Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Älkää koskaan muuttako rivariin, ihan kauheaa!
25.03.2021 |
Tällä hetkellä säästetään miehen kanssa käsirahaa, jotta joskus saisi lainan pankista ja omakotitalon, hermot jo riekalaina rivarissa! Eli ollaan vuokralla, täälläpäin ei kerrostaloja paljoa ole vuokralla eli rivari.. Ja vuosien kokemuksella/useammalla muutolla voin kertoa, että rivarissa:
- Ne s*atanan pahviseinäiset talot, joissa on tullut asuttua! Ei ole niin pientä ääntä, jota ei naapurista tahtomattaan kuullut!
- Kyttäys, jatkuva kyttäys! Kerrostalossa asuin nuorena ja jos joku tuli rappuun, ei mitään tietoa/kiinnostusta mihin kämppään menee. Täällä naapurit kyttäävät vieraasi. Uskokaa pois, ei ole asiaa mitä ei kytättäisi!
- Naapuri joka sekoaa muiden äänistä, itse popittaa päivät pitkät kovaa ja piski räksyttää yms!
- Narkkari/sekakäyttäjä naapuri oli joskus, jota ei saanut häädettyä koska kunnan mielestä senkin piti jossain asua.. Muutin itse lopulta pois!
- Piha-alue, ei jumankauta! Ei tee mieli viettää aikaa pihalla koska se hemmetin kyttäys/biletys/koiranpaskat joita ei tietenkään korjata nurmikolta/röökinkatku seinänaapurin ketjupolttajan pihalta yms yms!
Makkarin vieressä suoraan piha-alue = mahtava yhdistelmä koittaa nukkua, kun kaikki kuuluu pihalta. Naapurin bileet/vieraiden tulo kun ovea paiskotaan/känninaurut ovella/auton starttaamiset yms!!!
Hulluksi täällä tulee, kuka saakeli keksi tämän vihoviimeisen asumismuodon?!
Kommentit (376)
Rivitalossa oli kauheaa asua. Oli omakotitalon työt, sillä kaikki tehtiin itse. Ei omaa rauhaa, sillä naapurit kyttäsivät ihan koko ajan. Ja ei mitään päätösvaltaa, sillä taloyhtiön hallitus aina vastusti uudistuksia, esim tarpeellisia remonttiehdotuksia.
Siis asioita, jotka oisi oikeasti pitänyt hoitaa. Saatiin p*ska onneksi myydyksi ja päätettiin, ettei enää ikinä naapureita. Nyt okt ja oma valta päättää asiat ja ihana rauha. Joka kk säästetään yllättäviin menoihin, eli on ihan mukavat käteisvarat säästössä jos jotakin hajoaa.
Talo niin uusikin, että tuskin tulee remontteja tms ainakaan kahteen vuosikymmeneen, menee varmaan 30 vuottakin siihen. Vasta tähän muutettuani olen huomannut, miten paljon rennompi olin heti kun ei ole koko ajan kismaa naapureiden kanssa. Stressitasot laskivat nolliin ja olo niin paljon onnellisempi. Kyllä onni on koti rauhassa ja yksityisyydessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kaikki menee hyvin eristeiden ja naapureiden kanssa, rivitalo on parhaimmillaan ihan siedettävä asumismuoto. Paino sanalla siedettävä. Ei tunnu kuitenkaan hyvältä asumismuodolta.
Jos jommassa kummassa vikaa, on helvtti irti. Ja meillä naapurustossa tosiaan vikaa ja paljon. Kerrostalo ihan yhtä kamalaa jos jotakin vikaa, mutta rivitalossa onnistuu kyttäys yms paremmin, koska asutaan maantasalla.
Täälläkin haaveillaan omakotitalosta. Riippuu toki tontin yms koosta, mutta erilainen rauha kuitenkin. Vaikka pihalle kuuluisi mökää, voi sisällä olla anonyymisti. Isompi tontti takaa taas varmemmin piharauhankin. Nyt noita asioita osaa jo ajatuksena arvostaa, kun omassa kodissa meinaa sisällä pää hajota naapureiden vuoksi..
Ja tosiaan, pihasta voi muokata helppohoitoisen, esim tutuillamme on asfaltoitu lähes koko piha, ei paljoa nurmikon leikkuuta kesäisin. Jos tahtoo niin voivat viedä ruukkuihin (kaupoista saa isompia) kukkia tms. Mutta pakkohan ei ole sitäkään.
Toiset tutut maksavat taas nurmikon leikkuusta ja pihan aurauksesta yhdelle kylän miehistä. Ei lopulta pahan hintaista, vähän päälle satasen veloitti pari vuotta sitten koko talven aurauksesta. Vähälumisina talvina toki ns kirpaisi, mutta jos pyryttää tyyliin koko talven, niin erittäin kannattavaa tilata. Tuolla miehellä siis traktori, jolla nopeasti auraa koko ison tontin.
Eli ei se omakotitalo aina mikään työleiri ole, ihan itsestä ja suunnittelusta kiinni. Ja saahan sinnekin palvelut tilattua, kerros/rivitalossa ne maksetaan vastikkeen muodossa vain. Jahka saadaan oma rivitalo osake myytyä, niin häivytään tästä ja nopeasti!
Rivitalossa kulminoituvat omakotitalon ja kerrostalon huonot puolet maksimaalisesti yhteen. Kerran kokeilin ja ei kiitos enää. En ymmärrä kuka haluaa asua noin?
Ois kyllä ahdistavaa näin sinkkunaisena kans muuttaa rivariin. Arvostan yksityisyyttä, en kyttää muiden elämää, enkä halua että omaani kytätään. Tuntuis, että varmaan rivarissa olis silmätikku ja mites jos kutsuisin panon kylään.. Siitäkin varmaan tietäisivät, että jahas nyt on mies kylässä ja jos esim rajumpi seksi kuuluu.:D Tosin kuuluu se kerrostalossakin, mutta tosiaan täällä voi olla anonyymimpi. Ei näe välttämättä viikkoihin omia kerrosnaapureita, eivätkä he tiedä mitä töitä teet jne. Jos menee omalle pihalle, niin kohta siinä on kuitenkin jompikumpi naapureista ja kuulet heidän elämöintinsä.
Vierailija kirjoitti:
Ois kyllä ahdistavaa näin sinkkunaisena kans muuttaa rivariin. Arvostan yksityisyyttä, en kyttää muiden elämää, enkä halua että omaani kytätään. Tuntuis, että varmaan rivarissa olis silmätikku ja mites jos kutsuisin panon kylään.. Siitäkin varmaan tietäisivät, että jahas nyt on mies kylässä ja jos esim rajumpi seksi kuuluu.:D Tosin kuuluu se kerrostalossakin, mutta tosiaan täällä voi olla anonyymimpi. Ei näe välttämättä viikkoihin omia kerrosnaapureita, eivätkä he tiedä mitä töitä teet jne. Jos menee omalle pihalle, niin kohta siinä on kuitenkin jompikumpi naapureista ja kuulet heidän elämöintinsä.
Olen sinkkunainen itsekin, asun rivarissa sillä täälläpäin ei kauheasti ole muita asuntoja vuokralla. Kauheinta kuraa mitä on keksitty ja kaikki kytätään. Älkää ikinä kokeilko, itse koitan koko ajan etsiä jotakin muuta asumismuotoa.
Mutta tuo mitä mainitsit, niin itse en tänne haluaisi kutsua miehiä kylään - pihakyyläys uskomatonta ja naapurit tietävät jo jopa ne sukulaiset/perheenjäsenet ulkonäöltä jotka täällä käyvät. En ole asunut kauaa.
Vttu, muutan tästä heti kun pääsen. Kerrostalossa jos joku menee rappuun, ei naapurit sitä tiedä kenelle menee yms. Täällä se kytätään. Naapurit tässä on siinä missä kerrostalossa ja vastineeksi enemmän töitä ja yksityisyys tasoa nolla.
Omakotitalon työt, ei sen yksityisyyttä ja pahempaa kuin kerrostalossa koskaan. Kolhoosi on lähin sana edes etäisesti kuvailemaan tätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ois kyllä ahdistavaa näin sinkkunaisena kans muuttaa rivariin. Arvostan yksityisyyttä, en kyttää muiden elämää, enkä halua että omaani kytätään. Tuntuis, että varmaan rivarissa olis silmätikku ja mites jos kutsuisin panon kylään.. Siitäkin varmaan tietäisivät, että jahas nyt on mies kylässä ja jos esim rajumpi seksi kuuluu.:D Tosin kuuluu se kerrostalossakin, mutta tosiaan täällä voi olla anonyymimpi. Ei näe välttämättä viikkoihin omia kerrosnaapureita, eivätkä he tiedä mitä töitä teet jne. Jos menee omalle pihalle, niin kohta siinä on kuitenkin jompikumpi naapureista ja kuulet heidän elämöintinsä.
Olen sinkkunainen itsekin, asun rivarissa sillä täälläpäin ei kauheasti ole muita asuntoja vuokralla. Kauheinta kuraa mitä on keksitty ja kaikki kytätään. Älkää ikinä kokeilko, itse koitan koko ajan etsiä jotakin muuta asumismuotoa.
Mutta tuo mitä mainitsit, niin itse en tänne haluaisi kutsua miehiä kylään - pihakyyläys uskomatonta ja naapurit tietävät jo jopa ne sukulaiset/perheenjäsenet ulkonäöltä jotka täällä käyvät. En ole asunut kauaa.
Vttu, muutan tästä heti kun pääsen. Kerrostalossa jos joku menee rappuun, ei naapurit sitä tiedä kenelle menee yms. Täällä se kytätään. Naapurit tässä on siinä missä kerrostalossa ja vastineeksi enemmän töitä ja yksityisyys tasoa nolla.
Omakotitalon työt, ei sen yksityisyyttä ja pahempaa kuin kerrostalossa koskaan. Kolhoosi on lähin sana edes etäisesti kuvailemaan tätä.
Kammotushan tuo olisi. Ei voisi elää normaalisti. Oma mummonmökki tai okt isohkolla tontilla olisi tietysti ihanteellisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ois kyllä ahdistavaa näin sinkkunaisena kans muuttaa rivariin. Arvostan yksityisyyttä, en kyttää muiden elämää, enkä halua että omaani kytätään. Tuntuis, että varmaan rivarissa olis silmätikku ja mites jos kutsuisin panon kylään.. Siitäkin varmaan tietäisivät, että jahas nyt on mies kylässä ja jos esim rajumpi seksi kuuluu.:D Tosin kuuluu se kerrostalossakin, mutta tosiaan täällä voi olla anonyymimpi. Ei näe välttämättä viikkoihin omia kerrosnaapureita, eivätkä he tiedä mitä töitä teet jne. Jos menee omalle pihalle, niin kohta siinä on kuitenkin jompikumpi naapureista ja kuulet heidän elämöintinsä.
Olen sinkkunainen itsekin, asun rivarissa sillä täälläpäin ei kauheasti ole muita asuntoja vuokralla. Kauheinta kuraa mitä on keksitty ja kaikki kytätään. Älkää ikinä kokeilko, itse koitan koko ajan etsiä jotakin muuta asumismuotoa.
Mutta tuo mitä mainitsit, niin itse en tänne haluaisi kutsua miehiä kylään - pihakyyläys uskomatonta ja naapurit tietävät jo jopa ne sukulaiset/perheenjäsenet ulkonäöltä jotka täällä käyvät. En ole asunut kauaa.
Vttu, muutan tästä heti kun pääsen. Kerrostalossa jos joku menee rappuun, ei naapurit sitä tiedä kenelle menee yms. Täällä se kytätään. Naapurit tässä on siinä missä kerrostalossa ja vastineeksi enemmän töitä ja yksityisyys tasoa nolla.
Omakotitalon työt, ei sen yksityisyyttä ja pahempaa kuin kerrostalossa koskaan. Kolhoosi on lähin sana edes etäisesti kuvailemaan tätä.
Kammotushan tuo olisi. Ei voisi elää normaalisti. Oma mummonmökki tai okt isohkolla tontilla olisi tietysti ihanteellisin.
Olen tuo jolle vastasit ja totta, pieni okt riittävällä tontilla oisi paras! Valitettavasti rahatilanne sellainen, ettei välttämättä helposti löydy. Mutta jopa kerrostalossa oisi yksityisyyttä enemmän. Rivitaloon en tämän jälkeen palaa jahka pääsen tästä pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noniin. Tunti siinä meni. Tätä ketjua lukiessa. Muistui paljon juttuja mieleen.
Oma asumisura. 18v omakotitalossa vanhempien luona pikkukaupungissa. 4v. opiskelijakämpässä kerrostalossa. 0,5v omistamassani rivitalossa. 8v kerrostalossa työnantajan kerrostalossa "huonomaineisessa" lähiössä. Rakensin paritalon Espooseen siinä 17v. Eron jälkeen taas kerrostalossa 12v.
Nyt olen jäämässä eläkkeelle ja ajatellut, että myyn Helsingin kerrotalon ja ostan omakotitalon tai rivitalon lapsuuskunnastani. Asuin siis vain puoli vuotta rivitalossa.
Kerrostaloissa on ollut ihan mukavaa, myös siinä "huonomaineisessa" ja nykyisessä. Paritalossa oli tietysti hienointa.
Tämä keskustelu laittoi minut kuitenkin muistelemaan tuota 6kk jaksoa, jonka asuin rivitalossa. Olin toki nuori kun ostin sen, vain 23v. Tottakai uusi asukas on heti silmätikku, etenkin noin nuori. En kokenut olevani kytätty, mutta minua häiritsi se yletön "sosiaalisuus". Joku sellainen näkymätön pakko toimia, maalata seinää, haravoida jne. Ja se tuttavallisuus. Rasittavaa todella. Kerrostalossa saa olla ihan omassa rauhassa. Ketään ei kiinnosta. Minulla on onneksi paksut seinät ja rauhalliset naapurit, yhtä kyttääjää lukuunottamatta.
Nykyisen asunnon hinnalla saan melko hienon omakotitalon pikkukaupungista. Rivitalo on vain vähän halvempi. Nyt tosiaan palautui mieleen tuo "yhteisöllisyys" mikä rivitalossa oli. Koska olen nyt lähes eläkeläinen, niin ehkä minua ei kytättäisi niin paljoa. Taidan silti valita pienen omakotitalon, silläkin riskillä, että joudun jossain vaiheessa palkkaamaan siihen huoltohenkilökuntaa.
Kirjoitin eilen analyysin rivitaloasumisesta, josta oli kokemusta 6kk nuorena. Nyt tarkistin markkinatilanteen. 3-4 huoneen rivitaloasunto maksaa vajaa satatuhatta euroa. Vain vähän isommalla hinnalla saa kunnollisia omakotitaloja.
Tärkeintä minulle on oma piha ja se, että saan päättää ihan itse omista asioista. Siksi en osta rivitaloasuntoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisko niin, että rivitalossa JO asuvat ovat jollain tavalla liittoutuneet keskenään. Sitten uutta tulijaa kytätään, ennenkuin se hyväksytään joukkoon. Tällöin oikea asumisstrategia olisikin heti liittoutua rivitalon mielipidejohtajien kanssa. Ihan kuin jossain "selviydytään ja juonitellaan saaressa" -ohjelmassa. Ei pitäisi kuulua normaaliin asumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Olisko niin, että rivitalossa JO asuvat ovat jollain tavalla liittoutuneet keskenään. Sitten uutta tulijaa kytätään, ennenkuin se hyväksytään joukkoon. Tällöin oikea asumisstrategia olisikin heti liittoutua rivitalon mielipidejohtajien kanssa. Ihan kuin jossain "selviydytään ja juonitellaan saaressa" -ohjelmassa. Ei pitäisi kuulua normaaliin asumiseen.
No ei ole. Asun itse rivitalossa, eikä tässä ole mielipidejohtajia tai mitään liittoutumia. Kuulostaa ihan mielenvikaiselta tuollainen. Tässä talossa asuu ihan normaaleja lapsiperheitä ja vanhempia pariskuntia. Ihan kamalilta kuulostavat nuo tarinat pahvisine seinineen ja hulluine naapureineen. En tunnista tuollaista yhtään, tosin olen asunut vain yhdessä rivitalossa, tässä samassa jo tosi pitkään. Täälläpäin missä asun, rivitalot ovat tosi haluttuja, aina välillä joku kyselee kaupunginosaryhmässäkin somessa, onko jollakin tulossa myyntiin rivitaloasuntoaan. Yleensä niitä ei vapaudu kuin siten, että iäkkäät ihmiset saattavat muuttaa pienempään asuntoon tai eivät enää pärjää kotonaan. Ei näistä rivitaloista ainakaan kukaan ole muuttanut minnekään kuin juuri tuosta syystä. Yhden asunnon tiedän olleen myynnissä tällä alueella, ja se myytiin vuorokaudessa, vaikka hinta alkoi nelosella. En tiedä miksi niin haluttuja asuntoja nämä ovat, jos kerran rivitaloasuminen on niin hirveää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en jaksa uskoa, että ihmisestä tulee kyttäjää, metelöitsijä yms. kun hän muuttaa rivitaloon. Eiköhän ne samat ominaisuudet ole ihmisessä asumismuodosta riippumatta, kerrostaloon on varmaan vaan helpompi hävitä sinne niin monen asukkaan joukkoon. Kaikissa kerrostaloissa, joissa olen asunut, onkin ollut joku kerrostalokyttääjä, jonka tehtävä on vahdata asukkaita, ja soitella isännöitsijälle tai hallituksen puheenjohtajalle, ja valittaa keksityistä asioista. Me olimme ainakin onnellisia, kun pääsimme tällaisesta eroon ja saimme muuttaa rivitaloon. Olemme asuneet tässä jo yli 15 vuotta ja meillä on yksi seinänaapuri. Minulla ei ole aavistustakaan mitä he ovat ammatiltaan, emmekä ole keksineet vielä kytätä toisiamme. Heiltä ei myöskään koskaan kuulu mitään. Meillä on tosin paksu tiili-ja sementtiseinä välissämme. Näemme toisiamme lähinnä pihatalkoissa kerran vuodessa. Joskus soittelemme toistemme ovikelloja, jos olemme lähdössä pidemmäksi aikaa pois ja pyydämme puolin ja toisin, että pidämme toisen asunnon tienoota vähän silmällä. Meillä on siis toistemme puhelinnumerot. En kutsuisi kyttäämiseksi.
Kaikissa taloyhtiöissa on aina "me" ja "muut". Tämä tulee erityisen selväksi kun käy yhtiökokouksessa. Siellä on aina "muut", jotka käyttävät liikaa vettä tai eivät ole edes kirjoilla talossa ja ovat muualta tulleita rakennusmiehiä. Tämä näkyy myös taloyhtiön Facebook -sivuilla. Sielläkin kuvataan väärin pysäköityjä autoja ja pihalle jätettyä roskaa. Sitten "me" paheksutaan näitä "muita".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin eilen analyysin rivitaloasumisesta, josta oli kokemusta 6kk nuorena. Nyt tarkistin markkinatilanteen. 3-4 huoneen rivitaloasunto maksaa vajaa satatuhatta euroa. Vain vähän isommalla hinnalla saa kunnollisia omakotitaloja.
Tärkeintä minulle on oma piha ja se, että saan päättää ihan itse omista asioista. Siksi en osta rivitaloasuntoa.
Teet täysin oikein, jos ostat oman talon rivitalon sijaan. T: ketjuun aiemmin kokemuksensa jakanut.
Meillä kävi melko vähän aikaa asuttuamme rivitalossa niin seinänaapuri, jolla ilmeisesti oli jotain omia ongelmia, omien sanojensa mukaan: "ojentamassa, meitä miten täällä on asuttava".
Ennen kaikkea suihkussa käynnit, pyykinpesu ja jopa vessanpöntön veto olivat meillä väärin ja liikaa tehtyjä asioita. Vettä kun kuulemma kuluu ja sähköäkin. Kas maksettiin omat sähkömme ja vesimaksu jokaisesta asukkaasta.
Loppu on melko lailla historiaa. Vuosi kestettiin väkisin ennenkuin saatiin laina ja omakotitalo.
Eron jälkeen "jouduin" muuttamaan omakotitalosta rivariin lasteni kanssa. Taloyhtiömme on pieni ja pidämme siitä hyvää huolta. Jokainen hoitaa oman tonttinsa ja yhteisen pienen nurmialueen jokainen leikkaa vuorotellen. Puoli tuntia kesän aikana nurmikonleikkuuta ei rasita ketään. Lumityöt tekee urakoitsija, asukkaat itse ovensa edestä. Lumikasat mahtuvat mainiosti pihallemme. Vieraiden autoille on monta ilmaista paikkaa. Talkoisiin ei ole pakko osallistua, mutta joka kerta siellä on riittävästi väkeä. Moikkaamme tavatessamme, jotkut kertoo omista asioistaan enemmän, toiset vähemmän. Minua ei haittaa, kun naapuri näkee vieraitani. Takapihalla voi seurustella ja grillata rauhassa yksin tai ystävien kanssa. Äänieristys asuntojen välissä on mitä on. Lasten juoksuaskeleet kuuluvat tiettyyn aikaan illasta juuri ennen nukkumaanmenoa. Suihkussäkäynti kuuluu vain jos naapurilla ja minulla on ikkuna/ takaovi auki tai istun terassilla kesähelteellä. :) Kukaan meistä ei luukuta musiikkia häiritsevästi, se melu kuuluu ennemminkin naapuritaloyhtiöstä tai lähellä olevista omakotitaloista.
Negatiivista rivariasumisesta: naapurin tupakansavu tunkeutuu sisälle tuuletusikkunasta tai auki olevasta ovesta. Kesähelteellä on käytävä huomauttamassa siitä, jos haluaa pitää ikkunan auki läpi yön. Naapurin takapihalta kuuluu iloista puheensorinaa, joskus huutoakin, trampoliinin jouset kitisevät, grillauksesta tulee hyviä hajuja jotka häiritsevät jos itsellä on nälkä. Ruohoa leikataan, tehdään remppaa myöhään illalla kun itse haluaisi nauttia lintujen laulusta. Naapuria joutuu moikkamaan postilaatikolla, jos haluaa moikata.
Tuttavani asuu upouudessa omakotitalossa, talot melkein kylkikyljessä kiinni. Tontit pieniä, ei tahdo löytää tilaa lumikasoille. Ei tilaa vieraiden autoille muuten kuin tien varressa. Naapurin saunanlämmityksen, takan, grillauksen ja tupakoinnin hajut tulevat tuuletusikkunasta ja ovesta sisään. Lasten ja aikusten ilonpito ja se trampan jousien kitinä kuuluu. Ruohoa leikataan ja remppaa tehdään aina joka poutapäivä, koirat haukkuvat ikäväänsä. Naapurit näkevät kuka tulee kylään, kuinka usein ja milloin yövieras lähtee pois, ei se kasvamassa oleva pensasaita sitä näkyvyyttä peitä.
Onneksi en ole eikä tuttavani ole vuorotyössäkäyvä, saamme yleensä nukkua yömme hyvin. Ikkunat toki täytyy olla kiinni.
Eipä se omakotitalo aina sen parempi vaihtoehto ole kirjoitti:
Eron jälkeen "jouduin" muuttamaan omakotitalosta rivariin lasteni kanssa. Taloyhtiömme on pieni ja pidämme siitä hyvää huolta. Jokainen hoitaa oman tonttinsa ja yhteisen pienen nurmialueen jokainen leikkaa vuorotellen. Puoli tuntia kesän aikana nurmikonleikkuuta ei rasita ketään. Lumityöt tekee urakoitsija, asukkaat itse ovensa edestä. Lumikasat mahtuvat mainiosti pihallemme. Vieraiden autoille on monta ilmaista paikkaa. Talkoisiin ei ole pakko osallistua, mutta joka kerta siellä on riittävästi väkeä. Moikkaamme tavatessamme, jotkut kertoo omista asioistaan enemmän, toiset vähemmän. Minua ei haittaa, kun naapuri näkee vieraitani. Takapihalla voi seurustella ja grillata rauhassa yksin tai ystävien kanssa. Äänieristys asuntojen välissä on mitä on. Lasten juoksuaskeleet kuuluvat tiettyyn aikaan illasta juuri ennen nukkumaanmenoa. Suihkussäkäynti kuuluu vain jos naapurilla ja minulla on ikkuna/ takaovi auki tai istun terassilla kesähelteellä. :) Kukaan meistä ei luukuta musiikkia häiritsevästi, se melu kuuluu ennemminkin naapuritaloyhtiöstä tai lähellä olevista omakotitaloista.
Negatiivista rivariasumisesta: naapurin tupakansavu tunkeutuu sisälle tuuletusikkunasta tai auki olevasta ovesta. Kesähelteellä on käytävä huomauttamassa siitä, jos haluaa pitää ikkunan auki läpi yön. Naapurin takapihalta kuuluu iloista puheensorinaa, joskus huutoakin, trampoliinin jouset kitisevät, grillauksesta tulee hyviä hajuja jotka häiritsevät jos itsellä on nälkä. Ruohoa leikataan, tehdään remppaa myöhään illalla kun itse haluaisi nauttia lintujen laulusta. Naapuria joutuu moikkamaan postilaatikolla, jos haluaa moikata.
Tuttavani asuu upouudessa omakotitalossa, talot melkein kylkikyljessä kiinni. Tontit pieniä, ei tahdo löytää tilaa lumikasoille. Ei tilaa vieraiden autoille muuten kuin tien varressa. Naapurin saunanlämmityksen, takan, grillauksen ja tupakoinnin hajut tulevat tuuletusikkunasta ja ovesta sisään. Lasten ja aikusten ilonpito ja se trampan jousien kitinä kuuluu. Ruohoa leikataan ja remppaa tehdään aina joka poutapäivä, koirat haukkuvat ikäväänsä. Naapurit näkevät kuka tulee kylään, kuinka usein ja milloin yövieras lähtee pois, ei se kasvamassa oleva pensasaita sitä näkyvyyttä peitä.
Onneksi en ole eikä tuttavani ole vuorotyössäkäyvä, saamme yleensä nukkua yömme hyvin. Ikkunat toki täytyy olla kiinni.
Tietenkin okt asumisessa se tontin koko ratkaisee - lähiö asuminen on hieman erilaista kuin isommalla tontilla. Kuitenkin rivitalossa se naapuri kirjaimellisesti on seinän takana..
Rajoittaa jo älyttömästi esim yöllistä tekemistä ja joudut muutenkin miettimään tekemiset niin ettei vaan naapuriin seinän taakse kuulu. Myös se lähiö okt on miljoona kertaa rivitaloa parempi. On kotirauha ja vapaus edes oman kodin seinien sisällä, jos ei ulkona. Rivitalossa ei ole näin.
Vierailija kirjoitti:
Rivitalossa naapurit tosiaan voivat tehdä elämästä kauheaa, eristeiden lisäksi toki. Tässä suhteellisen normaalit eristeet, vaikka parantamisen varaa kyllä tosiaan oisi... Mutta se kyttäys! Aivan sairasta toisten asioihin puuttumista/seuraamista. Jos tulee vieraita, naapurit tietävät sen. Ja arvuutellaan kuka kävi ja miksi!! Ehkä kaikista parasta oli kuitenkin se, että asun tässä vuokralla ja maksan samalla käyttöoikeudesta autopaikkaan.
Asia siis kuului vuokrasopimukseen, eli siitä ei päässyt että joitakin euroja per kuukausi maksan asiasta. Olen autoton, ei korttia. Taannoin siskoni tuli luokseni käymään, asuu paljon kauempana kuin minä. Joten oli useamman yön ja käytti luvallani toki autopaikkaan.
Mikäs siinä, tulipahan joskus sillekin käyttöä ajattelin. Jo ensimmäisenä päivänä tuli siskoni auton ollessa paikallani naapuri oven taakse huutamaan. Heidän vieraidensa autolle ei nyt löydy paikkaa kuulemma, siskoni auton oisi pitänyt siirtyä. Sanoin napakasti, että kyseinen autopaikka on minun ja maksan siitä, auto saa olla siinä vaikka maailman tappiin asti.
No, naapuri riitaan siitä tuli. Ja seuraavana päivänä oli tehty valitus asiasta isännöitsijälle, huoh. Olen asunut tässä vasta joitakin kuukausia, tämä vain yksi esimerkki. Jostakin mystisestä syystä olen alkanut harkita tosissani muuttoa. Ja ihan vain naapureiden vuoksi. Eikä enää rivitaloon, ei ikinä jahka tästä pääsen.
Ei kerrostalossakaan ole rauhaa. Samassa rappukäytävässä asuva lapsi soitteli niin paljon meidän ovikelloa, että se otettiin pois eikä takaisin laiteta.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin eilen analyysin rivitaloasumisesta, josta oli kokemusta 6kk nuorena. Nyt tarkistin markkinatilanteen. 3-4 huoneen rivitaloasunto maksaa vajaa satatuhatta euroa. Vain vähän isommalla hinnalla saa kunnollisia omakotitaloja.
Tärkeintä minulle on oma piha ja se, että saan päättää ihan itse omista asioista. Siksi en osta rivitaloasuntoa.
Ei tietenkään tuon hintaista rivitaloasuntoa pidä ostaa. 300k ja siitä ylöspäin.
Alue: Aihe vapaa
Rivitalossa naapurit tosiaan voivat tehdä elämästä kauheaa, eristeiden lisäksi toki. Tässä suhteellisen normaalit eristeet, vaikka parantamisen varaa kyllä tosiaan oisi... Mutta se kyttäys! Aivan sairasta toisten asioihin puuttumista/seuraamista. Jos tulee vieraita, naapurit tietävät sen. Ja arvuutellaan kuka kävi ja miksi!! Ehkä kaikista parasta oli kuitenkin se, että asun tässä vuokralla ja maksan samalla käyttöoikeudesta autopaikkaan.
Asia siis kuului vuokrasopimukseen, eli siitä ei päässyt että joitakin euroja per kuukausi maksan asiasta. Olen autoton, ei korttia. Taannoin siskoni tuli luokseni käymään, asuu paljon kauempana kuin minä. Joten oli useamman yön ja käytti luvallani toki autopaikkaan.
Mikäs siinä, tulipahan joskus sillekin käyttöä ajattelin. Jo ensimmäisenä päivänä tuli siskoni auton ollessa paikallani naapuri oven taakse huutamaan. Heidän vieraidensa autolle ei nyt löydy paikkaa kuulemma, siskoni auton oisi pitänyt siirtyä. Sanoin napakasti, että kyseinen autopaikka on minun ja maksan siitä, auto saa olla siinä vaikka maailman tappiin asti.
No, naapuri riitaan siitä tuli. Ja seuraavana päivänä oli tehty valitus asiasta isännöitsijälle, huoh. Olen asunut tässä vasta joitakin kuukausia, tämä vain yksi esimerkki. Jostakin mystisestä syystä olen alkanut harkita tosissani muuttoa. Ja ihan vain naapureiden vuoksi. Eikä enää rivitaloon, ei ikinä jahka tästä pääsen.