Mikä on hyvän näyttelemisen ja huonon näyttelemisen ero kun näyttelijöistä on kyse?

No yksi huonoimmista mitä tulee mieleen on Pihla "tuijottaja" Viitala Marian paratiisissa. Mutinaa ja mulkoilua taas jälleen kerran. Ei oikein uskottava kulttijohtaja jos ulosanti on noin vaisu.

Muutenkin harmi että noin jännästä aiheesta on tehty noin vaatimaton leffa. Kyllähän tuosta nyt olisi jotain ihan muuta irrota mutta ilmeisesti suomileffassa ei saa olla dialogia. Pelkkää hämärässä tuijottelua ja juonen kertomatta jättämistä. Samaa kastia Helene Schjerfbeckistä kertovan leffan kanssa.

hyvä  miesnäyttelijä: agressiivisen oloinen, kaulatatuointi, muskelit ja esittää pahista- eli "kuuma" , ja kaikki muu on toissijaista.

Vierailija kirjoitti:

Meryl Streep on hyvä näyttelijä.

Onhan se palkintoja voittanut ja ehdokkuuksia saanut, mut mun mielestä se on jotenkin aina Meryl Streep kun se näyttelee.

Vierailija kirjoitti:

Gilmoren tytöt - puisevaa vuorosanojen lausumista, puuduttavuuksien puuduttavuus.

Se ei välttämättä ole näyttelijöistä kiinni, vaan sarja on tehty ehkä tarkoituksella niin, kuten moni muukin. Puhutaan nopeasti repliikit perätystän, niin ettei taukoja ole, sitten lopuksi joku hauska ilme perään ja hassut muusiikit nopsaan, kunnes sama alkaa taas toisilla näyttelijöillä. Moderni Perhe samanlainen.

Hyvä näyttelijä "kertoo" tarinaa niin, että hän itse ikäänkuin katoaa roolinsa taakse häiritsemättä katsojaa.

Erotan ainakin huonon näyttelemisen. Se aiheuttaa myötähäpeää. Hyvän näyttelimisen nyanssit voi olla vaikeampi erottaa, mutta kyllä mielestäni ainakin Meryl Streep on hyvä näyttelijä.

Huonoa näyttelemistä on paitsi ilmeettömyys ja puupökkelömäisyys, myös ylinäytteleminen. Esim. Salkkareiden Salla.

Mä ajattelen että hyvä näyttelijä aiheuttaa katsojassa tunnereaktion. Joku saattaa esimerkiksi esittää vastenmielistä tyyppiä niin mainiosti että alkaa ajatella näyttelijän oikeastikin olevan sellainen, ja roolihahmo jää muutenkin mieleen. Joku näyttelee ihastumistaan peittelevää, ujoa henkilöä niin uskottavasti että alkaa toivoa sille käyvän hyvin. Jne.

Suomalaisissa tuotannoissa hyvä näytteleminen on sitä, kun näyttelijä pitäää suunsa kiinni. Huono näytteleminen alkaa siitä, kun tuo suu avataan ja ilmoille kajahtavat ensimmäiset repliikit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketkä ovat kaikkien aikojen parhaimpia näyttelijöitä?

Joistakin pitkän uran tehneistä sivurooliakoista ja -ukoista ne varmaan löytyvät. Tuskin on roolia johon eivät pystyisi.

Yksi on Margo Martindale

https://ew.com/gallery/margo-martindale-memorable-roles/?slide=271192#2…

Vierailija kirjoitti:

Hyvä näyttelijä tekee roolista uskottavan. Jopa niin uskottavan, että yksinkertaisimmilla ihmisillä rooli ja näyttelijän siviilielämä menee sekaisin. Risto Autio on tästä hyvä esimerkki. Hän esitti suositussa tv-sarjassa viinaanmenevää huoltoaseman pitäjää, ja jotkut ihmiset ottivat tämän todesta. Autio kertoi muun muassa, että ostaessaan Helsingin rautatieasemalla junalippua, lipun myynyt nainen oli sanonut hänelle, "älä ota enää"; toinen kerta oli ollut, kun Autio oli huoltoaseman kahviossa pyydetty "kollegoiden pöytään". Pöydässä oli selvinnyt, että kutsun esittäneet miehet olivat olleet huoltoasemayrittäjiä.

Btw, Aihe vapaa varjobannaa ihmisiä ip-osoitteen perusteella. Kun olet omalla osoitteellasi palstalla, näet aloituksesi, mutta kun laitat VPN:n päälle, et näe. Näin vapaita ovat aiheet Sanomalle.

Juuri näin. Kuvaavaa on, että muut kommentoijat ovat käsittäneet aloituksen siten, että tähän ketjuun listataan esimerkkejä huonoista näyttelijöistä, kun selvästi tarkoitus olisi pohtia yleisesti ja abstraktilla tasolla, mikä erottaa hyvän ja huonon näyttelijän toisistaan. No, kun lusikalla on annettu, ei kauhalla voi vaatia, vai miten se meni?

Otanpa esimerkin mielestäni hyvästä näyttelijästä. Hannu-Pekka Björkman. Olen seurannut häntä näyttelemässä teatterin lavalla, tv-sarjoissa ja elokuvissa. Hän on aina roolihenkilönsä uskottavasti, on se sitten Nyrkissä Suopon agentti tai Joulutarinassa Nicolas. Huono näyttelijä ei edes auttavasti ole uskottava missään roolissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutus

Tarkoitatko siis sitä, että hyvä näyttelijä on koulutettu, huono ei? Tästä olen eri mieltä. Esimerkiksi suomalaisista näyttelijöistä Mimosa Willamo ei ole käynyt päivääkään Teakia ja on siitä huolimatta loistava näyttelijä. Osaa artikuloida ja replikoida vakuuttavasti, mikä ei ole itsestäänselvyys enää nykypäivänä. Toisessa ääripäässä muodollisesti koulutettu ja pätevä Laura Birn, joka vetää lähes kaikki roolinsa samalla aneemisella "tunne"skaalalla ja jolla on tapana mumista repliikkinsä artikuloinnin sijaan.

Ulkomaalaisista lahjakkaista näyttelijöistä mm.

Leonardo DiCaprio ei ole koulutettu näyttelijä, kuten ei myöskään Precious-elokuvan päätähti Gabourey Sidibe. Molemmat ovat siitä huolimatta keränneet myös lukuisia palkintoja ja palkintoehdokkuuksia rooleistaan.

Pilvi Hämäläinen ja Eeva Litmanen esimerkkejä jotka ei ole koulutettu ja sen huomaa

Silu Seppälä ja Matti Pellonpää. Näyttelivätkö he?

Krista Kosonen Anna Karenina vs. Putous

Esko Salminen Othellossa vs. Tuhlaajapoika

Näytteleekö Jim Carrey metodissa Man on the moon ja sitä seuranneen dokkarin  ajan?  Onko hän seonnut, vai tekeekö Andyt?  Itse jäin miettimään?  Milos Forman on muuten tehnyt pari aika hyvää leffaa - Mrs. Rathced kuoli juuri.

Serkkuni on näyttelijä. Hän kysyttäessä puhuu ilmaisusta kameralle vs. teatteri.

Tässä tullaan ohjaajan ratkaisevaan rooliin roolijaossa ja valittujen näyttelijöiden roolisuorituksen suhteen. Teatterin näyttämöllä eivät pienet eleet näy ja elokuvassa taas kamerat poimivat pienetkin kasvojen nyanssit jos niin halutaan. Tarmo Manni sanoi aikoinaan, että todelliset ammattilaiset eivät eläydy rooleihinsa vaan näyttelevät ne. 

tykkään tästä kohtauksesta missä Shirley Maclaine karjuu!!

Vierailija kirjoitti:

paaahh, naisille se on: jos on "kuuma" niin hyvä näyttelijä/laulaja/taiteilija/mikävaan.

Ehkä jollekin teineille voi olla. Aikuiset harvemmin sekoittaa näitä asioita keskenään. Ei siinä mitään, kyllä sitä voi katsoa jonkun huononkin teoksen jonkun kuuman takia, mutta ei silti ala väittää että se elokuva/sarja oli hyvä tai että se kuuma näyttelijä osaa näytellä jos ei osaa. 

mun mieleen on aina jäänyt tuo Joan Crawfordin kohtaus kodassa 0:41 kun se huutaa kädet suun edessä. Aitoa! Saa katsojan kokemaan ettei näyttele vaan hän aidosti kokee ja ilmaisee kauhua. Elokuva Pakkopaita. Taisi olla oscarin arvoinen.

Mies näyttelijöistä miki rourke on kuuma. Myös Steven Seagull koskaisämmaallisuus ja paksu ja suonikas.

3.01  Elizabeth Taylorin kirkuminen vuoren huipulla ihan hyvä. Ei silti vedä vertoja Joan Crawfordille. Kai hänkin taisi oscarin saada jostain.