Nuorilla on hyvin pienet sanavarastot

Olemme matkalla Idioluutioon.

Kannattaa katsoa sen niminen elokuva.

Menkää twitchiin kuunelemaan jos jotai siitä ymmärtätte.

Meidän pojalla (17 v) on lievää lukihäiriötä (tarkemmat tutkimukset meneillään). Hän ei ole juuri ikinä lukenut vapaaehtoisesti. Eli lähinnä ne pakolliset kirjat, mihin äidinkielen tunnilla on velvoitettu.

Silti hänen sanavarastonsa ja kielellinen ilmaisunsa on yllättävän laajaa. Saa suullisesta esitelmistä kiitettäviä arvosanoja ym. (Olenkin ehdottanut hakisi työharjoitteluun tms vaikkapa paikallisradioon.)

Pojan sanavarastonsa ja kielellinen ilmaisunsa on parempaa kuin omani, vaikka itse olen aktiivisesti harrastanut lapsuudesta saakka lukemista, kirjoittanut arvosanan L äikän yo-kirjoituksissa jne.

Mut kai poikkeus vahvistaa säännön.

Itse olen harrastanut lukemista lapsesta asti ja näin viiskymppisenä tuntuu kuin olisin joku omituinen muinaisjäänne. Puolisoni ei lue, hänen lapsensa eivät lue, tuttavamme eivät lue.. Eli ei tässä varmaan pelkästään nuorisoa nyt voi moittia ja ihmetellä. Olisi niin kiva joskus jutella kirjoista jonkun niistä kiinnostuneen kanssa.

Mitä vähemmän lukee sitä heikompi sanavarasto. Sitä vähemmän ymmärtää ja ajattelee. #kaupallinen yhteistyö #luekirjoja

Lol, teinit on niin tyhmiä

Vierailija kirjoitti:

Itse olen harrastanut lukemista lapsesta asti ja näin viiskymppisenä tuntuu kuin olisin joku omituinen muinaisjäänne. Puolisoni ei lue, hänen lapsensa eivät lue, tuttavamme eivät lue.. Eli ei tässä varmaan pelkästään nuorisoa nyt voi moittia ja ihmetellä. Olisi niin kiva joskus jutella kirjoista jonkun niistä kiinnostuneen kanssa.

Suomi on aina ollut sivistymätön valtio.

Miehiä kiinnostaa lähinnä urheilu ja naisia kaikenlaiset Berglöfit sun muut turhikset.

graan toi eskariin englannin tuoko sarasmo myös venäjän kielen ruotsi on jo. MILLOIN ME SUOMALAISET HERÄÄMME. meitä alistetaan jatkuvasti. kohta tulee pätkä suomi uutisia. ylen toimittamina joissa kerrotaan että suomessa on onnellisin kansa sit tulee 3h muilla kielillä

Vierailija kirjoitti:

Koulussa ainakin ennen vaadittiin lukemista, lukiossa piti lukea yksi kirja per äidinkielen kurssi.

Eikö näitä enää vaadita?

En tiedä vaaditaanko. - Mutta kuinka monta äidinkielen kurssia on lukiossa, koko lukion aikana? 

Leikitään ajatuksella, eä niitä olisi viisitoista (15) - Jos jokaisella näistä pitäisi lukea yksi kirja, niin kolmessa vuodessa tulisi lukeneeksi saman verran kirjoja, niin eihän tuo ole kuin noin viisi kirjaa vuodessa, niin eihän tuo ole paljon. - Ja on oikeasti luultavasti, - en todella tiedä kuinka monta äikän kurssia lukkiossa on -todellisuudessa vieläkin vähemmän. Valitettavasti.

Ei lukemista ja sanavaraston kartuttamista voi jättää vain lukion äidinkielen kurssien varaan. 

- Vertailun vuoksi mikä mahtaa olla ammattikouluissa pakollisten äidinkielenkurssien määrä?

 Asiallahan on merkiysä mm. siksi. että ammattikoulusta valmistuneella pitäisi olla koulunsa päätäessään ja valmistuessaan n.n alan ammattiin myös yleinen kelpoisuus hakeutua jatkamaan opintojaan korkeakoulussa / yliopistossa ilman, että saa aiemmista opinnoistaan pääsääntöisesti.muuta yleisesti suoranaista hyötyä kuin kelpoisuuden hakea.

 Lukion käynyt ja ylioppilaaksi kirjoittanut kun taas voi parhaimmassa tapauksessa saada "hyväsä suorituksesta" palkkioksi jatko-opiskelupaikan           

_Se vähän yksinkertaisempi mies

onnellinen kansa kirjoitti:

graan toi eskariin englannin tuoko sarasmo myös venäjän kielen ruotsi on jo. MILLOIN ME SUOMALAISET HERÄÄMME. meitä alistetaan jatkuvasti. kohta tulee pätkä suomi uutisia. ylen toimittamina joissa kerrotaan että suomessa on onnellisin kansa sit tulee 3h muilla kielillä

Alistetaan? - Ymmärsinkö oikein, että sinusta alisamista on se,että lapsille mahdollistetaan vieraiden kielten oppimista jo verraten nuoresta pitäen?  Mikä on uhka tekijä? - Sekö, että pelkäät heidän oppivankin jotain, vai mikä? 

Sinkkumies 

Kunhan ei sekoiteta asiaa näihin nuoriin joilla on oppimisvaikeuksia tms, ja ovat jääneet usein jo siellä ala-asteella vaille riittävää tukea- koska resurssit. He ovat sitten niitä jotka ovat ammattikoulussakin vielä päivähoidossa, koska heidän kykyprofiililla ei vaan ole edes mahdollista välttämättä saavuttaa esim. sujuvaa lukutaitoa vaikka lapsi kovin yrittäisikin.

Mutta se että normaalisti kehittyvien ja neuropsykiatrisesti normaalien lasten ja nuorten sanavarasto tai lukutaito on surkeaa niin se on kyllä hyvinkin huolestuttavaa.

Vierailija kirjoitti:

En usko sen johtuvan niinkään lukemattomuudesta. Vaan siitä, että roskaenglantia tuputetaan lapsille jo pienestä alkaen eikä moni sen takia opi kunnolla suomea. Siis oikeasti, tiedän yhden nuoren aikuisen, jonka kirjallinen ulosanti on törkeän heikkoa suomeksi, vaikka kyseessä on ihan suomenkielinen ihminen. On vaan kirjoittanut englanniksi jo nuoresta alkaen ja itsensä ilmaiseminen suomenkielellä on heikompaa kuin monella 10-vuotiaalla. Myöskin kyseisen henkilön englanti vilisee kielioppivirheitä.

Lapsella, jolle luetaan, tai joka lukee itse, on teini-ikäisenä n. 70 000 sanan sanavarasto.

Lapsella, jolle ei lueta, eikä lue itse, on teini-ikäisenä n. 15 000 sanan sanavarasto.

Ilman sanoja ei voi ajatella. Ilman sanoja on vaikea ilmaista itseään.

Lukeminen on avain ajatteluun ja jos lapsi ei lue itse, vanhemmat voivat tarjota lapselleen tuon 70 000 sanan sanavaraston. Se on hyvä alku.

Minä opin lukemaan 4 vuotiaana ja ennen koulun alkua olin lukenut satoja kirjoja. Englannin kielen opin televisiosta, luin tekstityksestä vain sanat, joita en vielä osannut. Olin 8 vuotiaana isälleni tulkkina ja koulussa opettaja kysyi, kuinka kauan olen asunut englannissa, koska osaan niin hyvin kieltä. No kerroin sitten miten olen sen oppinut. Hän hämmästeli aikansa, mutta sanoi sen kai olevan mahdollista. Kielessä oli kuitenkin pieni ero, koska osasin amerikan-englantia, jossa ääntäminen on hiukan erilaista.

Lukemisen tärkeyttä vähätellään nykyisin, mutta se on ainoa keino oppia kieltä paljon laajemmin, mitä koulu tarjoaa.

Minulla on fiksu ja ilmaisukykyinen parikymppinen jälkeläinen, joka kuitenkin toistuvasti käyttää vähän abstraktimpia tai harvinaisempia sanoja väärin. Esimerkiksi sanoo itsetietoinen, mutta tarkoittaa hyvää itsetuntemusta. Joskus näissä näkyy englannin vaikutus, joskus se että nykykulttuuri on vaan niin visuaalinen eikä ole tarvinnut tuottaa tai lukea tarpeeksi vaativampaa tekstiä.

Nuorten heikko sanavarasto ei yleensä johdu lukivaikeudesta tai muusta vaivasta. He eivät vaan enää törmää elämässään sanoihin. Ne netin sivustot ja some, joita nuoret käyttävät, sisältää vain hyvin yksinkertaista kieltä. Nuoret eivät enää lue edes oppikirjojaan, joista sanoja voisi oppia.

Aku Ankka on nykyään niin huono lehti ettei sitä enää tilata. Ennen kaikki luki sitä

Vierailija kirjoitti:

Minulla on fiksu ja ilmaisukykyinen parikymppinen jälkeläinen, joka kuitenkin toistuvasti käyttää vähän abstraktimpia tai harvinaisempia sanoja väärin. Esimerkiksi sanoo itsetietoinen, mutta tarkoittaa hyvää itsetuntemusta. Joskus näissä näkyy englannin vaikutus, joskus se että nykykulttuuri on vaan niin visuaalinen eikä ole tarvinnut tuottaa tai lukea tarpeeksi vaativampaa tekstiä.

Näkyy se, ettei kotona luettu, kun hän oli lapsi. Lukeminen on elämäntapa, johon kasvetaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulussa ainakin ennen vaadittiin lukemista, lukiossa piti lukea yksi kirja per äidinkielen kurssi.

Eikö näitä enää vaadita?

 

En tiedä vaaditaanko. - Mutta kuinka monta äidinkielen kurssia on lukiossa, koko lukion aikana? 

Leikitään ajatuksella, eä niitä olisi viisitoista (15) - Jos jokaisella näistä pitäisi lukea yksi kirja, niin kolmessa vuodessa tulisi lukeneeksi saman verran kirjoja, niin eihän tuo ole kuin noin viisi kirjaa vuodessa, niin eihän tuo ole paljon. - Ja on oikeasti luultavasti, - en todella tiedä kuinka monta äikän kurssia lukkiossa on -todellisuudessa vieläkin vähemmän. Valitettavasti.

Ei lukemista ja sanavaraston kartuttamista voi jättää vain lukion äidinkielen kurssien varaan. 

- Vertailun vuoksi mikä mahtaa olla ammattikouluissa pakollisten äidinkielenkurssien määrä?

 Asiallahan on m

Aika harvassa on ihmiset, olleet jo pidemmän aikaa, jotka lukee viisi kirjaa vuodessa. 

Enkä kyllä itse muista, että joka kurssilla olisi kirjaa tarvinnut lukea ~15 vuotta sitten. Kolmosella muistaakseni niitä runoja ja novelleja kyllä sai olla jatkuvasti lukemassa. Tässä toki voi olla koulujen kesken vaihtelua jossain määrin. 

ningku ehsmeks tavalaa kirjoitti:

No kyymust siis..ningku.....ähhhhh........pitäs niengku.....sillaan tavalaa...kuitenki ymmärtää ett....meollaa tosi...tositositosi tosi,,, siis iha niinngku tttttosi eri sukupolveee entä te buumerit, ett se niegku tavalaa mummeest itsas merkkaa aika niengku tosi tavalaa paljo, ettt kjiäli tavalaa kehittyy koko aika

Niin kehittyy... taaksepäin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Lähipiirin 11-vee lapsella joka toinen sana on "ööö". Miksi se pitää sanoa ääneen, että miettii kesken lauseen? "Siis niinq ööö sit mä menin ööö tonne ja sit ööö sinne"

Vihaan tuota tapaa.

Vierailija kirjoitti:

Antaa mennä, kun on alamäki. Kehityshuippumme jäi jo taakse, joten eipä käy kateeksi tulevien ikäpolvien aikana asioiden hoitaminen. Jonkun on maata eteenpäin vietävä, vaikka aines on huonoa. Oi voi. Ja rajan takaa lappaa lisää hoidokkeja.

Vaikeat ajat on edessä, koska ihmiset tyhmenevät koko ajan.