Lue keskustelun säännöt.
Mies veti raivarit kun ei "saanut" lähteä pyörälenkille.
28.03.2021 |
Meillä on siis 6 kk vauva. Minä olen kotona ja hoidan vauvaa, mies tekee etänä töitä. Koko työpäivän minä luonnollisesti hoidan vauvan, mutta myös passaan miestä (ruoat jne.)
Mies on käynyt töidensä päälle pyöräilemässä nyt päivittäin. Tekee tunnin parin lenkkejä. Ilmoittaa siis vaan lähtevänsä ja painaa ulos. Tänään mä sanoin, että et mene, mä haluan lepoa ja käydä yksin lenkillä. Olen uupunut ja koen epäreiluksi tän järjestelmän, missä mulla ei oo vastaavaa vapautta vain ilmottaa lähteväni.
Mies pimahti täysin. 34-vuotias korkeakoulutettu mies kiukutteli ja maukui kui nälkäinen taapero tai teinipoika. Asetelma oli kuin miten minä kalkkismutsi en päästä häntä pitämään hauskaa, ei lainkaan missä kaksi aikuista jakaa yhteistä vastuuta. Sössötti miten hänen mielenterveytensä vaatii liikuntaa ja miksi mä en voi ottaa vaunuja mukaan. Ehdotin, että no mennään vuorotellen. Ei käy kun hänen oli päästävä _heti_.
En jaksa tätä. Ero mielessä joka päivä. En ymmärrä miten voi täysin eri mies kuoriutua ukosta joka oli itse se kovempi vauvakuumeilija.
Kommentit (699)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet luulevat että lapsi on sen naisen harrastus. Sama kuin heillä urheilu, pelaaminen, autot tms. Eihän naisetkaan puutu/halua osallistua sen datsunin rassaamiseen. Ei putkiaivo ymmärrä.
Mutta naiset petaavat tämän harrastusmallin miesten päähän todella lujasti ihan itse. Se vaate ym asusteiden vöyhötys määrä raskaana ollessa on aivan älytöntä. Halutaan sitä, hommataan tota, suunnitellaan siihen ja ostetaan tuohon. Niitä sitten hipelöidään monta kuukautta eikä mies ei edes tajua mistä tässä nyt pitäis innostua.Mies usein vetäytyy vauvan hoidosta, kun äitiyteen sairastunut nainen alkaa vaatia, että vauvaa hoidetaan siten kun äiti haluaa ja silloin kun äiti haluaa. Kun se entinen elämänkumppani alkaakin määräillä milloin, miten ja millä tavalla, ja sen lisäksi kontrolloida ja vahtia miestä kuin iolettaen, että ei se kuitenkaan osaa tehdä "oikein", mies ajattelee (tietoisesti tai tiedostamattaan), että kuule pidä tunkkisi ja lähtee etsimään itselleen muuta ajanvietettä.
Ns. kiltit miehet, tossun alle haluavat voivat olla ihan tyytyväisiä, että saavat taas elää äidin komennuksen alla ja mukautuvat tilanteeseen. Jotkut miehet osaavat ottaa tilansa ja opettaa lapsen äidille, että ei ole väliä kantaao roskapussin ulos yhdestä kahvasta kanten vai kahdesta. Tai että ei ole väliä laitetaanko lapselle tänään sininen pipo vai punainen.
Ei ne äiditkään hoida lasta miten lystää vaan siihen tulee ohjeet neuvolasta. Jos nainen muistuttaa d-vitamiinin antamisesta, sanoo, että vaippa pitää vaihtaa heti ettei lapsen iho mene rikki tai muistuttaa, että niskaa pitää tukea, niin sanominen on ihan aiheesta.
Pipon värillä on väliä, jo punainen pipo on puuvillaa ja sininen villaa. Helpommin sinäkin erotat pipon väristä mitä alat tutkia, kumpi niistä on puuvillaa. Lämpimällä villapipo on liian kuuma ja kylmällä puuvillapipo liian ohut.
Ei läheskään aina ole sanominen "ihan aiheesta". Usein tuo kuvaamani kaltainen äitoyteen sairastunut nainen huomauttaa tai muistuttaa silloinkin, kun siihen ei olisi tarvetta. Tuntuisiko sinusta mukavalle, jos joku kulkisi koko ajan perässäsi hokien asioita, jotka olisit muutenkin muistanut tai osannut tehdä. On eri asia muistutta silloin, kun ollaan tekemässä jotain vakavaa, mutta turhasta nillittäminen saa miehen oikeasti etsimään itselleen mielekkäämpää tekemistä. Moet äidit todellakin omivat lapsen itselleen ja pitävät itseään ainoana oikeana asiantuntijana ja näin työntävät isän sivuun.
Kun meille tuli ensimmäinen lapsi, naapurin äippyli oli huolissaan siitä, että mieheni oli pukenut lapselle pipon päähän aina nurinpäin, että saumat oli ulkopuolella. Sain kuulla, että miehelle pitäisi huomauttaa asiasta, kun mies ei sitä naapurin äippyliä totellut. Sanoin tuolle äippylille, että kuule, mieheni osaa pukea lapsensa ja on ihan yks hailee, jos on laittanut pipon väärinpäin, se ei vaikuta pipoon tai sen toimintaan mitenkään. Kerroin varuiksi äippylillle, että mieheni joskus laittaa lapselleen jalkoihin eriparisukatkin, koska hänestä nyt vain tuntui siltä ja sekin on ihan ok. pääasia, että on sukat jalassa. Tiedätkö mitä tapahtui seuraavana päivä kun äippyli oli lähtenyt "rentoutumaan" kasvohoitoon. Ovikellomme soi ja siellä seisoi tuon naapurin äippylin mies. Hän tuli kiittämään, että torppasin äippylin ja annoin miehelleni oikeuden olla lapselleen sellainen isä ja hoitaa isyyttään omalla tavallaan.
Sitten, tietenkin, kun tulin tietoiseksi näistä äitiyteen sairastuneista naisista, niin aloin nähdä laajemminkin tätä ilmiötä ja tajusin miten yleistä tuollainen miehen kontrollointi on. Olen pitänytkin huolta siitä, etten koskaan vaadi miestäni hoitamaan lastamme siten kuin minä hoitaisin. Kyllä hän osaa eikä mitään väliä, vaikka joskus d-vitamiinien otto viivästyy, tai jos pari kertaa vuodessa unohtuu. who cares. ei lapsi siihen kuole. Mieskin oppii kerrasta lapsen niskan tukemisen (jos ei ole esim. ennen vauvaa pitänyt sylissään), kun hänelle näyttää oikean otteen ja selittää miksi pitää niskaa tukea. Ei se mitään ydinsfysiikkaa ole.
Siis mies voi jättää d-vitmiinin antamatta, koska hoitaa lasta niin harvoin ettei sillä ole mitään väliä? Oikeasti nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet luulevat että lapsi on sen naisen harrastus. Sama kuin heillä urheilu, pelaaminen, autot tms. Eihän naisetkaan puutu/halua osallistua sen datsunin rassaamiseen. Ei putkiaivo ymmärrä.
Mutta naiset petaavat tämän harrastusmallin miesten päähän todella lujasti ihan itse. Se vaate ym asusteiden vöyhötys määrä raskaana ollessa on aivan älytöntä. Halutaan sitä, hommataan tota, suunnitellaan siihen ja ostetaan tuohon. Niitä sitten hipelöidään monta kuukautta eikä mies ei edes tajua mistä tässä nyt pitäis innostua.Mies usein vetäytyy vauvan hoidosta, kun äitiyteen sairastunut nainen alkaa vaatia, että vauvaa hoidetaan siten kun äiti haluaa ja silloin kun äiti haluaa. Kun se entinen elämänkumppani alkaakin määräillä milloin, miten ja millä tavalla, ja sen lisäksi kontrolloida ja vahtia miestä kuin iolettaen, että ei se kuitenkaan osaa tehdä "oikein", mies ajattelee (tietoisesti tai tiedostamattaan), että kuule pidä tunkkisi ja lähtee etsimään itselleen muuta ajanvietettä.
Ns. kiltit miehet, tossun alle haluavat voivat olla ihan tyytyväisiä, että saavat taas elää äidin komennuksen alla ja mukautuvat tilanteeseen. Jotkut miehet osaavat ottaa tilansa ja opettaa lapsen äidille, että ei ole väliä kantaao roskapussin ulos yhdestä kahvasta kanten vai kahdesta. Tai että ei ole väliä laitetaanko lapselle tänään sininen pipo vai punainen.
Ei ne äiditkään hoida lasta miten lystää vaan siihen tulee ohjeet neuvolasta. Jos nainen muistuttaa d-vitamiinin antamisesta, sanoo, että vaippa pitää vaihtaa heti ettei lapsen iho mene rikki tai muistuttaa, että niskaa pitää tukea, niin sanominen on ihan aiheesta.
Pipon värillä on väliä, jo punainen pipo on puuvillaa ja sininen villaa. Helpommin sinäkin erotat pipon väristä mitä alat tutkia, kumpi niistä on puuvillaa. Lämpimällä villapipo on liian kuuma ja kylmällä puuvillapipo liian ohut.
Ei läheskään aina ole sanominen "ihan aiheesta". Usein tuo kuvaamani kaltainen äitoyteen sairastunut nainen huomauttaa tai muistuttaa silloinkin, kun siihen ei olisi tarvetta. Tuntuisiko sinusta mukavalle, jos joku kulkisi koko ajan perässäsi hokien asioita, jotka olisit muutenkin muistanut tai osannut tehdä. On eri asia muistutta silloin, kun ollaan tekemässä jotain vakavaa, mutta turhasta nillittäminen saa miehen oikeasti etsimään itselleen mielekkäämpää tekemistä. Moet äidit todellakin omivat lapsen itselleen ja pitävät itseään ainoana oikeana asiantuntijana ja näin työntävät isän sivuun.
Kun meille tuli ensimmäinen lapsi, naapurin äippyli oli huolissaan siitä, että mieheni oli pukenut lapselle pipon päähän aina nurinpäin, että saumat oli ulkopuolella. Sain kuulla, että miehelle pitäisi huomauttaa asiasta, kun mies ei sitä naapurin äippyliä totellut. Sanoin tuolle äippylille, että kuule, mieheni osaa pukea lapsensa ja on ihan yks hailee, jos on laittanut pipon väärinpäin, se ei vaikuta pipoon tai sen toimintaan mitenkään. Kerroin varuiksi äippylillle, että mieheni joskus laittaa lapselleen jalkoihin eriparisukatkin, koska hänestä nyt vain tuntui siltä ja sekin on ihan ok. pääasia, että on sukat jalassa. Tiedätkö mitä tapahtui seuraavana päivä kun äippyli oli lähtenyt "rentoutumaan" kasvohoitoon. Ovikellomme soi ja siellä seisoi tuon naapurin äippylin mies. Hän tuli kiittämään, että torppasin äippylin ja annoin miehelleni oikeuden olla lapselleen sellainen isä ja hoitaa isyyttään omalla tavallaan.
Sitten, tietenkin, kun tulin tietoiseksi näistä äitiyteen sairastuneista naisista, niin aloin nähdä laajemminkin tätä ilmiötä ja tajusin miten yleistä tuollainen miehen kontrollointi on. Olen pitänytkin huolta siitä, etten koskaan vaadi miestäni hoitamaan lastamme siten kuin minä hoitaisin. Kyllä hän osaa eikä mitään väliä, vaikka joskus d-vitamiinien otto viivästyy, tai jos pari kertaa vuodessa unohtuu. who cares. ei lapsi siihen kuole. Mieskin oppii kerrasta lapsen niskan tukemisen (jos ei ole esim. ennen vauvaa pitänyt sylissään), kun hänelle näyttää oikean otteen ja selittää miksi pitää niskaa tukea. Ei se mitään ydinsfysiikkaa ole.
En usko sanaakaan tuosta sinun sepustuksesta. Vai naapuri on ensin huomauttanut lapsen pukemisesta ja sitten vielä naapurin mies käynyt kiittämässä. Ei mene läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet luulevat että lapsi on sen naisen harrastus. Sama kuin heillä urheilu, pelaaminen, autot tms. Eihän naisetkaan puutu/halua osallistua sen datsunin rassaamiseen. Ei putkiaivo ymmärrä.
Mutta naiset petaavat tämän harrastusmallin miesten päähän todella lujasti ihan itse. Se vaate ym asusteiden vöyhötys määrä raskaana ollessa on aivan älytöntä. Halutaan sitä, hommataan tota, suunnitellaan siihen ja ostetaan tuohon. Niitä sitten hipelöidään monta kuukautta eikä mies ei edes tajua mistä tässä nyt pitäis innostua.Malliesimerkki uhrin syyllistämisestä. Muten vauvan tarvikkeiden suunnittelu raskausaikana oikeuttaa miehen luistamaan vauvan hoidosta, kun hän on syntynyt? Aivan, ei mitenkään.
Riisuppas kultaseni ne kiukkulasit ja lue uudestaan. Miehiä kun ei vaimojen harrastukset kiinnosta kuten harvemmin vaimoja miestensä. Putkiaivoa ei kiinnosta maalin sävyt ja pukluliinat kun se konkreettinen kohde ei ole vielä edes näkyvissä. Naista ne taas kiinnostavat luonnollisesti mutta se vedetään monesti yli äärettömällä vöyhkäämisellä ja putkiaivon mielenkiinto ei riitä.
Haluaisin nähdä miehen, jonka lapsen syntymään ei kumpikaan vanhemmista ole varautunut yhtään mitenkään. Lapsen synnyttyä mies sitten hankkii kaiken vaunuja, turvaistuimia ja vaatteita myöten ja pyykkää kaikki vaatteet valmiiksi. Mies saattaa ajatella, että olisihan siinä ollut aikaa hoitaa nämä hyvissä ajoin käyttökuntoon. Ei se nainen mene ostoksille suoraan sairaalasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet luulevat että lapsi on sen naisen harrastus. Sama kuin heillä urheilu, pelaaminen, autot tms. Eihän naisetkaan puutu/halua osallistua sen datsunin rassaamiseen. Ei putkiaivo ymmärrä.
Mutta naiset petaavat tämän harrastusmallin miesten päähän todella lujasti ihan itse. Se vaate ym asusteiden vöyhötys määrä raskaana ollessa on aivan älytöntä. Halutaan sitä, hommataan tota, suunnitellaan siihen ja ostetaan tuohon. Niitä sitten hipelöidään monta kuukautta eikä mies ei edes tajua mistä tässä nyt pitäis innostua.Mies usein vetäytyy vauvan hoidosta, kun äitiyteen sairastunut nainen alkaa vaatia, että vauvaa hoidetaan siten kun äiti haluaa ja silloin kun äiti haluaa. Kun se entinen elämänkumppani alkaakin määräillä milloin, miten ja millä tavalla, ja sen lisäksi kontrolloida ja vahtia miestä kuin iolettaen, että ei se kuitenkaan osaa tehdä "oikein", mies ajattelee (tietoisesti tai tiedostamattaan), että kuule pidä tunkkisi ja lähtee etsimään itselleen muuta ajanvietettä.
Ns. kiltit miehet, tossun alle haluavat voivat olla ihan tyytyväisiä, että saavat taas elää äidin komennuksen alla ja mukautuvat tilanteeseen. Jotkut miehet osaavat ottaa tilansa ja opettaa lapsen äidille, että ei ole väliä kantaao roskapussin ulos yhdestä kahvasta kanten vai kahdesta. Tai että ei ole väliä laitetaanko lapselle tänään sininen pipo vai punainen.
Ei ne äiditkään hoida lasta miten lystää vaan siihen tulee ohjeet neuvolasta. Jos nainen muistuttaa d-vitamiinin antamisesta, sanoo, että vaippa pitää vaihtaa heti ettei lapsen iho mene rikki tai muistuttaa, että niskaa pitää tukea, niin sanominen on ihan aiheesta.
Pipon värillä on väliä, jo punainen pipo on puuvillaa ja sininen villaa. Helpommin sinäkin erotat pipon väristä mitä alat tutkia, kumpi niistä on puuvillaa. Lämpimällä villapipo on liian kuuma ja kylmällä puuvillapipo liian ohut.
Ei läheskään aina ole sanominen "ihan aiheesta". Usein tuo kuvaamani kaltainen äitoyteen sairastunut nainen huomauttaa tai muistuttaa silloinkin, kun siihen ei olisi tarvetta. Tuntuisiko sinusta mukavalle, jos joku kulkisi koko ajan perässäsi hokien asioita, jotka olisit muutenkin muistanut tai osannut tehdä. On eri asia muistutta silloin, kun ollaan tekemässä jotain vakavaa, mutta turhasta nillittäminen saa miehen oikeasti etsimään itselleen mielekkäämpää tekemistä. Moet äidit todellakin omivat lapsen itselleen ja pitävät itseään ainoana oikeana asiantuntijana ja näin työntävät isän sivuun.
Kun meille tuli ensimmäinen lapsi, naapurin äippyli oli huolissaan siitä, että mieheni oli pukenut lapselle pipon päähän aina nurinpäin, että saumat oli ulkopuolella. Sain kuulla, että miehelle pitäisi huomauttaa asiasta, kun mies ei sitä naapurin äippyliä totellut. Sanoin tuolle äippylille, että kuule, mieheni osaa pukea lapsensa ja on ihan yks hailee, jos on laittanut pipon väärinpäin, se ei vaikuta pipoon tai sen toimintaan mitenkään. Kerroin varuiksi äippylillle, että mieheni joskus laittaa lapselleen jalkoihin eriparisukatkin, koska hänestä nyt vain tuntui siltä ja sekin on ihan ok. pääasia, että on sukat jalassa. Tiedätkö mitä tapahtui seuraavana päivä kun äippyli oli lähtenyt "rentoutumaan" kasvohoitoon. Ovikellomme soi ja siellä seisoi tuon naapurin äippylin mies. Hän tuli kiittämään, että torppasin äippylin ja annoin miehelleni oikeuden olla lapselleen sellainen isä ja hoitaa isyyttään omalla tavallaan.
Sitten, tietenkin, kun tulin tietoiseksi näistä äitiyteen sairastuneista naisista, niin aloin nähdä laajemminkin tätä ilmiötä ja tajusin miten yleistä tuollainen miehen kontrollointi on. Olen pitänytkin huolta siitä, etten koskaan vaadi miestäni hoitamaan lastamme siten kuin minä hoitaisin. Kyllä hän osaa eikä mitään väliä, vaikka joskus d-vitamiinien otto viivästyy, tai jos pari kertaa vuodessa unohtuu. who cares. ei lapsi siihen kuole. Mieskin oppii kerrasta lapsen niskan tukemisen (jos ei ole esim. ennen vauvaa pitänyt sylissään), kun hänelle näyttää oikean otteen ja selittää miksi pitää niskaa tukea. Ei se mitään ydinsfysiikkaa ole.
Siis mies voi jättää d-vitmiinin antamatta, koska hoitaa lasta niin harvoin ettei sillä ole mitään väliä? Oikeasti nyt.
käytä aivojasi, opettele lukemaan. En sanonut noin.
Ketjun alkupäässä joku osuvasti kuvaili miehen isäksi tulemista yllätysmunana. Voi tulla ihan roskaa tai hyvä ja leikkejä kestävä, kiva yllätys.
Tosi hyvä ja paikkansa pitävä vertaus.
Lisäisin tähän, että erotilanteessa näitä yllätysmunia löytyy lisää.
Perheestä itsensä harrastuksiin ja omaan kuplaansa ulkoistanut mies(lapsi), joka hädin tuskin koskaan on osallistunut lastensa elämään onkin vaatimassa yksinhuoltajuutta, menossa oikeuteen, syyttämässä uupunutta, käytännössä jo vuosia yksinhuoltajana elänyttä vaimoaan vieraannuttamisesta ja kiusaa ja vainoaa perhettään kaikin mahdollisin tavoin.
Tai toinen variaatio saman miestyypin käytöksestä erotilanteessa on katoaminen. Ehkä loppujen lopuksi armollisempaa, mutta lapsille käsittämätöntä. Eli vaimolle kostaakseen katoaa täysin omien lastensa elämästä.
Kumpikaan kuvattu miestyyppi ei eron jälkeen osallistu lastensa elatukseen tai elämään millään mielekkäällä tavalla ja vastuu kaadetaan jälleen vaimon ja lasten äidin niskaan.
Ap:n tapauksessa mies ilmeisesti oli lähtenyt toisen naisen matkaan. Ymmärrän, että Ap on rikki ja tilanne tuntuu todella pahalta, mutta loppujen lopuksi tulevaisuus on varmasti helpompi ja miellyttävämpi ilman kitisevää ja lapsellista miestä. Voi olla, että Ap on tässä todella väistänyt luodin.
Eroamaan haluton, kompromissien tekoon ja tilanteen mukaan toimimiseen kyvyttömän mieslapsen kanssa elämä on melkoisen raskasta.
Lisäisin vielä, että vauvan/lapsen jättäminen tälläiselle miehelle, edes pieneksi hetkeksi, ei välttämättä toimi. Mies ei ehkä osaa, halua, viitsi tms, vastata vauvan/lapsen tarpeisiin. Ei edes perustarpeisiin.
Kun äiti sitten palaa lenkiltään tai kauppareissultaan tms, kotona odottaa nälkäänsä itkevä vauva tai nälkäkiukkuinen leikki-ikäinen tai muuta vastaavaa, jolloin äiti saa ryhtyä paikkailemaan isän laiminlyöntejä.
Pahempaa kuin nälkä tai vaihtamatta jäänyt vaippa, on lapselle jäävä hylkäämisen kokemus. Pienikin vauva aistii, jos toista vanhempaa ei kiinnosta ja vauva tarvitsee valtavasti hoivaamista ja rakkautta. Ja sitä rakkautta tarvitsee isompikin lapsi, jopa teini. Vaikka fyysisen hoivan tarve vähenee lapsen kasvaessa, rakkauden ja välittämisen tarve ei katoa mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ketjun alkupäässä joku osuvasti kuvaili miehen isäksi tulemista yllätysmunana. Voi tulla ihan roskaa tai hyvä ja leikkejä kestävä, kiva yllätys.
Tosi hyvä ja paikkansa pitävä vertaus.
Kyllä. Ja sama naisen kanssa: et voi etukäteen tietää millainen äiti sieltä kuoriutuu. Voi olla hyvä yllätys, voi olla elämän pahin virhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei muka koko päivän aikana ehdi kertaakaan istumaan sohvalle, niin siitä ei voi syyttää ketään muuta kuin itseään.
Sitä ollaan niin vauvakuplassa ettei loruttelua voi sohvalla tehdä, siihen tarvitaan lorutteluhuone.
Miehen maksama tietysti.
Sohvalla yksin istuminen on luksusta.
Mitä sä st itket kun laitat sen tarhaan?
On jo tarhassa ja itken sitä, että yhtenäkään työpäivänä en ole saanut nukuttua yli 5 tuntia vuorokaudessa lapsen yöheräilyjen takia. :D Käyn silti töissä ja tienaan enemmän kuin mies. Valvomisesta huolimatta.
No sitten se menee ihan oikein :) Ei sun tarvitse täällä valittaa.
Meneekö varmasti ihan oikein? Eikös miehet aina vetoa siihen, että heidän täytyy saada nukkua, koska käyvät töissä... Hassua, että nainen pystyy sekä valvomaan että käymään töissä. Ja vielä pidempää työpäivää mitä mies.
Vauvalle lässyttäminen ei kyllä ole työtä.
Lapsen kielellisestä kehityksestä ja tunnekasvatuksesta huolehtiminen on täyttä työtä. Siihen ei riitä miesten kertoma, että vauva laitetaan sitteriin ja itse pelataan pleikkaria.
Jep jep
Täyttä työtä.
Ei ihme että laitatte miehen siivoamaan kämpän hänen tullessa kotiin. Teillä on ollut kiire lässyttää.
Kun mies on ollut päivän pois kotoa, niin hänellähän on jo kova ikävä lasta, eikö? Mies viettää aikaa lapsen kanssa, tekee ihan kaikkea, mitä tarvitsee ja seurustelee lapsen kanssa. Mies voi vaikka ottaa lapsen syliin ja lukea tämän kanssa kirjaa. Nainen voi tehdä kotitöitä ja käydä vaikka yksin kaupassa. Illalla jää perheelle yhteistä aikaa, kun kaikki ei ole vain yhden niskoilla. Viikonloppuna viikkosiivous tehdään yhdessä ja kummallekin jää aikaa tehdä jotain yksin. Ei ole mitenkään raskasta miehellekään.
Ahaa eli mies aloittaa uuden työpäivän kun nainen on jokeltanut ?
Kyseessä on miehen oma lapsi. Miksei mies halua tutustua omaan lapseen ja luoda häneen hyvän suhteen, kun se tuossa vaiheessa on helppoa? Kun täällä on jatkuvasti marinaa, miten naisia suositaan lapsen huoltajuudesta päätettäessä, niin ratkaisu on miehen omissa käsissä ihan kirjaimellisesti. Pieni vauva tarvitsee ihan valtavasti hoivaa ja rakkautta, siinä on tekemistä ihan kummallekin vanhemmista.
Rouva
voisi
siis
hilata
itsensä
ltavuoroon
töihin
ja
isi
jää
jokeltamaan.
[sensuuri iski, en osaa sanoa miksi]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet luulevat että lapsi on sen naisen harrastus. Sama kuin heillä urheilu, pelaaminen, autot tms. Eihän naisetkaan puutu/halua osallistua sen datsunin rassaamiseen. Ei putkiaivo ymmärrä.
Mutta naiset petaavat tämän harrastusmallin miesten päähän todella lujasti ihan itse. Se vaate ym asusteiden vöyhötys määrä raskaana ollessa on aivan älytöntä. Halutaan sitä, hommataan tota, suunnitellaan siihen ja ostetaan tuohon. Niitä sitten hipelöidään monta kuukautta eikä mies ei edes tajua mistä tässä nyt pitäis innostua.Malliesimerkki uhrin syyllistämisestä. Muten vauvan tarvikkeiden suunnittelu raskausaikana oikeuttaa miehen luistamaan vauvan hoidosta, kun hän on syntynyt? Aivan, ei mitenkään.
Riisuppas kultaseni ne kiukkulasit ja lue uudestaan. Miehiä kun ei vaimojen harrastukset kiinnosta kuten harvemmin vaimoja miestensä. Putkiaivoa ei kiinnosta maalin sävyt ja pukluliinat kun se konkreettinen kohde ei ole vielä edes näkyvissä. Naista ne taas kiinnostavat luonnollisesti mutta se vedetään monesti yli äärettömällä vöyhkäämisellä ja putkiaivon mielenkiinto ei riitä.
Turhaan sä missandrikolle mitään selität. Sillä mahtuu vain yksi asia päähän ja se on mieswiha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet luulevat että lapsi on sen naisen harrastus. Sama kuin heillä urheilu, pelaaminen, autot tms. Eihän naisetkaan puutu/halua osallistua sen datsunin rassaamiseen. Ei putkiaivo ymmärrä.
Mutta naiset petaavat tämän harrastusmallin miesten päähän todella lujasti ihan itse. Se vaate ym asusteiden vöyhötys määrä raskaana ollessa on aivan älytöntä. Halutaan sitä, hommataan tota, suunnitellaan siihen ja ostetaan tuohon. Niitä sitten hipelöidään monta kuukautta eikä mies ei edes tajua mistä tässä nyt pitäis innostua.Malliesimerkki uhrin syyllistämisestä. Muten vauvan tarvikkeiden suunnittelu raskausaikana oikeuttaa miehen luistamaan vauvan hoidosta, kun hän on syntynyt? Aivan, ei mitenkään.
Riisuppas kultaseni ne kiukkulasit ja lue uudestaan. Miehiä kun ei vaimojen harrastukset kiinnosta kuten harvemmin vaimoja miestensä. Putkiaivoa ei kiinnosta maalin sävyt ja pukluliinat kun se konkreettinen kohde ei ole vielä edes näkyvissä. Naista ne taas kiinnostavat luonnollisesti mutta se vedetään monesti yli äärettömällä vöyhkäämisellä ja putkiaivon mielenkiinto ei riitä.
Haluaisin nähdä miehen, jonka lapsen syntymään ei kumpikaan vanhemmista ole varautunut yhtään mitenkään. Lapsen synnyttyä mies sitten hankkii kaiken vaunuja, turvaistuimia ja vaatteita myöten ja pyykkää kaikki vaatteet valmiiksi. Mies saattaa ajatella, että olisihan siinä ollut aikaa hoitaa nämä hyvissä ajoin käyttökuntoon. Ei se nainen mene ostoksille suoraan sairaalasta.
Peukutin tätä, koska oletan viestin olevan sarkasmia. Isä, jota ei ennen synnytystä kiinnosta vaunut eikä turvakaukalo, on tod näk synnytyksen jälkeen varpajaisissa, ei pyykkää ja ravaa vauvantarvikekaupoissa. Ja aivan, nainen ei synnäriltä voi näitä myöskään hoitaa, joten sittenkö ollaan vaan ilman vauvan vaatteita ja kävellään kotiin nyytti sylissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei muka koko päivän aikana ehdi kertaakaan istumaan sohvalle, niin siitä ei voi syyttää ketään muuta kuin itseään.
Sitä ollaan niin vauvakuplassa ettei loruttelua voi sohvalla tehdä, siihen tarvitaan lorutteluhuone.
Miehen maksama tietysti.
Sohvalla yksin istuminen on luksusta.
Mitä sä st itket kun laitat sen tarhaan?
On jo tarhassa ja itken sitä, että yhtenäkään työpäivänä en ole saanut nukuttua yli 5 tuntia vuorokaudessa lapsen yöheräilyjen takia. :D Käyn silti töissä ja tienaan enemmän kuin mies. Valvomisesta huolimatta.
No sitten se menee ihan oikein :) Ei sun tarvitse täällä valittaa.
Meneekö varmasti ihan oikein? Eikös miehet aina vetoa siihen, että heidän täytyy saada nukkua, koska käyvät töissä... Hassua, että nainen pystyy sekä valvomaan että käymään töissä. Ja vielä pidempää työpäivää mitä mies.
Vauvalle lässyttäminen ei kyllä ole työtä.
Lapsen kielellisestä kehityksestä ja tunnekasvatuksesta huolehtiminen on täyttä työtä. Siihen ei riitä miesten kertoma, että vauva laitetaan sitteriin ja itse pelataan pleikkaria.
Jep jep
Täyttä työtä.
Ei ihme että laitatte miehen siivoamaan kämpän hänen tullessa kotiin. Teillä on ollut kiire lässyttää.
Kun mies on ollut päivän pois kotoa, niin hänellähän on jo kova ikävä lasta, eikö? Mies viettää aikaa lapsen kanssa, tekee ihan kaikkea, mitä tarvitsee ja seurustelee lapsen kanssa. Mies voi vaikka ottaa lapsen syliin ja lukea tämän kanssa kirjaa. Nainen voi tehdä kotitöitä ja käydä vaikka yksin kaupassa. Illalla jää perheelle yhteistä aikaa, kun kaikki ei ole vain yhden niskoilla. Viikonloppuna viikkosiivous tehdään yhdessä ja kummallekin jää aikaa tehdä jotain yksin. Ei ole mitenkään raskasta miehellekään.
Ahaa eli mies aloittaa uuden työpäivän kun nainen on jokeltanut ?
Kyseessä on miehen oma lapsi. Miksei mies halua tutustua omaan lapseen ja luoda häneen hyvän suhteen, kun se tuossa vaiheessa on helppoa? Kun täällä on jatkuvasti marinaa, miten naisia suositaan lapsen huoltajuudesta päätettäessä, niin ratkaisu on miehen omissa käsissä ihan kirjaimellisesti. Pieni vauva tarvitsee ihan valtavasti hoivaa ja rakkautta, siinä on tekemistä ihan kummallekin vanhemmista.
Lähtökohta on huoltajuuskiistassa se, että naista uskotaan.
Vaikka mies olisi ollut se joka tekee kaiken, naisen sanoessa ettei mies osallistunut mitenkään naisen edunvalvoja toteaa "niinpä tietysti" ja leimaa esitäytetyt paperit. Sen jälkeen alkaa armoton vierotus ja lapselle kerrotaan esimerkiksi että tämä on se viikonloppu kun isi tulee hakemaan, lapsi odottaa tunteja laukku pakattuna ja pettyy kun isi ei tule. Isi ei tule koska hänen kanssa ei ole sovittu mitään. Se ei estå äitiä särkemästä lapsen sydäntä kerta toisenssa jälkeen.
En jaksa lukea koko ketjua. Kertoiko ap miten juttu eteni?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea koko ketjua. Kertoiko ap miten juttu eteni?
mies petti ja ap kertoi, että ei itse asiassa ole edes varma oliko tuo mies lapsen isä vai ei - kikkeliskokkelis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei muka koko päivän aikana ehdi kertaakaan istumaan sohvalle, niin siitä ei voi syyttää ketään muuta kuin itseään.
Sitä ollaan niin vauvakuplassa ettei loruttelua voi sohvalla tehdä, siihen tarvitaan lorutteluhuone.
Miehen maksama tietysti.
Sohvalla yksin istuminen on luksusta.
Mitä sä st itket kun laitat sen tarhaan?
On jo tarhassa ja itken sitä, että yhtenäkään työpäivänä en ole saanut nukuttua yli 5 tuntia vuorokaudessa lapsen yöheräilyjen takia. :D Käyn silti töissä ja tienaan enemmän kuin mies. Valvomisesta huolimatta.
No sitten se menee ihan oikein :) Ei sun tarvitse täällä valittaa.
Meneekö varmasti ihan oikein? Eikös miehet aina vetoa siihen, että heidän täytyy saada nukkua, koska käyvät töissä... Hassua, että nainen pystyy sekä valvomaan että käymään töissä. Ja vielä pidempää työpäivää mitä mies.
Vauvalle lässyttäminen ei kyllä ole työtä.
Lapsen kielellisestä kehityksestä ja tunnekasvatuksesta huolehtiminen on täyttä työtä. Siihen ei riitä miesten kertoma, että vauva laitetaan sitteriin ja itse pelataan pleikkaria.
Jep jep
Täyttä työtä.
Ei ihme että laitatte miehen siivoamaan kämpän hänen tullessa kotiin. Teillä on ollut kiire lässyttää.
Kun mies on ollut päivän pois kotoa, niin hänellähän on jo kova ikävä lasta, eikö? Mies viettää aikaa lapsen kanssa, tekee ihan kaikkea, mitä tarvitsee ja seurustelee lapsen kanssa. Mies voi vaikka ottaa lapsen syliin ja lukea tämän kanssa kirjaa. Nainen voi tehdä kotitöitä ja käydä vaikka yksin kaupassa. Illalla jää perheelle yhteistä aikaa, kun kaikki ei ole vain yhden niskoilla. Viikonloppuna viikkosiivous tehdään yhdessä ja kummallekin jää aikaa tehdä jotain yksin. Ei ole mitenkään raskasta miehellekään.
Ahaa eli mies aloittaa uuden työpäivän kun nainen on jokeltanut ?
Kyseessä on miehen oma lapsi. Miksei mies halua tutustua omaan lapseen ja luoda häneen hyvän suhteen, kun se tuossa vaiheessa on helppoa? Kun täällä on jatkuvasti marinaa, miten naisia suositaan lapsen huoltajuudesta päätettäessä, niin ratkaisu on miehen omissa käsissä ihan kirjaimellisesti. Pieni vauva tarvitsee ihan valtavasti hoivaa ja rakkautta, siinä on tekemistä ihan kummallekin vanhemmista.
Ei ole aina "miehen oma lapsi"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea koko ketjua. Kertoiko ap miten juttu eteni?
mies petti ja ap kertoi, että ei itse asiassa ole edes varma oliko tuo mies lapsen isä vai ei - kikkeliskokkelis.
ap siis kertoi meille, tarinansa ei kerro kertoiko miehelleenkin tuon uutispläjäyksen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea koko ketjua. Kertoiko ap miten juttu eteni?
mies petti ja ap kertoi, että ei itse asiassa ole edes varma oliko tuo mies lapsen isä vai ei - kikkeliskokkelis.
ap siis kertoi meille, tarinansa ei kerro kertoiko miehelleenkin tuon uutispläjäyksen
Kannattaa odottaa kunnes lapsi on kaksi. Niin ne kaikki muutkin tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei muka koko päivän aikana ehdi kertaakaan istumaan sohvalle, niin siitä ei voi syyttää ketään muuta kuin itseään.
Sitä ollaan niin vauvakuplassa ettei loruttelua voi sohvalla tehdä, siihen tarvitaan lorutteluhuone.
Miehen maksama tietysti.
Sohvalla yksin istuminen on luksusta.
Mitä sä st itket kun laitat sen tarhaan?
On jo tarhassa ja itken sitä, että yhtenäkään työpäivänä en ole saanut nukuttua yli 5 tuntia vuorokaudessa lapsen yöheräilyjen takia. :D Käyn silti töissä ja tienaan enemmän kuin mies. Valvomisesta huolimatta.
No sitten se menee ihan oikein :) Ei sun tarvitse täällä valittaa.
Meneekö varmasti ihan oikein? Eikös miehet aina vetoa siihen, että heidän täytyy saada nukkua, koska käyvät töissä... Hassua, että nainen pystyy sekä valvomaan että käymään töissä. Ja vielä pidempää työpäivää mitä mies.
Vauvalle lässyttäminen ei kyllä ole työtä.
Lapsen kielellisestä kehityksestä ja tunnekasvatuksesta huolehtiminen on täyttä työtä. Siihen ei riitä miesten kertoma, että vauva laitetaan sitteriin ja itse pelataan pleikkaria.
Jep jep
Täyttä työtä.
Ei ihme että laitatte miehen siivoamaan kämpän hänen tullessa kotiin. Teillä on ollut kiire lässyttää.
Kun mies on ollut päivän pois kotoa, niin hänellähän on jo kova ikävä lasta, eikö? Mies viettää aikaa lapsen kanssa, tekee ihan kaikkea, mitä tarvitsee ja seurustelee lapsen kanssa. Mies voi vaikka ottaa lapsen syliin ja lukea tämän kanssa kirjaa. Nainen voi tehdä kotitöitä ja käydä vaikka yksin kaupassa. Illalla jää perheelle yhteistä aikaa, kun kaikki ei ole vain yhden niskoilla. Viikonloppuna viikkosiivous tehdään yhdessä ja kummallekin jää aikaa tehdä jotain yksin. Ei ole mitenkään raskasta miehellekään.
Ahaa eli mies aloittaa uuden työpäivän kun nainen on jokeltanut ?
Kyseessä on miehen oma lapsi. Miksei mies halua tutustua omaan lapseen ja luoda häneen hyvän suhteen, kun se tuossa vaiheessa on helppoa? Kun täällä on jatkuvasti marinaa, miten naisia suositaan lapsen huoltajuudesta päätettäessä, niin ratkaisu on miehen omissa käsissä ihan kirjaimellisesti. Pieni vauva tarvitsee ihan valtavasti hoivaa ja rakkautta, siinä on tekemistä ihan kummallekin vanhemmista.
Ei ole aina "miehen oma lapsi"
Mies voi nähdä vähän vaivaa ja teettää isyystestin. Jos pari ei ole naimisissa, niin mieheltä jopa kysytään haluaako hän testauksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei muka koko päivän aikana ehdi kertaakaan istumaan sohvalle, niin siitä ei voi syyttää ketään muuta kuin itseään.
Sitä ollaan niin vauvakuplassa ettei loruttelua voi sohvalla tehdä, siihen tarvitaan lorutteluhuone.
Miehen maksama tietysti.
Sohvalla yksin istuminen on luksusta.
Mitä sä st itket kun laitat sen tarhaan?
On jo tarhassa ja itken sitä, että yhtenäkään työpäivänä en ole saanut nukuttua yli 5 tuntia vuorokaudessa lapsen yöheräilyjen takia. :D Käyn silti töissä ja tienaan enemmän kuin mies. Valvomisesta huolimatta.
No sitten se menee ihan oikein :) Ei sun tarvitse täällä valittaa.
Meneekö varmasti ihan oikein? Eikös miehet aina vetoa siihen, että heidän täytyy saada nukkua, koska käyvät töissä... Hassua, että nainen pystyy sekä valvomaan että käymään töissä. Ja vielä pidempää työpäivää mitä mies.
Vauvalle lässyttäminen ei kyllä ole työtä.
Lapsen kielellisestä kehityksestä ja tunnekasvatuksesta huolehtiminen on täyttä työtä. Siihen ei riitä miesten kertoma, että vauva laitetaan sitteriin ja itse pelataan pleikkaria.
Jep jep
Täyttä työtä.
Ei ihme että laitatte miehen siivoamaan kämpän hänen tullessa kotiin. Teillä on ollut kiire lässyttää.
Kun mies on ollut päivän pois kotoa, niin hänellähän on jo kova ikävä lasta, eikö? Mies viettää aikaa lapsen kanssa, tekee ihan kaikkea, mitä tarvitsee ja seurustelee lapsen kanssa. Mies voi vaikka ottaa lapsen syliin ja lukea tämän kanssa kirjaa. Nainen voi tehdä kotitöitä ja käydä vaikka yksin kaupassa. Illalla jää perheelle yhteistä aikaa, kun kaikki ei ole vain yhden niskoilla. Viikonloppuna viikkosiivous tehdään yhdessä ja kummallekin jää aikaa tehdä jotain yksin. Ei ole mitenkään raskasta miehellekään.
Ahaa eli mies aloittaa uuden työpäivän kun nainen on jokeltanut ?
Kyseessä on miehen oma lapsi. Miksei mies halua tutustua omaan lapseen ja luoda häneen hyvän suhteen, kun se tuossa vaiheessa on helppoa? Kun täällä on jatkuvasti marinaa, miten naisia suositaan lapsen huoltajuudesta päätettäessä, niin ratkaisu on miehen omissa käsissä ihan kirjaimellisesti. Pieni vauva tarvitsee ihan valtavasti hoivaa ja rakkautta, siinä on tekemistä ihan kummallekin vanhemmista.
Lähtökohta on huoltajuuskiistassa se, että naista uskotaan.
Vaikka mies olisi ollut se joka tekee kaiken, naisen sanoessa ettei mies osallistunut mitenkään naisen edunvalvoja toteaa "niinpä tietysti" ja leimaa esitäytetyt paperit. Sen jälkeen alkaa armoton vierotus ja lapselle kerrotaan esimerkiksi että tämä on se viikonloppu kun isi tulee hakemaan, lapsi odottaa tunteja laukku pakattuna ja pettyy kun isi ei tule. Isi ei tule koska hänen kanssa ei ole sovittu mitään. Se ei estå äitiä särkemästä lapsen sydäntä kerta toisenssa jälkeen.
Ihan vain vanhemmilta kyselemällä selviää, kumpi on lasta hoitanut. Siis kysytään lapsen tapoja ja lempijuttuja. Jos lapsi itse ei osaa puhua, niin lapsen kanssa ollut tietää, mitä lapsi tarkoittaa sanoessaan önnönnöö.
Lapsen tapaamisajat saa ihan paperilla, joten tuo sinun uhriutuminen ei mene läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei muka koko päivän aikana ehdi kertaakaan istumaan sohvalle, niin siitä ei voi syyttää ketään muuta kuin itseään.
Sitä ollaan niin vauvakuplassa ettei loruttelua voi sohvalla tehdä, siihen tarvitaan lorutteluhuone.
Miehen maksama tietysti.
Sohvalla yksin istuminen on luksusta.
Mitä sä st itket kun laitat sen tarhaan?
On jo tarhassa ja itken sitä, että yhtenäkään työpäivänä en ole saanut nukuttua yli 5 tuntia vuorokaudessa lapsen yöheräilyjen takia. :D Käyn silti töissä ja tienaan enemmän kuin mies. Valvomisesta huolimatta.
No sitten se menee ihan oikein :) Ei sun tarvitse täällä valittaa.
Meneekö varmasti ihan oikein? Eikös miehet aina vetoa siihen, että heidän täytyy saada nukkua, koska käyvät töissä... Hassua, että nainen pystyy sekä valvomaan että käymään töissä. Ja vielä pidempää työpäivää mitä mies.
Vauvalle lässyttäminen ei kyllä ole työtä.
Lapsen kielellisestä kehityksestä ja tunnekasvatuksesta huolehtiminen on täyttä työtä. Siihen ei riitä miesten kertoma, että vauva laitetaan sitteriin ja itse pelataan pleikkaria.
Jep jep
Täyttä työtä.
Ei ihme että laitatte miehen siivoamaan kämpän hänen tullessa kotiin. Teillä on ollut kiire lässyttää.
Kun mies on ollut päivän pois kotoa, niin hänellähän on jo kova ikävä lasta, eikö? Mies viettää aikaa lapsen kanssa, tekee ihan kaikkea, mitä tarvitsee ja seurustelee lapsen kanssa. Mies voi vaikka ottaa lapsen syliin ja lukea tämän kanssa kirjaa. Nainen voi tehdä kotitöitä ja käydä vaikka yksin kaupassa. Illalla jää perheelle yhteistä aikaa, kun kaikki ei ole vain yhden niskoilla. Viikonloppuna viikkosiivous tehdään yhdessä ja kummallekin jää aikaa tehdä jotain yksin. Ei ole mitenkään raskasta miehellekään.
Ahaa eli mies aloittaa uuden työpäivän kun nainen on jokeltanut ?
Kyseessä on miehen oma lapsi. Miksei mies halua tutustua omaan lapseen ja luoda häneen hyvän suhteen, kun se tuossa vaiheessa on helppoa? Kun täällä on jatkuvasti marinaa, miten naisia suositaan lapsen huoltajuudesta päätettäessä, niin ratkaisu on miehen omissa käsissä ihan kirjaimellisesti. Pieni vauva tarvitsee ihan valtavasti hoivaa ja rakkautta, siinä on tekemistä ihan kummallekin vanhemmista.
Rouva
voisi
siis
hilata
itsensä
ltavuoroon
töihin
ja
isi
jää
jokeltamaan.
[sensuuri iski, en osaa sanoa miksi]
Kerrotko, kuinka monta lasta sinä olet hoitanut ja kasvattanut? Jutellaan sitten lisää.
Uskotko todella että käy pyörälenkillä ? Voi voi.
Kyllä voi hyvinkin jos ei kovinkaan herkästi vastaa vauvan kutsuun. Onhan näitä nähty!