Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä oli suurta luksusta sinulle lapsena?
Tuli mieleen tuosta köyhäilyketjusta.
Mikä - nykyään todennäköisesti paljon tavallisempi - asia oli sinulle suurta luksusta lapsuudessa? Ja siis nimenomaan omakohtaisesti, eli mistä luksuksesta pääsit nauttimaan vain harvoin, jos ikinä?
Kommentit (2708)
Vierailija kirjoitti:
Lapsena 70 -luvulla kaikki epäterveellinen oli luksusta: limut, Rymd-esanssimehu, karkit, ranskalaiset, jäätelö. Niitä -onneksi- sai todella harvoin, joten perusruokavalio koostui suht terveellisistä safkoista. Tästä johtuen lihava ihminen oli erikoisuus, joita näkyi katukuvassa vähän.
Joskus 80-luvun loppupuolella katsoin mieheni kanssa amerikkalaisten elämästä kertovaa dokumenttiohjelmaa TV:stä. Hämmästeltiin miten paljon kadulla näkyi ylipainoisia ihmisiä. Aika pian sen jälkeen ylipaino alkoi lisääntyä täällä Euroopassakin. Joku asia oli muuttunut elintarvikkeissa ja elintavoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matka Disneylandiin tai matka johonkin kauemmas, esimerkiksi safarille Afrikkaan. Nuo oli sellaisia kerran lapsuudessa -juttuja. Muuten suurta luksusta oli lomailu jossain kivassa kohteessa ja se kun sai valita lelukaupasta sen lelun minkä halusi. Leffassa käyminen myös oli luksusta.
Ei kysytty missä lomailit lapsena vaan mikä oli suurta luksusta.
Suurta luksusta oli Jaffapullo ja kaupasta ostetut vaatteet
Ketjun sävy on välillä vähemmän mukava. Omia kommenttejani on estetty moneen kertaan, vaikka koetan olla kohtelias ja en halua loukata muita. Samaan aikaan osan sallitaan lähettää "rivoja" tai ilkeitä juttuja.
Ei sellaista ollut. Sain aina mitä ikinä kehtasin pyytää. Ulkomailla käytiin kun oli koulusta lomaa jne, merkkivaatteita kaikki jne
Aito Barbie, eikä mikään Daisy. Oikeat Barbien vaatteet (en saanut ikinä). Ravintolassa käynti, hotellissa yöpyminen, ulkomaan matkat (en kokenut ikinä, vasta aikuisena).
Hampurilaispaikassa käytiin kerran äidin kanssa, sain ottaa halvimman aterian, äiti otti vain kahvin. Se oli hienoa. Ensimmäisen kerran kuin pääsin myöhäisteini-iässä ensin pizzalle ja sitten elokuviin oli jotain elämää suurempaa!
Tapahtui ehkä vuonna -76; ystäväni juoksi hengästyneenä minua vastaan pihalla. Hänellä oli ollut kiire etsiä minut käsiinsä, sillä hän oli nähnyt äitini ja äidillä oli ollut muovipussissa kauppaostosten mukana "Raksupaketti". Tämän kaverini huusi kovaan ääneen jo kaukaa. Nuo "raksut" olivat sokerihuurrettuja maissimuroja, niitä joissa on tiikerin kuva paketissa, ovat kai edelleen myynnissä. Olimme siis hieman parempaa väkeä, koska meille ostettiin noita raksuja ja joskus jopa jacky makupaloja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen syntynyt 60-luvun lopulla. Asuimme vuokralla sukulaisen omakotitalon yläkerrassa, meillä oli huone ja keittiö, minä nukuin keittiössä. Muistan vielä 70-luvulta ja 80-luvulta monien hedelmien tulon Suomeen ja sen kuinka paljon yksinkertaisempaa ruokaa silloin syötiin. Isäni oli innostunut aina uudesta tekniikasta ja meille hankittiin varhaisessa vaiheessa mm. väritelevisio ja mikroaaltouuni. Luksusta oli kesäisin päästä Lintsille, syödä siellä vohvelia ja hattara. Asuttiin Pohjois-Helsingissä. Vuonna 1975 vanha sukulaisemme kuoli ja saimme vuokrata koko omakotitalon. Lapsuus oli isän alkoholin käyttöä lukuuntottamatta ihan ok. Kävimme välillä jopa ulkona syömässä, yleensä Sörnäisissä, siellä oli Vihreä Grilli, josta sai Hawaijin leikkeen ja pelata pajatsoa.
Se kun kerran viikossa käyneessä kirjastoautossa oli Tintti-, Asterix- tai Lucky Luke -albumi, jota en ollut vielä lukenut.
Tämä oli varsin harvinaista, kirjat olivat kysyttyjä ja liian kaukana sijainneesta kivijalkakirjastosta vaihdettiin kirjastoautoon uusia vain harvoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se kun kerran viikossa käyneessä kirjastoautossa oli Tintti-, Asterix- tai Lucky Luke -albumi, jota en ollut vielä lukenut.
Tämä oli varsin harvinaista, kirjat olivat kysyttyjä ja liian kaukana sijainneesta kivijalkakirjastosta vaihdettiin kirjastoautoon uusia vain harvoin.
Eikö siellä voinut varata kirjoja?
Itse ainakin muistan varanneeni kirjoja kirjastoautolta.
70-luvulla nauravat nakit ja ranskalaiset jos mentiin ulos syömään :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaa että nuorempi sukupovi ei tiedä elämästä mitään. Me jotka osasimme lapsena nauttia siitä jaffasta osaamme ja meillä on suhteellisuudentaju kohdallaan. Ei tarvita lentokonematkoja eikä shoppailua.
Miten niin ei tiedä elämästä mitään?
Yritä nyt vaan hyväksyä se että se miksi sinulle lapsena oli ehkä luksusta ei välttämättä ollut sitä lapsuutensa vuosituhannen vaihteessa viettäneelle.
Täällä huomaa miten aika vaikuttaa ihan selkeästi vastauksiin. Kannattaa muistaa että keskustelussa kysyttiin mikä oli sinulle suurta luksusta lapsena. Jokainen tietty vastaa sen oman lapsuutensa mukaan ja arvatenkin se lapsuus on ollut vähän erilainen 50-luvun maaseudulla ja 90-luvun kaupungissa.
Lapsuus oli läpensä köyhä. Ja rahan vähyydestä osasin murehtia jo ennen kuin olin koulussa. Näköalatonta, toivotonta ja tosiaan ei uskaltanut edes haaveilla mistään, mikä oli "normaalia" monelle muulle.
Eikä ollut kyseessä siis huvipuisto käynnit, ulkomaanmatkat jne. Ne oli yhtä realistinen jo 5v lapsen ajatustasolla kuin avaruuteen lentäminen.
En uskaltanut toivoa mitään lahjaksi jouluna, kun tiesin ettei rahaa ole. Joulun lelukuvastot lähinnä masensivat.
En haaveillut uusista vaatteista; Serkkujen vanhoilla mentiin ja niistä kiitollinen.
Lahjaksi mummolta saadut pikku rahatkin synttäreillä meni "Vanhemmille säästöön, että saat isompana". No ikää 40v ja penniäkään ei käynyt mielessä pyytää takaisin.
Ylioppilas lahjaksi saamia rahoja meni koko perheen pyykkikoneeseen. Tästä yli 20v ja edelleen odotan milloin nämä sataset saisin takaisin - Ei tule tapahtumaan.
Ei käyty hotelleissa, ei kylpylöissä, ei ravintoloissa, ei kahviloissa, ei elokuvissa, ei missään. Syy; Rahaa ei ole.
Omille lapsilleni olen pystynyt tarjoamaan parempaa ja tämä tavalliseen keskiluokkaan pääsy (Lapsella mieluiset merkkivaatteet, on käyty kesäisin Linnanmäellä, ulkomailla, elokuvissa jne. tavallista) tuntuu varsinaiselta luokkaloikalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttavat asuivat kaupungissa kerrostalossa, ja heillä oli siellä amme. Pyysin aina päästä kylpyyn kyläilyreissulla. Se oli maalaistytölle jotenkin ihan uskomatonta.
Ja sitten se, jos jostain syystä oli erikoisherkku-kahvitarjottavana äiti ostanut jäätelökakun. Sellaisen mikä oli pakastimessa styrox-laatikossa.
Jätski ja hampurilaiset. 70- luvun loppu ja 80-luku alku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin näkymätön,hajuton, mauton, olin ei toivottu lapsi, äitini syrjähypyn tulos, "isäni" vihasi mua avoimesti aina siitä asti kun synnyin, monta kertaa oli hengenlähtö lähellä kun yltyi "kurittamaan" eli läimi, piiskasi,heitti seinään,heitti terävillä esineillä... äitini kans vihasi minua mutta oli henkisesti väkivaltainen, isosiskoni hoiti mua enimmäkseen ja hän oli siitä mulle aikuisena katkera, häntä sentään lellittiin ja huomattiin. Monesti olin kesäisin kokoyön ulkona jotta sain olla rauhassa nälvimiseltä,väkivallalta,huudoilta yms, jopa siskoni kiusasi usein. Karkasin 16 vuotiaana äitini äidin luokse joka oli sympaattinen ja ihana,asui vaan niin kaukana,300 kissan päässä...mummini lopulta huolehti 16 vuotiaasta eteenpäin. En ole ollut vuosikausiin vanhempiini yhteydessä enkä sisarukseeni, mummi kuoli kun täytin 30, terveiset mummi sinne taivaaseen!:3 sori,vastaus kysymykseen: luksusta oli se kun pääsin mummini luokse turvaan ja kotona luksusta jos edes sain ruokaa tai yksi ilta oli kun en saanut selkään ja rajua henkistä väkivaltaa.
Sain uuden vaatteen tai mekon kerran,kaksi vuodessa:3 myös joka kesä huvipuisto ja yövyttiin hotellissa.
Harrastukset kodin ulkopuolella. Ei mun vanhemmat sellaisia kustantanut
roskaruoka. hampparit ja pitsat pikaruokaravintolassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kun kerran viikossa käyneessä kirjastoautossa oli Tintti-, Asterix- tai Lucky Luke -albumi, jota en ollut vielä lukenut.
Tämä oli varsin harvinaista, kirjat olivat kysyttyjä ja liian kaukana sijainneesta kivijalkakirjastosta vaihdettiin kirjastoautoon uusia vain harvoin.
Eikö siellä voinut varata kirjoja?
Itse ainakin muistan varanneeni kirjoja kirjastoautolta.
Ainakaan en tiennyt tästä mahdollisuudesta vielä lapsuudessani (minkä havahduin itse asiassa tajuamaan vasta nyt).
Nykyään kyllä tulee paitsi varattua, myös tilattua ns. kaukolainoina oman paikkakunnan kirjastosta kokonaan puuttuvia kirjoja. Joskus niitä on tullut jopa ulkomailta.
Kun ei läimitty kovasti pakaroille, luksusta oli myös jos heitettiin kirjalla päähän niin että kirjan kulma raapaisi haavan päähän veri vaan valu se tuntui ihanan lämpimältä:3
Alue: Aihe vapaa
Pyhäpäivät, kun oli ja tuntui sunnuntailta. Parempaa ruokaa, rauhallinen tunnelma, naapureita saapui juttelemaan ja kahvia juotiin. En tiedä oliko suurta luksusta mutta kivat muistot jäi.