläisi koiranpaskan kanssa kun voisi vain siivota paskat ja elää hyvää elämää?
Kaikki ketkä eivät ajattele kuten sinä eivät ole tyhmiä, tiedän että tämä voi tulla aika shokkina.
Annoin anteeksi pettämisen. Pettäminen ei ole koskaan ollut ajatuksena mulle mikään kynnyskysymys. Ajatusmaailmani on ehkä valtavirrasta eriävä kun en näe seksiä toisen ihmisen kanssa kovin pahana asiana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No emmä ainakaan pystyisi miettimään sitä minään puolisona sen jälkeen. Muuttuisi kategoriaan ystävä tai tuttu, mutta ei kumppani tms. Lopullinen arvostus katoisi ja sen jälkeen enä näkisi järkeä pitää parisuhdettakaan yllä, koska mitäpä siitä mulle jää käteen, koska yksinkin pärjää paremmin kuin huonon, pettävän ihmisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Läheisriippuvuus on syy miksi melkein tilanteessa kuin tilanteessa jäädään ”suhteeseen”.
Ei perhe, ei rakkaus, koska ne on tallottu. Pelko siitä että jää yksin.
No se läheisriippuvuus ja sitten usein myös taloudellinen hyöty. Esim minun eksä maksoi minun asunnon kuluja vielä melkein vuoden kiinni jäämisensä jälkeen, vastikkeet vielä puoli vuotta senkin jälkeen kun muutti pois. Siksi en halunnut päästää sitä otteesta kun nettosin kuitenkin jopa kuutisen sataa kuukaudessa. Anteeksi en ollut todellakaan antamassa missään vaiheessa.
Se, missä määrin sain kokea kaikenlaista pettämistä, niin ymmärrän täysin selkeästi nyt, ettei tämmöinen kuulu ns. terveeseen ja tasavertaiseen ihmissuhteeseen. Pettäminen kertoo myös pitkälti yleisestä tavasta kohdella muita ihmisiä. Tapauksessani ehkä oli myös kysymys siitä, että toinen osapuoli oli maasta, missä naisen asema ei taida olla yleisellä tasolla kovin kummoinen ja kohtelukin sitten sen mukaista.
Nuorempana olisin kyllä jättänyt heti yhdestä kerrasta, mutta silloinkin siedin toisille flirttailua. Nyt viisikymppisenä tarve omistaa toinen kokonaan on lientynyt, ja ajatus siitä, että mies kävisi panemassa toista ei enää shokeeraa. Jatkossa saisi toki sitten tyydyttää loputkin tarpeensa muualla, mutta äijän kanssa on niin mukava elää että tuskin jättäisin. Ja jos nyt totta puhutaan, niin aivan kamalalta ei tunnu edes se ajatus, että mies jättäisi minut toisen takia. Rakastan, mutta en halua vangita? Mies on tuossa ja uskollinen (kai) koska itse niin haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pettäminen on melko negatiivissävyinen sana suhteen ulkopuoliselle seksille. Tätä termiä käyttävät ne, jotka ovat epävarmoja suhteestaan, He ovat usein myös mustasukkaisia juuri sen vuoksi. Suhteen ulkopuolinen seksi ei ole pettämistä. Joissakin kulttuureissa onkin tapana pitää rakastajaa.
Pettämistä on toimiminen salaa yhteisen sopimuksen vastaisesti. Tämä on merkki siitä, että suhteessa ei kaikki ole kunnossa. Suhteessa on kaksi osapuolta ja hyvin harvoin toinen heistä on yksinään syypää suhteen heikkoon tilaan. On aivan luonnollista, että parisuhteessa on ristiriitoja. Suhteen kestävyyttä mittaakin se, miten hyvin osapuolet tunnistavat nämä ja miten niitä osaataan käsitellä ja sovitella. Jos toinen käy vieraissa, on syytä kysyä myös itseltään, miksi näin. Puuttuuko keskinäisestä suhteesta jotain, mitä hän yrittää löytää muualta.
Tässä nyt varmaan puhuttiin siitä jos on sovittu ettei ole suhteen ulkopuolisia intiimi- tai rakkaussuhteita. Polyamoriat ja avoimet suhteet asia erikseen. Eikai avoimessa suhteessakaan ole suotavaa rakastua toiseen ja ylläpitää ja vahvistaa puolison selän takana intiimiä rakkaussuhdetta toiseen.
Pettäminen terminä tarkoittaa luottamuksen pettämistä jollain tapaa.
Itse en voisi enää sen jälkeen luottaa ja minulle intiimi suhde ja rakkaussuhde on sellaisia etten voi tai osaa niitä ylläpitää monen kanssa yhtäaikaa. Jos joku niin haluaa tehdä, hänen täytyy varmistua että on rehellinen ja että se on ok suhteen muillekin osapuolille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kenenkään ei ikinä pitäisi hyväksyä ja jatkaa suhdetta pettäjän kanssa, se vain antaa pettäjälle kuvan tuleviakin suhteita ajatellen, että se ei olisi mitenkään niin vakavaa, jos petetyt ovat aikaisemminkin sallineet sen. Tietenkään puhumattakaan petetyksi tulleen itsensä vielä huomattavasti syvemmistä syistä olla jatkamatta suhdetta.
M
Vierailija kirjoitti:
Nuorempana olisin kyllä jättänyt heti yhdestä kerrasta, mutta silloinkin siedin toisille flirttailua. Nyt viisikymppisenä tarve omistaa toinen kokonaan on lientynyt, ja ajatus siitä, että mies kävisi panemassa toista ei enää shokeeraa. Jatkossa saisi toki sitten tyydyttää loputkin tarpeensa muualla, mutta äijän kanssa on niin mukava elää että tuskin jättäisin. Ja jos nyt totta puhutaan, niin aivan kamalalta ei tunnu edes se ajatus, että mies jättäisi minut toisen takia. Rakastan, mutta en halua vangita? Mies on tuossa ja uskollinen (kai) koska itse niin haluaa.
Miksi viettää elämä ja aikaa ihmisen kanssa joka haluaa muuta. Ketään ei voi omistaa ja tämä taitaa olla tietynlaista korvamerkintää että pidän silti miehen mutta seksiä ei tipu. Just saying.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en pystyisi elämään edes kerran pettäneen kanssa. Se rikkoisi jotain.
Jos selviäisi ettei ollut kerta vaan vuosia? En voisi jatkaa, miettisin joka kerta kun se tekstaa jollekin että tuossa se istuu vaikka haluaisi olla muualla. Kelle se tekstaa ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla. Poistuu puhumaan puhelimeen pihalle tai käy nykyään yksin kaupassa. Koska ne tapaa. Että näänkö sen toisen naisen jossain ja se tietää mutta minä en. Tietääkö muut.
Näin se menee. Itse jäin pettäjän kanssa yhteen koska päätin antaa yhden baarihoidon kanssa jaetun yön anteeksi.
Se oli virhe. Ei ollut sen arvoista.
En pystynyt antamaan sydämestäni anteeksi ja epäilin miestä milloin mistäkin. Oikeastaan aina kun poistui kotoa ajattelin että kenen kanssa viettää aikaa ja onko oikeasti siellä missä sanoo olevansa. Ehkä vaistosin epäjohdonmukaisuudesta sanoissa ja teoissa. Lisäksi pettämisen jälkeen olin masentunut 2 vuotta!
Lopulta 5 vuoden päästä paljasti että oli pettänyt toisen kerran siis ihan sängyssä niinkuin eka ja lisäksi flirttaillut ja pussaillut lukemattomien muiden kanssa.
Eli älkää uskoko pettäjää!!
Alle 40-vuotiaista SUOMALAISISTA naisista useampi on pettänyt kuin miehistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on kohdallani hyvin kaksipiippuinen juttu, koska nuorempana en olisi antanut anteeksi mitään pettämistä, vaan ukkeli olisi lentänyt heti mäelle, toisin kuin nyt, kun ymmärrän jo elämästä aika paljon enemmän. Toisaalta omalle miehelleni en pettämistä voisi antaa anteeksi, koska valitsin hänet sellaisilla perusteilla että hän tietää elämästä jo myös hyvin paljon, eikä sorru enää nuoruuden hömpötyksiin.
Eli en varmaan sitten voisi ikinä antaa anteeksi kenellekään. Muille kuin itselleni siis :p
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ap kuvittelee että antaisin anteeksi?
Kalevialevi kirjoitti:
Kukaan ei-tyhmä ei anna anteeksi pettämistä. Saa olla kyllä aika säälittävä jos niin tekee. Miksi kukaan eläisi koiranpaskan kanssa kun voisi vain siivota paskat ja elää hyvää elämää?
Näinpä, mutta olen mies joka yrittänyt jatkaa koiranpaskan kanssa
Vierailija kirjoitti:
Saa kääntää tietysti sukupuolet myös toisin päin. Tämä nyt siksi koska oma näkökulma. Tai tilanne mietityttää.
Taasko sä tätä jankkaat, just jo tänäaamuna sun ketju tästä. Mikä vielä epäselvää oikeesti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorempana olisin kyllä jättänyt heti yhdestä kerrasta, mutta silloinkin siedin toisille flirttailua. Nyt viisikymppisenä tarve omistaa toinen kokonaan on lientynyt, ja ajatus siitä, että mies kävisi panemassa toista ei enää shokeeraa. Jatkossa saisi toki sitten tyydyttää loputkin tarpeensa muualla, mutta äijän kanssa on niin mukava elää että tuskin jättäisin. Ja jos nyt totta puhutaan, niin aivan kamalalta ei tunnu edes se ajatus, että mies jättäisi minut toisen takia. Rakastan, mutta en halua vangita? Mies on tuossa ja uskollinen (kai) koska itse niin haluaa.
Miksi viettää elämä ja aikaa ihmisen kanssa joka haluaa muuta. Ketään ei voi omistaa ja tämä taitaa olla tietynlaista korvamerkintää että pidän silti miehen mutta seksiä ei tipu. Just saying.
Sulla meni nyt pointti vähän ohi. En ole miehen kanssa siksi, että se haluaa minua eikä muuta. Tottakai ihminen saa haluta muita, mutta on sen omassa vallassa meneekö se halujensa mukana. Ja puhuin kertapanosta, en suhteesta. Tietysti antaisin kenkää jos alkaisi suhteeseen toisen kanssa. Meillä on niin paljon muuta yhteistä, kuin seksi. Sitä kaikkea en heittäisi hukkaan yhden dippaamisen takia, eikä sellaisesta nyt tunnu olevan edes pelkoa.
Vierailija kirjoitti:
Ex-mies teki suhteemme aikana kolme lasta, joista yhden minulle. Alusta asti oli selvää, ettei ole uskollinen, mutta hyväksyin sen, koska olin naivi ja hän toi ruoan pöytään. Nyt olen ollut sinkkuna kolme vuotta, ja huomannut, etteivät miehet enää kiinnostu. Ajoittain kadun, että erosimme. Elintasoni on eron jälkeen laskenut melko huomattavasti, eikä yksinhuoltaja-arki ole sitä houkuttelevinta elämänlaatua.
N33
Saanut alapeukkuja mutta tästä on usein kyse.
Oikeammin nainen ei anna miehelle anteeksi, mutta pysyy suhteessa koska ilman miestä elintaso ja sosiaalinen asema eivät olisi samaa luokkaa.
Toinen tapaus on entisen naistenmiehen vaimo, mikä on monelle naiselle ylpeyden aihe. Miehelle annetaan anteeksi koska se nyt vain on sellainen.
roinajonna kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Läheisriippuvuus on syy miksi melkein tilanteessa kuin tilanteessa jäädään ”suhteeseen”.
Ei perhe, ei rakkaus, koska ne on tallottu. Pelko siitä että jää yksin.
No se läheisriippuvuus ja sitten usein myös taloudellinen hyöty. Esim minun eksä maksoi minun asunnon kuluja vielä melkein vuoden kiinni jäämisensä jälkeen, vastikkeet vielä puoli vuotta senkin jälkeen kun muutti pois. Siksi en halunnut päästää sitä otteesta kun nettosin kuitenkin jopa kuutisen sataa kuukaudessa. Anteeksi en ollut todellakaan antamassa missään vaiheessa.
Siinähän peukutatte alas. Se petturi kuitenkin maksoi mun asuntolainaa pois kaikki ne vuodet kun asuin itse toisella paikkakunnalla. Mahdollisti työskentelyn hyvässä duunissa pks:lla ja viikonloppujen ja lomien vieton skutsissa omassa ihanassa asunnossa. Harmitti vietävästi kun järjestely loppui jonkun äijän sivuhoidon takia. Jouduin myymään asunnonkin pois.
Läheisriippuvuus on syy miksi melkein tilanteessa kuin tilanteessa jäädään ”suhteeseen”.
Ei perhe, ei rakkaus, koska ne on tallottu. Pelko siitä että jää yksin.