Lue keskustelun säännöt.
Onko nykyvanhemmat jotenkin enemmän hukassa lastensa kanssa kuin ennen?
Kommentit (836)
Vierailija kirjoitti:
Nykyvanhemmuudessa on paljon hyvääkin. Lapsia ei kasvateta häpäisemällä, ei lyödä ja lapsia kuunnelleen. En missään nimessä kaipaa ankaruutta, tunnekylmyyttä ja yksin pärjäämisen eetosta, mikä monilla on johtanut kiintyyssuhdehäiriöihin.
Asian toinen puoli on se, että osattaisiin varoa menemästä toiseen ääripäähän, jossa lapsista kasvaa tavattoman itsekeskeisiä ja rajattomia ja heillä on käsitys heillä olevan vain oikeuksia, eikä velvollisuuksia lainkaan.
Oma äitini (syntynyt 1940-luvulla) oli häpeän tunteensa vanki. Mietin vanhemmuuden eroja katosessani erään parivuotiaan pikkutytön äidin toimintaa tytön laulaessa erittäin epävireistä ja raakkuvaa loilotusta ja olin iloinen miten maailma muuttuu. Tuo tyttö lopulta lopetti laulunsa ja totesi:" tulipa pitkä laulu" äitinsä siihen, että niinpä tuli. Oma äitini vastaavassa tilanteessa, siis jopa maaseudulla, ryntäsi meidän lasten laulaessa ulos huutamaan, että täytyy olla hiljaa, ettei kukaan kuule.. :D Hänen päänsä on pyörinyt koko elämän ajan ympäriinsä, ettei vaan kukaan näe, tai kuule ja hän on käyttänyt loputtoman määrän aikaa sen pohtimiseen, mitä "muut" ajattelevat ja pyrkinyt suitsimaan läheistensä käytöstä, ettei häntä hävettäisi.
Tuolle pikkutytölle ei varmasti jää käsitystä, että hän olisi jotenkin huono tai hänen täytyisi hävetä itseään, jos vanhempi on hyväksyvä ja arvostava muissakin asioissa.
Olettaisin, että läsnäolo, rakkaus ja aikuisen kantama jämäkkä vastuu rajoista auttaa pitkälle. Lapihan tarvitsee turvallisen ja vahvan aikuisen avukseen selvitäkseen tunteidensa kanssa. MItä siitä tulee, jos vanhempi ei selviä edes omien hankalien tunteidensa (kuten syyllisyys, epäonnistumisen tunne) kanssa, eikä itse kestä lapsen pettymysta ja sen osoittamista? Miten lapsi saa silloin vanhemmalataan apua siihen? Jatkuva periksiantaminenhan johtaa siihen, ettei lapselle kehity kykyä sietää pettymyksiä ja sitä jos mitä elämässä tarvitaan. Ensin pieniä pettymyksia, kuten ettei saakaan karkkia kaupareissulla tai joutuu odottamaan vuoroaan. Siten selviää paremmin myöhemmin, kun ihan kaikki ei suju omien toiveiden mukaan.
Siis vanhempien pitää auttaa lasta kasaamaan työkalupakkia, jolla selviää omien tunteidensa kanssa... Senkin sitten aikanaan, että joutuu kiletämällä pahoittamaan oman lapsensa mielen ajoittain.
Vaikka ennen on ollut ankarampi kasvatus, niin ei se tarkoita, että kaikilla on ollut tunnekylmät vanhemmat. Ei ihmiset ole muuttuneet vuosituhansiin. Kyllä vanhemmat ovat välittäneet omasta lapsestaan yhtä lailla 100 vuotta ja 500 vuotta sitten. Tarkoitan vain sanoa, että asia ei ole niin mustavalkoinen. Vaikka kuri ja ajan tavat olivat erilaisia, niin eivät kaikki olleet samanlaisia. Perheissä oli eroja, aivan samoin kuin nykyisinkin. Oma äitini muistaa kouluajoilta 30-40 lukujen vaihteesta ankaran ja sadistisen naisopettajan sekä myös hyvin kiltin ja pidetyn miesopettajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä tämä käsitys, että edelliset sukupolvet ovat olleet yleisesti
tunnekylmiä. Ainakin äidinrakkaus on ollut aina olemassa. Eikö eläinmaailmassakin se ole luontaista. Tosin poikkeuksia on varmaan ollut.
Tänä päivänä on varmaan yhtä paljon tunnekylmiä ihmisiä kuin ennenkin.
Ehkä tunnekylmät naiset eivät tänä päivänä perusta perhettä.
Tunnekylmyys on nykyaikana niin yleistä, ilmenee liian monen nykyvanhemman pakonomaisena addiktiona some-elämään, nettiporn...., jotka menevät lasten edelle. Ihmiset on irti todellisesta elämästä, kelluvat jossain somehattarassa.
Vierailija kirjoitti:
Juu, sisko päiväkodissa opena. On ihan burnoutin partaalla. Jatkuvasti vanhemmilta uusia vaatimuksia. Eikä mitenkään poikkeuksellista, että lapset haistattelevat, sylkevät, raapivat työntekijöitä. Vanhemmat vain suuttuvat kun näistä asioista kertoo.
Tämä. Kun vanhemmat eivät halua kuulla mitään negatiivista pienestä kultapupusestaan, vaikka ei enää niin pieni olisikaan. Eivät edes siitä että lapsi ikävöinyt vanhempaansa, vaikka olisi pitkiä päiviä virikehoidossa. Eikö tämä ole myös tunnekylmää kasvatusta?
Olen seurannut sivusta erään perheen jatkuvia ongelmia koulun henkilökunnan kanssa.
Lapsensa pummii koulusta, häiriköi tunneilla, kiroilee, ei tee läksyjä ym. Mutta vanhempien mielestä vika on opettajissa. Nämä kun eivät ymmärrä että heidän lapsensa on erikoisen älykäs ja opettajiakin viisaampi. Tästä johtuen opettajat eivät pidä heidän lapsestaan koska eivät kuulemma osaa käsitellä sitä että oppilas on heitä älykkäämpi ja osaa asiat paremmin kuin opettajat.
Hirveä haloo ja öykkääminen siitä kun lapsi joutuu opettajan puhutteluun huonosta käytöksestä, traumatisoituu kuulemma.
Muutenkin kasvatus on sitä tässä perheessä että päätä silitetään vaikka lapsi tekisi mitä. Syy on aina muissa, opettajissa tai koulukavereissa.
Raskasta seurata näin sivustalla mutta entäs nämä opettajat, kuraattori ketkä joutuu tuleen. En kadehdi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, sisko päiväkodissa opena. On ihan burnoutin partaalla. Jatkuvasti vanhemmilta uusia vaatimuksia. Eikä mitenkään poikkeuksellista, että lapset haistattelevat, sylkevät, raapivat työntekijöitä. Vanhemmat vain suuttuvat kun näistä asioista kertoo.
Tämä. Kun vanhemmat eivät halua kuulla mitään negatiivista pienestä kultapupusestaan, vaikka ei enää niin pieni olisikaan. Eivät edes siitä että lapsi ikävöinyt vanhempaansa, vaikka olisi pitkiä päiviä virikehoidossa. Eikö tämä ole myös tunnekylmää kasvatusta?
No mutta tämähän on hoitajien vika! Heidän pitäisi tietenkin viihdyttää lasta vähän paremmin, ettei tulisi ikävä!
Huomannut lasten ja nuorten käyttytymisessä hälyttävän ison muutoksen, sanotaan että kyllä ennen vanhaankin lapset kiroili, haistatteli yms, mikä on varmasti totta, mutta moni katui jälkikäteen ja vanhemmilla yms aikuisilla oli auktoriteettia ja sai pistettyä häirikötkin paremmin kuriin.
Nykyään lapset ensin provosoi aikuisia raivoon ja sitten kuvaavat reaktiota. Ei mitään tervettä järkeä ja moni sotkee, tappelee ja haastaa riitaa tahallaan, some on kasvattanut kieroon ja uskallan vahvasti väittää että porno ei oo tuntematon käsite 10 vuotiaille pojille.
On myös YouTube videoita joissa lauma alle 12 vuotiaita kuvaa vanhusta ja heittelee kivillä yms, näitä vanhusten kiusaajia ja rääkkääjiä on paljon. Nämä nuoret esiteinit käyvät heikompien yleensä vanhusten ja naisten kimppuun kuvaamalla ja pahimmassa tapauksessa ihan käsiksi.
Nykyvanhemmat työntänyt enemmän vastuuta yhteuskunnlle: opettajille, päiväkoti hoitajille, muille ulkopuolisille. Suurin tabu on myös se että kukaan ei saa enää esiteini ja teini ikäisiä millään tavalla kuriin ja katumaan käyttäytymistä.
Täällä missä mä työskentelen kuulee lasten suusta:mä haluan, mä otan, mä teen.... Minäminåminä, sitä monet aikuisetkin on ja käytös siirtyy lapsille suoraan. Ja some yms kasvattaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, sisko päiväkodissa opena. On ihan burnoutin partaalla. Jatkuvasti vanhemmilta uusia vaatimuksia. Eikä mitenkään poikkeuksellista, että lapset haistattelevat, sylkevät, raapivat työntekijöitä. Vanhemmat vain suuttuvat kun näistä asioista kertoo.
Tämä. Kun vanhemmat eivät halua kuulla mitään negatiivista pienestä kultapupusestaan, vaikka ei enää niin pieni olisikaan. Eivät edes siitä että lapsi ikävöinyt vanhempaansa, vaikka olisi pitkiä päiviä virikehoidossa. Eikö tämä ole myös tunnekylmää kasvatusta?
No mutta tämähän on hoitajien vika! Heidän pitäisi tietenkin viihdyttää lasta vähän paremmin, ettei tulisi ikävä!
Totta muuten. Senhän takia ne äidit onkin naama nyreänä kun kerron että vähän itkeskeli äitiä päiväunien jälkeen...
Vierailija kirjoitti:
Huomannut lasten ja nuorten käyttytymisessä hälyttävän ison muutoksen, sanotaan että kyllä ennen vanhaankin lapset kiroili, haistatteli yms, mikä on varmasti totta, mutta moni katui jälkikäteen ja vanhemmilla yms aikuisilla oli auktoriteettia ja sai pistettyä häirikötkin paremmin kuriin.
Nykyään lapset ensin provosoi aikuisia raivoon ja sitten kuvaavat reaktiota. Ei mitään tervettä järkeä ja moni sotkee, tappelee ja haastaa riitaa tahallaan, some on kasvattanut kieroon ja uskallan vahvasti väittää että porno ei oo tuntematon käsite 10 vuotiaille pojille.
On myös YouTube videoita joissa lauma alle 12 vuotiaita kuvaa vanhusta ja heittelee kivillä yms, näitä vanhusten kiusaajia ja rääkkääjiä on paljon. Nämä nuoret esiteinit käyvät heikompien yleensä vanhusten ja naisten kimppuun kuvaamalla ja pahimmassa tapauksessa ihan käsiksi.
Nykyvanhemmat työntänyt enemmän vastuuta yhteuskunnlle: opettajille, päiväkoti hoitajille, muille ulkopuolisille. Suurin tabu on myös se että kukaan ei saa enää esiteini ja teini ikäisiä millään tavalla kuriin ja katumaan käyttäytymistä.
Täällä missä mä työskentelen kuulee lasten suusta:mä haluan, mä otan, mä teen.... Minäminåminä, sitä monet aikuisetkin on ja käytös siirtyy lapsille suoraan. Ja some yms kasvattaa.
Totta, pienet lapsetkin jotka aloittaa hoidon hokee jatkuvana tuota minä haluan/en halua. Tyyliin en halua nyt syödä, nukkua, vaihtaa vaippaa jne. Asioita joista lapsen ei todellakaan pitäisi itse päättää, mutta monet päättävät. ”Meidän Olivia 2v menee nukkumaan sitten kuin itse päättää.” Anteeksi mitä just kuulin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huomannut lasten ja nuorten käyttytymisessä hälyttävän ison muutoksen, sanotaan että kyllä ennen vanhaankin lapset kiroili, haistatteli yms, mikä on varmasti totta, mutta moni katui jälkikäteen ja vanhemmilla yms aikuisilla oli auktoriteettia ja sai pistettyä häirikötkin paremmin kuriin.
Nykyään lapset ensin provosoi aikuisia raivoon ja sitten kuvaavat reaktiota. Ei mitään tervettä järkeä ja moni sotkee, tappelee ja haastaa riitaa tahallaan, some on kasvattanut kieroon ja uskallan vahvasti väittää että porno ei oo tuntematon käsite 10 vuotiaille pojille.
On myös YouTube videoita joissa lauma alle 12 vuotiaita kuvaa vanhusta ja heittelee kivillä yms, näitä vanhusten kiusaajia ja rääkkääjiä on paljon. Nämä nuoret esiteinit käyvät heikompien yleensä vanhusten ja naisten kimppuun kuvaamalla ja pahimmassa tapauksessa ihan käsiksi.
Nykyvanhemmat työntänyt enemmän vastuuta yhteuskunnlle: opettajille, päiväkoti hoitajille, muille ulkopuolisille. Suurin tabu on myös se että kukaan ei saa enää esiteini ja teini ikäisiä millään tavalla kuriin ja katumaan käyttäytymistä.
Täällä missä mä työskentelen kuulee lasten suusta:mä haluan, mä otan, mä teen.... Minäminåminä, sitä monet aikuisetkin on ja käytös siirtyy lapsille suoraan. Ja some yms kasvattaa.
Just meinasin kommentoida samaa! Ei vanhemmat ehkä sen enempää hukassa ole kuin aiemmin vaan lasten ja nuorten käytös on muuttunut. Lapset on myös tietoisempia siitä mitä vanhempi, opettaja yms. saa ja voi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomannut lasten ja nuorten käyttytymisessä hälyttävän ison muutoksen, sanotaan että kyllä ennen vanhaankin lapset kiroili, haistatteli yms, mikä on varmasti totta, mutta moni katui jälkikäteen ja vanhemmilla yms aikuisilla oli auktoriteettia ja sai pistettyä häirikötkin paremmin kuriin.
Nykyään lapset ensin provosoi aikuisia raivoon ja sitten kuvaavat reaktiota. Ei mitään tervettä järkeä ja moni sotkee, tappelee ja haastaa riitaa tahallaan, some on kasvattanut kieroon ja uskallan vahvasti väittää että porno ei oo tuntematon käsite 10 vuotiaille pojille.
On myös YouTube videoita joissa lauma alle 12 vuotiaita kuvaa vanhusta ja heittelee kivillä yms, näitä vanhusten kiusaajia ja rääkkääjiä on paljon. Nämä nuoret esiteinit käyvät heikompien yleensä vanhusten ja naisten kimppuun kuvaamalla ja pahimmassa tapauksessa ihan käsiksi.
Nykyvanhemmat työntänyt enemmän vastuuta yhteuskunnlle: opettajille, päiväkoti hoitajille, muille ulkopuolisille. Suurin tabu on myös se että kukaan ei saa enää esiteini ja teini ikäisiä millään tavalla kuriin ja katumaan käyttäytymistä.
Täällä missä mä työskentelen kuulee lasten suusta:mä haluan, mä otan, mä teen.... Minäminåminä, sitä monet aikuisetkin on ja käytös siirtyy lapsille suoraan. Ja some yms kasvattaa.
Just meinasin kommentoida samaa! Ei vanhemmat ehkä sen enempää hukassa ole kuin aiemmin vaan lasten ja nuorten käytös on muuttunut. Lapset on myös tietoisempia siitä mitä vanhempi, opettaja yms. saa ja voi tehdä.
Etkö tosiaan näe metsää puilta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni on tärkeää huomata, että sitä ei voi tiivistää ”ei”-sanaan, kieltämiseen tai rajoihin. Rajat nousevat hieman turhan tärkeään rooliin nykyään, ulospäin helposti näkyvänä asiana.
Ehdottomasti. Siitä on haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Tunnekylmyys on nykyaikana niin yleistä, ilmenee liian monen nykyvanhemman pakonomaisena addiktiona some-elämään, nettiporn...., jotka menevät lasten edelle. Ihmiset on irti todellisesta elämästä, kelluvat jossain somehattarassa.
Sars-hattarassa ne kelluu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomannut lasten ja nuorten käyttytymisessä hälyttävän ison muutoksen, sanotaan että kyllä ennen vanhaankin lapset kiroili, haistatteli yms, mikä on varmasti totta, mutta moni katui jälkikäteen ja vanhemmilla yms aikuisilla oli auktoriteettia ja sai pistettyä häirikötkin paremmin kuriin.
Nykyään lapset ensin provosoi aikuisia raivoon ja sitten kuvaavat reaktiota. Ei mitään tervettä järkeä ja moni sotkee, tappelee ja haastaa riitaa tahallaan, some on kasvattanut kieroon ja uskallan vahvasti väittää että porno ei oo tuntematon käsite 10 vuotiaille pojille.
On myös YouTube videoita joissa lauma alle 12 vuotiaita kuvaa vanhusta ja heittelee kivillä yms, näitä vanhusten kiusaajia ja rääkkääjiä on paljon. Nämä nuoret esiteinit käyvät heikompien yleensä vanhusten ja naisten kimppuun kuvaamalla ja pahimmassa tapauksessa ihan käsiksi.
Nykyvanhemmat työntänyt enemmän vastuuta yhteuskunnlle: opettajille, päiväkoti hoitajille, muille ulkopuolisille. Suurin tabu on myös se että kukaan ei saa enää esiteini ja teini ikäisiä millään tavalla kuriin ja katumaan käyttäytymistä.
Täällä missä mä työskentelen kuulee lasten suusta:mä haluan, mä otan, mä teen.... Minäminåminä, sitä monet aikuisetkin on ja käytös siirtyy lapsille suoraan. Ja some yms kasvattaa.
Totta, pienet lapsetkin jotka aloittaa hoidon hokee jatkuvana tuota minä haluan/en halua. Tyyliin en halua nyt syödä, nukkua, vaihtaa vaippaa jne. Asioita joista lapsen ei todellakaan pitäisi itse päättää, mutta monet päättävät. ”Meidän Olivia 2v menee nukkumaan sitten kuin itse päättää.” Anteeksi mitä just kuulin?
Lapsentahtisuus on tervejärkisinstä. Siitä joudutaan tinkimään, jos äiti ja isä molemmat töissä, mutta silloinkin asenteen pitää olla, että mahdollisimman paljon lapsen tilannekohtaistenkin tarpeiden mukaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Ja nykyään tullaan ekaa kertaa vanhemmiksi keskimäärin kolmekymppisinä. Miksi ennen saatiin lapset aikaisemmin ja kasvatettiin kuitenkin paremmin? Ikä ja viisaus eivät sittenkään korreloi?
Ne nuoret vanhemmat on kasvattaneet tämän päivän vanhemmat. Jotka vietiin hoitoon jopa jo 2 kk iässä ja olivat yksin kotona pitkiä iltojakin pienestä asti, kun vanhemmailla oli kosteita illanistujaisia työn puolesta. Lapset saivat viedä itse itsensä harrastuksiin, huolehtia itse kaikki kouluun liittyväat asiat ja läksyt tottakai, mukkua yksin jo vauvasta, tulla avain kaulassa kotiin jo esikoulusta. Vanhemmat eivät ehtineet kuunnella, kuritustakin oli ja ehdottomia kieltoja kaiken vapauden rinnalla. Samaa eivtä halua tarjota omille lapsilleen, mutta mallia ei ole paremmasta vanhemmuudesta. Pitää siis itse soveltaa miten taitaa. Ja pelätä sosiaaliviranomaisia, jos sanoo liian kovaa ei.
Ainakaan kukaan lapsi ja nuori harvoin kuuntelee aikuista, opetetaan positiivista käyttäytymistä mutta ei sitä että pettymyksiäkin pitää sietää, tai ei voi käyttäytyä miten sattuu ja milloin sattuu huvittamaan.
Auktoriteetti ja kuri takaisin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, sisko päiväkodissa opena. On ihan burnoutin partaalla. Jatkuvasti vanhemmilta uusia vaatimuksia. Eikä mitenkään poikkeuksellista, että lapset haistattelevat, sylkevät, raapivat työntekijöitä. Vanhemmat vain suuttuvat kun näistä asioista kertoo.
Tämä. Kun vanhemmat eivät halua kuulla mitään negatiivista pienestä kultapupusestaan, vaikka ei enää niin pieni olisikaan. Eivät edes siitä että lapsi ikävöinyt vanhempaansa, vaikka olisi pitkiä päiviä virikehoidossa. Eikö tämä ole myös tunnekylmää kasvatusta?
No mutta tämähän on hoitajien vika! Heidän pitäisi tietenkin viihdyttää lasta vähän paremmin, ettei tulisi ikävä!
Tunnistan tämän. Pieniä lapsia pidetään pitkiä päiviä hoidossa, joskus jopa ympäri vuoden ilman lomia, ja sitten kun kerrotaan lapsesta että on itkeskellyt vanhempaansa tai muuten ollut itkuisempi, niin vanhemmat syyllistää päiväkotia siitä että miksi ei keksitä lasten kanssa kivempaa tekemistä? Jos on tarpeeksi kivaa puuhaa niin ei silloin äitiä tai isää voi ikävöidä. Että kyllä se on hoitajien tehtävä viihdyttää lapsia vaikka seisomalla päällänsä jos ei muuta!
Nykylapsi tulee surko, hoitoon ennen kuin edes osaavat kunnolla kävellä. Sinne vaan!
Miten hoitajat muka ehtii ottaa syliin pientä kun piha täynnä samanlaisia hentoisia hoipertelijoita. . .
On! Jos tosissaan ovat sitä mieltä että ja lapsen voi kesälomalla ulkoistaa päiväkotiin.Siinä on vanhemmuus hukassa ja pahasti! Vähintään lasutarpeenarvionti olisi paikallaan vanhemmuuden löytymiseen.
Kasvatuksesta itse asiassa on aika paljon tietoa. Myös sellaista on tutkittu, millaisia vanhempia tulee tietynlaisissa kodeissa kasvaneista ja millaisia lopulta näiden lapsista aikuisina- toisin sanoen kolme sukupolvea, tarkastelun alla kasvatustyylien vaikutukset. Mitäkö teoriaa tutkittiin? Kiintymyssuhdeteoriaa. Googlettakaa! Huikeita juttuja. Ja kaikkein tärkeintä on kuulla lasta ja nähdä kukin lapsi yksilönä. Lapsen tarpeisiin vastaaminen on tärkeää. Elämän opettaminen, yhdessä tehden ja yhdessä kulkien, on tärkeää. Mielestäni on tärkeää huomata, että sitä ei voi tiivistää ”ei”-sanaan, kieltämiseen tai rajoihin. Rajat nousevat hieman turhan tärkeään rooliin nykyään, ulospäin helposti näkyvänä asiana.