Listataan asioita jotka olivat ennenvanhaan normaalia toimintaa, nykyään nuoret naureskelevat näille

"Ehkä Helsingissä on oltu modernimpia, mutta syvällä maaseudulla esim. Pohjanmaalla oltiin aika alkukantaisia. 70-luvulla nuorilla oli korkea kynnys lähteä etelän isompiin kaupunkeihin kuten Turkuun, Tampereelle tai Helsinkiin. Oli turvallisempaa jäädä kodinhengettäräksi kotikuntaan. Tuohon aikaan pikkukylätkin olivat vielä vireitä paikkoja, joissa oli paljon nuoria ihmisiä. Pikkukylissä oli kyllä 70-luvulla sitkeästi tätä koulutuksen halveksuntaa. Oppikouluja ei välttämättä ollut tai ei ollut rahaa kustantaa oppikouluja."

Isäni vanhemmat ovat syntyisin pohjois-Pohjanmaalta ja heidän kaikki lapset, s. 1930-1945 ovat käyneet korkeakoulun. 2 inssimiestä, 1 ekonomimies ja 1 ekonominainen.

Koulutusta ei korostettu, muttei sitä estetykkään.

Jokainen maksoi itse koulutuksensa, koska työläisperheellä ei ollut liiemmin rahaa.

Jos mun tädille (nyt 75 v.) olisi ehdotettu emäntäkoulua, niin hän olisi nauranut vanhempansa suolle :D

Vierailija kirjoitti:

Moni täällä onkin maininnut koulukäynnin muuttumisen. Olen ollut koulun penkillä vuodet 1995-2011. Ala-asteelta lukioon käytettiin piirtoheitintä, kalvoja, kynää, paperia ja liitutaulua. Yo-kirjoitukset paperilla. Muistaakseni äidinkielen yo-koe piti kirjoittaa vieläpä kaunokirjoituksella (tai ainakin osa siitä)! Vasta amk-aikoina 2010-luvun taitteessa tuli läppärit ja sähköiset tehtäväpalautukset ja se tuntui todella modernilta!

Ainakin mun nuoruudessa sai käyttää lyijykynää "sottapapereihin" kirjoituksissa, mitä ei laskettu, vaan se puhtaaksikirjoitettu kuulakärkikynällä kirjoitettu versio oli se, mikä arvosteltiin. Paitsi, jos tuli jotain häikkää arvostelussa ja otettiin ne sottapaperitkin käyttöön arvostelussa. Kaikki käytössä olleet paperit piti aina palauttaa. Meillä tehtiin näin läpi kouluajan, mikä ei ollutkaan ajatus, kun esim. matikan opettaja saattoi sottapapereista katsoa, mitä se oppilas ei osaa.

Muistan edelleen mille haisi juuri kopioitu spriimoniste. Ja ne kalkkipaperit. :D Tämä tosin 80-luvun alussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni täällä onkin maininnut koulukäynnin muuttumisen. Olen ollut koulun penkillä vuodet 1995-2011. Ala-asteelta lukioon käytettiin piirtoheitintä, kalvoja, kynää, paperia ja liitutaulua. Yo-kirjoitukset paperilla. Muistaakseni äidinkielen yo-koe piti kirjoittaa vieläpä kaunokirjoituksella (tai ainakin osa siitä)! Vasta amk-aikoina 2010-luvun taitteessa tuli läppärit ja sähköiset tehtäväpalautukset ja se tuntui todella modernilta!

Ainakin mun nuoruudessa sai käyttää lyijykynää "sottapapereihin" kirjoituksissa, mitä ei laskettu, vaan se puhtaaksikirjoitettu kuulakärkikynällä kirjoitettu versio oli se, mikä arvosteltiin. Paitsi, jos tuli jotain häikkää arvostelussa ja otettiin ne sottapaperitkin käyttöön arvostelussa. Kaikki käytössä olleet paperit piti aina palauttaa. Meillä tehtiin näin läpi kouluajan, mikä ei ollutkaan ajatus, kun esim. matikan opettaja saattoi sottapapereista katsoa, mitä se oppilas ei osaa.

Siis ei ollut huono ajatus.

Voihan sitä kännykkäkamerallaan kuvia sujuvasti napsiva ja lähettelevä lapsukainen naureskella huvittuneena  vaikka viktoriaanisen ajan isoille laatikkokameroille ja ensimmäsille valokuvauksen pioneereille (joille ehkä silloin aluksi jopa naureskeltiin),  tai ensimmäisten lentokonekokeilujen yrityksille filmiltä (joista ehkä silloin jopa julkisuudessa vitsailtiin), mutta paremmin ymmärtävä aikaihminen vain hymähtää sellaiselle 'nykyajan viisaan' naureskelulle ja jos on vielä fiksumpi,niin selittää kyllä lapselle mitä kehitys oikeasti tarkoittaa.. 

Maitopusseista on vaikea kertoa nykynuorisolle. Ne ei usko.   Etenkin niiden kaatotelineistä.  Ja siitä että käytetyistä maitopusseista virkattiin mattoja!

Vierailija kirjoitti:

Maitopusseista on vaikea kertoa nykynuorisolle. Ne ei usko.   Etenkin niiden kaatotelineistä.  Ja siitä että käytetyistä maitopusseista virkattiin mattoja!

Miten niin 'vaikeaa'?

Minä ainakin kertoisin vaan (jos tuo asia nyt tulisi jossain esille) että kyse oli silloin lyhyeksi jääneestä pakkauskokeilujaksosta, josta luovuttiin pian koska se osoittautui sittenkin huonosti toimivaksi ja liian epäkäytännölliseksi (esim. kauppakassissa kuljetettaessa), mutta kun maitoa ei muunlaisissa pakkauksissa silloin ollut tarjolla kaupoissa, niin keksittiin tuollainenkin jätteen hyötykäyttö, jota voisi sanoa sen ajan 'kierrätykseksi,' vaikkei koko termiäkään vielä silloin (nykyisessä yhteydessään) tunnettu. 

Uusavuttomien neuvonta ry. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maitopusseista on vaikea kertoa nykynuorisolle. Ne ei usko.   Etenkin niiden kaatotelineistä.  Ja siitä että käytetyistä maitopusseista virkattiin mattoja!

Miten niin 'vaikeaa'?

Minä ainakin kertoisin vaan (jos tuo asia nyt tulisi jossain esille) että kyse oli silloin lyhyeksi jääneestä pakkauskokeilujaksosta, josta luovuttiin pian koska se osoittautui sittenkin huonosti toimivaksi ja liian epäkäytännölliseksi (esim. kauppakassissa kuljetettaessa), mutta kun maitoa ei muunlaisissa pakkauksissa silloin ollut tarjolla kaupoissa, niin keksittiin tuollainenkin jätteen hyötykäyttö, jota voisi sanoa sen ajan 'kierrätykseksi,' vaikkei koko termiäkään vielä silloin (nykyisessä yhteydessään) tunnettu. 

Kuule näkisit niiden ilmeet, kun kertoo koko jutun.  Nautin oikeastaan koko tuon jutun kertomisesta.  Vaikeaa on vain se, että nykynuoriso ei oikein usko moista järjettömyyttä! 

Ei ole kauan kun yhdellä kesämökillä näin sellaisen maitopusseista virkatun maton. En ollut uskoa silmiäni, että vielä sellaisen jossain näen, mutta siellä se saunan eteisessä oli.

Kestäähän muovi iät ja ajat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kynä ja paperi.

Nykyään lapsille ei opeteta koulussa kaunokirjoitusta ja monet pitävät kynää kädessä oudosti😔

Onko se sitten oikeasti ongelma, jos vaan kirjoituksesta saa selvän? 

Kävin koulua vielä siihen aikaan, kun oli pakko käyttää kaunokirjoitusta. En ollut enkä ole kovin kätevä käsistäni, ja kirjoitukseni oli väistämättä vaikeasti luettavaa ja kirjaimet todella isoja, niin ettei meinannut vastaukset koepapereihin mahtua. Ihan turhaan pakotettiin opettelemaan se kirjoitustyyli, kun heti parin vuoden päästä se vaihdettiin ja tuli huomattavasti helpompi tyyli tilalle. 

Lisäksi ainakin veljelläni oli vaikea oppia kirjoittamaan, kun opettaja oli niin tuima ja antoi aina huonoa palautetta. Tuhersi suurin piirtein itkua kun yritti tehdä tehtäviä kotona. Siihen aikaan 90-luvun alussa oltiin vielä aika tiukkoja kaikesta tuollaisesta.

Sepä se, kun ei siitä saa selvää. En tajua, miten opettaja pystyi arvostelemaan poikani kokeet, kun itse en pystynyt tunnistamaan kuin sanan sieltä, toisen täältä, ja muu oli pelkkää suttua.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kauan kun yhdellä kesämökillä näin sellaisen maitopusseista virkatun maton. En ollut uskoa silmiäni, että vielä sellaisen jossain näen, mutta siellä se saunan eteisessä oli.

Kestäähän muovi iät ja ajat.

Löytyy löytyy...:)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpsistä, ap. Näistä ei  juurikaan mikään ole ollut noin 1970-luvulla:

- naisen tuli käydä emäntäkoulu, muutoin sovelias koulutus oli maksimissaan lukio, koska naimisiinhan se menee kuitenkin ---- juu ei, tuo oli ehkä vielä asiain laita agraariaikaan eli 1940-luvulla, mutta 70-luvulla elettiin kaupungistuneessa yhteiskunnassa, ja koulua kävivät tytötkin. Kuten täältä näet, koulutusaste nousi samalle tasolle jo 1960-luvulla syntyneillä.

https://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-09-30_001.html

- yliopistot on vain herroille eikä sovi tavalliselle väelle ---- ikinä kuullutkaan esimerkiksi Vanhan valtauksesta ja stallareista? Kyllä yliopistoissa oli paljonkin nuoria myös duunariluokasta, tosin silloin kuten NYKYÄÄNKIN vanhempien sosioekonominen asema ja koulutus ennustaa lapsen koulutusta ja sosioekonomista asemaa.

- naimisiin on mentävä miehen, muuten ei ole ihminen laisinkaan - no tämä koski kyllä miehiä ja naisia, vaikka toki naimattomiakin oli runsaasti, ei yhtä paljon kuin nykyään kumminkaan.

- lapsiakin on syytä olla alle 30-vuotiaana, tai ei ole normaali mies - syntyvyys putosi nykytasolle jo 1970-luvun alussa, ehkäisyä käytettiin innolla. JOS lapsia hankittiin, ne tosiaan hankittiin nuorempina kuin nyt, ja tämä koski ennen kaikkea naisia, ei niinkään miehiä.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.333559

- runsas alkoholin käyttö ja tupakointi on hyväksyttyä. Tupakointi kyllä, mutta varsinkin naisten ei kyllä ollut hyväksyttyä olla humalassa. Joka tapauksessa siihen aikaan alkoholia kului roimasti vähemmän kuin nykyään.

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/128476/ap-1981-1-ylalahti…

"Suomessa juotiin 2,88 litraa sataprosenttista alkoholia henkeä kohti laskettuna vuonna 1968 ia vastaavasti 6,31 litraa vuonna 1976. Kun vuonna 1968 oli 15 vuotta täyttäneestä väestöstä raittiita naisia 43 yo, heitä oli vuonna 1976 enää vain 20 %. Raittiita miehiä oli vastaavasti vuonna 1968 L4%ia vuonna 1976 I %"

Vertailun vuoksi: 2019 suomalaiset kuluttivat 10 litraa sataprosenttista alkoholia - ja kokonaan raittiita miehiä on 12, naisia 15 prosenttia. Eli aika hitsisti vähemmän kuin 1970-luvulla.

N54, yhteiskuntatieteilijä

Ehkä Helsingissä on oltu modernimpia, mutta syvällä maaseudulla esim. Pohjanmaalla oltiin aika alkukantaisia. 70-luvulla nuorilla oli korkea kynnys lähteä etelän isompiin kaupunkeihin kuten Turkuun, Tampereelle tai Helsinkiin. Oli turvallisempaa jäädä kodinhengettäräksi kotikuntaan. Tuohon aikaan pikkukylätkin olivat vielä vireitä paikkoja, joissa oli paljon nuoria ihmisiä. Pikkukylissä oli kyllä 70-luvulla sitkeästi tätä koulutuksen halveksuntaa. Oppikouluja ei välttämättä ollut tai ei ollut rahaa kustantaa oppikouluja. 

Sinä yleistät nyt mutusi koskemaan kaikkia. Jos huomasit, minä esitin ihan tilastofaktoja, siis koko maasta, en mistään Helsingistä. Oma sukuni on muuten Kauhajoelta.

N54, yhteiskuntatieteilijä.

Onko pakko koko ajan yrittää päteä? Toisella on oikeaa kokemusta millaista oli asua Pohjanmaalla 70-luvulla, mutta sinun on pakko vähätellä ja kyseenalaistaa sitä tutkintoosi vedoten. Minusta aivan älytöntä ja ylimielistä käytöstä, itse ainakin arvostan henk.kohtaista kokemusta enemmän kuin sinun paskantärkeyttäsi.

Itse olin teini Pohjanmaan pikkukaupungissa 70-luvulla, enkä mitenkään tunnista näitä vanhoillisia agraarijuttuja omasta ympäristöstäni. Tunnen kyllä yhden tytön, joka kävi ns. välivuonna talouskoulun. Hän opiskeli myöhemmin sosiaalialaa.

Mutta jokaisella omat ympyrät ja omat kokemukset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aatelinen ei voinut naida aatelitonta. Kirkossa istuttiin arvojärjestyksessä ja miehet ja naiset eri puolilla käytävää. - Mut tää oli kyllä 1600-luvulla ennen vanhaan.

Kävin viime vuonna Helsingissä filippiiniläisessä kirkossa ja siellä juurikin oli naiset ja miehet eri puolilla salia, sekaistuminen ei tullut kysymykseenkään. Vieraat ja muut vähempiarvoiset ihmiset istuivat salin takana ja kuulivat, jos kuulivat. Englanniksi ei haluttu puhua vaan pappi saarnasi filippiiniksi ja oletti suomalaisten opettelevan heidän kielen, sillä "Jumalan kansa", kuten he itseään tituleerasivat, ei alentunut opettelamaan pateettista suomea. Kaikki suomalaiset vieraat vaikuttivat olevan nuorten kirkkotyttöjen miesystäviä. Olipa siellä 40-vuotias filippiiniläinenkin, jolla oli nuorelta vaikuttava, ehkä 16-vuotias vaimo. Aikamoista...

Mikä uskonto se filippiiniläinen kirkko on 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhan ajan putkiradiosta sai hyvin kuulumaan Radio Luxembourgin, josta kuuli viimeisimmät kansainväliset hitit.

Suomen radiohan oli vielä 80-luvun puolellakin täysin sensuroitu ”länsimaisesta hapatuksesta” johon kuului pop-musiikki.

Muutamassa harvassa lähetyksessä saattoi kuulla joskus uuttakin pop-musiikkia.

Mikko Alatalo muistelee Ylen tv-kanavien musiikkiohjelmien olleen 80-luvulla tärkeässä roolissa. Iltatähti ja Hittimittari olivat monopoliasemassa ja tavoittivat suuren osan pop-musiikin kuuntelijoista Suomessa.

Iltatähteä lähetettiin jo 70-luvulla. Muistan, kun sain seitsenvuotislahjaksi National-merkkisen radiokasettinauhurin. Sillä äänitin mikrofonin kautta musiikkia telkkarista. Vappuaattona 1975 Iltatähdessä oli ainakin Virtanen-yhtye, Retuperän VPK ja jotain muuta, jota en nyt enää muista. Myöhemmin 70-luvun puolella Iltatähdessä oli livenä Hurriganesia, Eppu Normaalia ja Popedaa, joista kaksi viimeksi mainittua olivat uransa alkutaipaleella. Niin ja tietysti tamperelainen Tries-yhtye.

Televisiossa näitä musiikkiohjelmia olikin, mutta radiosta et kuullut kunnon musaa vielä 80-luvun puolivälissäkään. Sen jälkeen tilanne alkoi muuttua.

Dingon suosio räjäytti nuorisomusiikin, mutta levyt/kasetit piti ostaa omaksi, ei ne biisit alkuun radiossa soineet. RadioMafia tuli vasta 1990.

Dingo räjäytti? No ei todellakaan! Dingo tuli -80 luvun alkupuolella. Nuorisomusiikki "räjähti" ehkä 60-70 lukujen vaihteessa. Jenkeissä -50 luvulla. Olihan Turun Ruisrock jo vuonna 1970 ensimmäisen kerran. Ja tuolloin rock ei ollut mikään uusi asia.

Puhuin Suomesta, en Jenkeistä.

Puhuin radiosoitosta, en siitä, milloin rock ylipäätään keksittiin.

Olen kuullut Elviksestä. Olen syntynyt samana vuonna kuin Elvis kuoli, eli 1977.

RadioMafia oli eka kunnon nuorisokanava ja se aloitti toimintansa vasta 90-luvulla. Hittimittaria piti 80-luvulla Mikko Alatalo ja Levyraatia juonsi Jukka Virtanen minun lapsuudessani. Siellä soi ne uusimmat hitit, siis telkkarissa.

Myös minä tarkoitin Suomea. Tuossa lisätietoja -70 luvun rock tapahtumista.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/09/02/rock-suomi-bonuksia-1970-luku

Itse muistan rock radion olleen ihan kunnollinen nuorisokanava. En muista mitä oli sitä ennen. Kyllä ainakin punk rock oli -70 luvun lopussa kovassa suosiossa Suomessa. Jopa minulla oli punk henkisiä merkkejä ja hakaneuloja nahkatakissa -78, vaikka asuin syrjäseudun tuppukylässä. Kyllä sanoisin edelleen, että Dingo ei ollut se, joka räjäytti suomalaisen nuorisomusiikin. Se räjähdys tapahtui yli parikymmentä vuotta ennen Dingoa.

Eikö kukaan muista Hurriganesia 70-luvulta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhan ajan putkiradiosta sai hyvin kuulumaan Radio Luxembourgin, josta kuuli viimeisimmät kansainväliset hitit.

Suomen radiohan oli vielä 80-luvun puolellakin täysin sensuroitu ”länsimaisesta hapatuksesta” johon kuului pop-musiikki.

Muutamassa harvassa lähetyksessä saattoi kuulla joskus uuttakin pop-musiikkia.

Mikko Alatalo muistelee Ylen tv-kanavien musiikkiohjelmien olleen 80-luvulla tärkeässä roolissa. Iltatähti ja Hittimittari olivat monopoliasemassa ja tavoittivat suuren osan pop-musiikin kuuntelijoista Suomessa.

Iltatähteä lähetettiin jo 70-luvulla. Muistan, kun sain seitsenvuotislahjaksi National-merkkisen radiokasettinauhurin. Sillä äänitin mikrofonin kautta musiikkia telkkarista. Vappuaattona 1975 Iltatähdessä oli ainakin Virtanen-yhtye, Retuperän VPK ja jotain muuta, jota en nyt enää muista. Myöhemmin 70-luvun puolella Iltatähdessä oli livenä Hurriganesia, Eppu Normaalia ja Popedaa, joista kaksi viimeksi mainittua olivat uransa alkutaipaleella. Niin ja tietysti tamperelainen Tries-yhtye.

Televisiossa näitä musiikkiohjelmia olikin, mutta radiosta et kuullut kunnon musaa vielä 80-luvun puolivälissäkään. Sen jälkeen tilanne alkoi muuttua.

Dingon suosio räjäytti nuorisomusiikin, mutta levyt/kasetit piti ostaa omaksi, ei ne biisit alkuun radiossa soineet. RadioMafia tuli vasta 1990.

Dingo räjäytti? No ei todellakaan! Dingo tuli -80 luvun alkupuolella. Nuorisomusiikki "räjähti" ehkä 60-70 lukujen vaihteessa. Jenkeissä -50 luvulla. Olihan Turun Ruisrock jo vuonna 1970 ensimmäisen kerran. Ja tuolloin rock ei ollut mikään uusi asia.

Puhuin Suomesta, en Jenkeistä.

Puhuin radiosoitosta, en siitä, milloin rock ylipäätään keksittiin.

Kyllä rock, Dingo ja muut, saivat radiosoittoa jo melko hyvin Rockradion aloitettua kesäkuussa 1980. Lisäksi välipäivinä oli Nuortenradio, joka sekin soitti rockia ja muuta ajankohtaista musikkia. Näin ollen rockia soitettiin maanantaista perjantaihin joka iltapäivä. Lisäksi oli Kovan päivän ilta ja jotain muuta.

Dingo esiintyi Härmärock-konsertissa muistaakseni joulukuussa 1984. Samassa konsertissa olivat myös Eput, Smack ja Peer Günt. Osa näistä keikoista on Youtubessa, oli ainakin joskus.

Ihan ensin tais kyllä tulla (kyllä tälle saa nauraa entisetkin nuoret!!) Purkkaa ja jytää! Heikki Harma ja Jake Nyman. Ja Pop eilen - tänään, samat tyypit.

Ja olihan tietysti Nuorten Sävellahja, mutta siinä oli enemmän puhetta ja vähemmän musiikkia. Ja Lista, mutta se oli iskelmää ja välillä vähän tanssimusiikkia ja vastaavaa, mm. Iltatuulen viesti tuntui olevan listalla ikuisesti. Ei varsinaisesti ns nuorisomusiikkia.

On ysärin alkua. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse kännyköiden ja lankapuhelinajan taitekohdan nuori. Vaikka itse sainkin ensimmäisen citypuhelimeni (toimi vain Kehä III:n sisäpuolella) jo yläasteella, ei monella ystävälläni vielä ollut moneen vuoteen kännykkää. Joillakin kyllä oli sellaiset kännykän näköiset laitteet joihin pystyi jättämään soittopyynnön, mutta niillä ei pystynyt tekstaamaan tai puhumaan (olen unohtanut miksi näitä kutsuttiin?). Tapaamiset siis sovittiin joko livenä tai lankapuhelimessa. Tämä 90-luvun puolivälistä muutamia vuosia eteenpäin.

Haluaisin kuitenkin jakaa tänne hellyyttävän esimerkin vuodelta 1950 vaarini ja mummoni välisestä kirjeenvaihdosta ja orastavasta seurustelusuhteesta, sekä tapaamisen vaikeuksista ajalta jolloin edes lankapuhelimeen ei ollut pääsyä kaikilla:

"Rakas [mummo], 

Tuhannet kiitokset kirjeestäsi, jonka sain jo aikoja sitten. Saat syyttää laiskuuttani siitä että olet joutunut odottamaan näin kauan - mutta parenpi myöhään kuin ei milloinkaan.

Ja sitten asiaan. Lähden täältä lauantaiaamuna ja Tampereella olen aikataulun mukaan 13,47. Silloin voimme sopia, mikäli olet minua vastassa, jäänkö joksikin aikaa sinne vai jatkanko matkaa samalla junalla.

[....]

Minun täytyykin lopettaa, sillä kello on jo 19 ja tämä kirje on saatava postiin, että saat ajoissa tiedon tulostani. Sittenhän voimme soittaa suutamme vaikka kuinka paljon kun tapaamme. Pikaisiin näkemiin.

[Vaari]

Täytekynäni on hieman rikki, joten täytyi turvautua koneeseen. Anna anteeksi. 

sama"

(kirjoitusvirheet ovat autenttisia)

Kaukohakulaite oli ennen kännykkää, eli joku soitti/tavotteli, kaukohakulaite piippasi--> soita takas.

Nythän mä muistin :) mulla oli sellainen systeemi, että laitoin ensin pitkän koodisarjan puhelinkioskin kolikkopuhelimeen ja sitten vasta sen numeron, johon olin soittamassa, ja näin pystyin soittamaan ilman rahaa. Puhelu veloitettiin omalla puhelinlaskulla.

Hulluinta tässä on, että sain vasta hiljakkoin viestin puhelinyhtiöltä, että ko. palvelu on lopetettu tarpeen vähäisyyden vuoksi. En ollut muistanut koko asiaa ainakaan 30 vuoteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhan ajan putkiradiosta sai hyvin kuulumaan Radio Luxembourgin, josta kuuli viimeisimmät kansainväliset hitit.

Suomen radiohan oli vielä 80-luvun puolellakin täysin sensuroitu ”länsimaisesta hapatuksesta” johon kuului pop-musiikki.

Muutamassa harvassa lähetyksessä saattoi kuulla joskus uuttakin pop-musiikkia.

Mikko Alatalo muistelee Ylen tv-kanavien musiikkiohjelmien olleen 80-luvulla tärkeässä roolissa. Iltatähti ja Hittimittari olivat monopoliasemassa ja tavoittivat suuren osan pop-musiikin kuuntelijoista Suomessa.

Iltatähteä lähetettiin jo 70-luvulla. Muistan, kun sain seitsenvuotislahjaksi National-merkkisen radiokasettinauhurin. Sillä äänitin mikrofonin kautta musiikkia telkkarista. Vappuaattona 1975 Iltatähdessä oli ainakin Virtanen-yhtye, Retuperän VPK ja jotain muuta, jota en nyt enää muista. Myöhemmin 70-luvun puolella Iltatähdessä oli livenä Hurriganesia, Eppu Normaalia ja Popedaa, joista kaksi viimeksi mainittua olivat uransa alkutaipaleella. Niin ja tietysti tamperelainen Tries-yhtye.

Televisiossa näitä musiikkiohjelmia olikin, mutta radiosta et kuullut kunnon musaa vielä 80-luvun puolivälissäkään. Sen jälkeen tilanne alkoi muuttua.

Dingon suosio räjäytti nuorisomusiikin, mutta levyt/kasetit piti ostaa omaksi, ei ne biisit alkuun radiossa soineet. RadioMafia tuli vasta 1990.

Dingo räjäytti? No ei todellakaan! Dingo tuli -80 luvun alkupuolella. Nuorisomusiikki "räjähti" ehkä 60-70 lukujen vaihteessa. Jenkeissä -50 luvulla. Olihan Turun Ruisrock jo vuonna 1970 ensimmäisen kerran. Ja tuolloin rock ei ollut mikään uusi asia.

Puhuin Suomesta, en Jenkeistä.

Puhuin radiosoitosta, en siitä, milloin rock ylipäätään keksittiin.

Olen kuullut Elviksestä. Olen syntynyt samana vuonna kuin Elvis kuoli, eli 1977.

RadioMafia oli eka kunnon nuorisokanava ja se aloitti toimintansa vasta 90-luvulla. Hittimittaria piti 80-luvulla Mikko Alatalo ja Levyraatia juonsi Jukka Virtanen minun lapsuudessani. Siellä soi ne uusimmat hitit, siis telkkarissa.

Myös minä tarkoitin Suomea. Tuossa lisätietoja -70 luvun rock tapahtumista.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/09/02/rock-suomi-bonuksia-1970-luku

Itse muistan rock radion olleen ihan kunnollinen nuorisokanava. En muista mitä oli sitä ennen. Kyllä ainakin punk rock oli -70 luvun lopussa kovassa suosiossa Suomessa. Jopa minulla oli punk henkisiä merkkejä ja hakaneuloja nahkatakissa -78, vaikka asuin syrjäseudun tuppukylässä. Kyllä sanoisin edelleen, että Dingo ei ollut se, joka räjäytti suomalaisen nuorisomusiikin. Se räjähdys tapahtui yli parikymmentä vuotta ennen Dingoa.

Eikö kukaan muista Hurriganesia 70-luvulta?

Teddy & Tigers?

Koulumatkat tehtiin kävellen tai polkupyörällä ympäri vuoden ja säästä riippumatta - esim. 5 kilometriä yhteen suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Nainen-64 kirjoitti:

Miustaako kukaan joukko-oppia? Se oli 1970-luvun alussa uusi laskentaoppi eli matematiikkaa. Joukko/osajoukko, mikä kuuluu/ei kuulu joukkoon jne. Aloitin kansakoulun 1971 ja muistaakseni -72 tätä opetettiin. Homma kuopattiin vähin äänin, mutta olen usein miettinyt onko sen syy, miksei minulta koskaan matikka ole luonnistunut, kun pää sotkettiin moisella. Googleta ja hämmästy!

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/11/23/joukko-oppia-vareissa

Aika sekavaa :-)

Ei helvata, voi kiitos tästä 😂😂😂 nyt vihdoinkin ymmärrän, miksi en ikinä ymmärtänyt matematiikasta yhtään mitään. Minun ikäluokkani oli näköjään niitä ensimmäisiä koekaniineja. Asiasta toiseen, kuka muistaa laskutikun?

Vierailija kirjoitti:

Oli ihan normaalia pukeutua verkkareihin ja pikkukenkiin.

Itse pääsin lukiosta 1980- luvulla ja palasin koulumaailmaan opettajaksi 1990- luvulla, kun nappiverkkarit olivat suurin huutoa.