Miten varmistaa oppilaiden perustaitojen hallinta peruskoulussa? Amiksen opiskelijat ei tiedä edes, mikä on vasara

Kymmenen vuoden kuluttua sitten ihmetellään, mitä avoimilla oppimisympäristöillä on saatu aikaan. Pidennetyn oppivelvollisuuden vuoksi amiksen loppupuolella lopettavia on varmaan 20 000 per vuosi.

Tää surullinen tilanne mitä jutussa kuvattiin on kyllä monen asian summa. Tässä omia ajatuksia mitkä vaikuttaa tilanteeseen:

- Digilaitteet, digilaitteet ja digilaitteet. Digitaalisuus on toki tosi tärkeä osa elämää ja muuttuu vaan tärkeämmäksi. Kuitenkin jatkuva puhelimilla, tableiteilla ja koneella olo ihan lapsesta asti ei tee kaikkien tutkimustulosten mukaan hyvää kasvaville aivoille. Tätä satoa nyt sitten korjataan.

- vapaa-ajalla lukeminen. Huolestuttavaa kuinka monessa perheessä lapsille ei lueta. Opettaa kielen lisäksi mm. empatiakykyä. Tää pitää aloittaa jo kotoa.

- peruskoulun todella huono resurssointi. Vaikea syyttää opettajia kun paineet on kovat joka suunnasta. Pienemmät luokkakoot ja tarvittaessa luokan kertaus heti 1. tai viimeistään 2. Luokan jälkeen. Yleensä oppimisvaikeudet on kyllä jo nähtävissä tässä iässä.

- mielenterveyspalveluiden saatavuus on saatava korjattua.

-ennalta ehkäisy vanhempien jaksamisessa, kasvatuksessa, varhainen tuki ihan kaikille perheille heidän halutessaan ilman jatkuvia vaatimuksia diagnooseista.

Nyt vaan ammattikoulun opettajien harteille kasaantuu tämä kaikki kun ei oo aiemmin puututtu. Kuitenkin tossa vaiheessa ollaan useimpien kohdalla todella, ehkä liian myöhässä.

Vierailija kirjoitti:

Tää surullinen tilanne mitä jutussa kuvattiin on kyllä monen asian summa. Tässä omia ajatuksia mitkä vaikuttaa tilanteeseen:

- Digilaitteet, digilaitteet ja digilaitteet. Digitaalisuus on toki tosi tärkeä osa elämää ja muuttuu vaan tärkeämmäksi. Kuitenkin jatkuva puhelimilla, tableiteilla ja koneella olo ihan lapsesta asti ei tee kaikkien tutkimustulosten mukaan hyvää kasvaville aivoille. Tätä satoa nyt sitten korjataan.

- vapaa-ajalla lukeminen. Huolestuttavaa kuinka monessa perheessä lapsille ei lueta. Opettaa kielen lisäksi mm. empatiakykyä. Tää pitää aloittaa jo kotoa.

- peruskoulun todella huono resurssointi. Vaikea syyttää opettajia kun paineet on kovat joka suunnasta. Pienemmät luokkakoot ja tarvittaessa luokan kertaus heti 1. tai viimeistään 2. Luokan jälkeen. Yleensä oppimisvaikeudet on kyllä jo nähtävissä tässä iässä.

- mielenterveyspalveluiden saatavuus on saatava korjattua.

-ennalta ehkäisy vanhempien jaksamisessa, kasvatuksessa, varhainen tuki ihan kaikille perheille heidän halutessaan ilman jatkuvia vaatimuksia diagnooseista.

Nyt vaan ammattikoulun opettajien harteille kasaantuu tämä kaikki kun ei oo aiemmin puututtu. Kuitenkin tossa vaiheessa ollaan useimpien kohdalla todella, ehkä liian myöhässä.

Tässä puheenvuorossa kuuluu kokemuksen syvä rintaääni!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kysykääs niiltä nuorilta miten varmuuskopioidaan Whatsupin tiedot pilveen ja takaisin niin monelta nuorelta vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä. Mutta kysyppäs keski-ikäiseltä duunarilta miten se onnistuu.

Pointti on että tarvittavat perustaidot muuttuu yhteiskunnan mukana. Se mikä oli tarvittava taito 80 luvulla ei sitä ole enää välttämättä 2020.

M43

Juu ei. Ne asentajat siellä amiksessa käyttää edelleen vasaraa, eivät pilvipalvelua. Toiseksi, oppilaitoksista tulee valitusta nuorten todella heikoista it- valmiuksista. Somessa roikkumalla kun ei kehity mm. ohjelmistojen käyttötaidot. 

Kolmanneksi. Digitalisoituva maailma vähentää rutiinitöitä. Tämän takia oppimisvalmiudet (kuten lukutaitoa) ja sosiaaliset valmiudet (koneet eivät vielä pitkään aikaan hoida vuorovaikutusta) korostuvat. 

Ehkäpä kannattaa lukea koko juttu ja sitten vasta kertoa, miten Whatsupin käyttön ei sitten riitäkään. 

Tulevaisuudessa suurin osa ei ikinä tule saamaan mitään töitä. Tekniikka tulee hävittämään suurimman osan työpaikoista. Joten mitään tarvetta ei ole asioita osatakkaan.

Tätä mantraa nyt on hoettu ties miten pitkään ja ei pidä paikaansa nyt, eikä lähitulevaisuudessakaan. Samaan aikaan lehdissä on juttua, että ihan perusasentajista, jotka OSAA työnsä on pulaa, koska ammattikoulusta valmistuneet eivät osaa ammattiaan. 

Tuskin osaamisvajeeseen ratkaisu on se, että hoetaan, ettei mitään edes tarvitse osata. Kyllä ne osaamisen vajeet edelleen on se ongelma. 

Omalla lapsella ollut Uudellamaalla amis etäkoulussa 4kk, katsotaan lähteekö 5kk pyörimään. Enihmettele ettei opi. Etänä ei treenata asennuksia ym kädentaitoaloilla.

Vanhempia ei kiinnosta. Vanhemmat levittelevät käsiään, etteivät osaa ja ehdi neuvoa omia lapsiaan koulujutuissa. Kaikki lasten kasvatus- ja opetusvastuu sysätään koululle. Ja vanhemmat ovat koulutetumpia kuin koskaan Suomen historiassa. Silti ei osata auttaa, vaikka koulujen vaatimukset ovat laskeneet vuosien saatossa kuin lehmän häntä.

Suomessa on vuosisadan pahin kriisi päällä ja epidemia leviää kouluissa. Etäopetusta ei haluta järjestää, koska suurinta osaa vanhemmista ei kiinnosta pätkääkään auttaa omaa lastaan opiskeluissa. Kaikki kaadetaan sen luokanopettajaraukan niskaan, joka henkensä uhalla opettaa lapsia. Ei käy kateeksi. Ottakaa nyt vihdoin vastuu niistä omista lapsistanne. Eivät vanhemmat voi ulkoistaa rooliaan kasvattajana ja oman lapsensa ohjaajana ja opettajana. Teidän vastuulla on opettaa lapsi syömään, nukkumaan, uimaan, pyöräilemään, ottamaan muut huomioon, toimimaan eettisesti oikein, olemaan kiusaamatta, käyttämään rahaa vastuullisesti, hoitamaan omia asioitaan, ahkeruutta, vastuullisuutta, auttaa jos lapsi ei osaa jotain koulujuttua, tukea lukemaan oppimisessa jne. Ei noita asioita voi heittää koulun vastuulle.

Ruutu on hyvä renki, mutta huono isäntä.

up

Peruskoulu on suunniteltu tyttöjen kehityksen mukaan, jolloin osa pojista tippuu vauhdista. Suomessahan on OECD-maiden suurimmat erot sukupuolien välillä koulutuksessa.

Yllättäen Juha Sipilä ääliöineen "uudistuksen" takana.

Vaikka sinä Juha kuinka käytät mm. sanaa REFORMI, jos lopputulos on paskaa, niin se on paskaa.

Ylen artikkelissa kerrotaan, että on 16-vuotiaita opiskelijoita jotka eivät osaa esim. muuttaa rullamitan senttimetrejä millimetreiksi. Elikkä jos pitää leikata alumiiniprofiilista 100 mm x 100 mm pala, rullamitalla mitaten, niin ei onnistu.

Minä olen "akateeeminen" ihminen, enkä tiedä ammattikoulusta mitään. Mutta kun minä olin valinnaisessa teknisessä työssä 80-luvun lopun ylästeella, niin kyllä siellä jokainen perusasiat oppi. Vaikka oppitunteja oli vain pari viikossa.

Me mm. teimme perustason puutyöt, taoimme, hitsasimme hiukan ja rakentelimme helvetisti elektronisia laitteita yksinkertaisina projekteina. Valotusmenetelmällä piirilevyt, niihin penkkiporakoneella komponettien läpiviennit ja sitten juotimme komponentit paikalleen. Yksinkertaisia piirustuksia noudattaen. Ja laitteet jopa toimivat.

Lpuksi teimme itse lämmittämällä ja muotoilemalla akryylilevystä yms. materiaaleista kotelot laitteille + poralla jyrsien läpiviennit kytkimille jne.

Tämä kaikki YLÄASTEELLA, VALINNAISESSA AINEESSA, 13 - 15-vuotiaana.

Tässä se älypuhelinten, tablettien, nettivideoiden ja teinivanhempien kasvattama sukupolvi nähdään. Iso osa siitä ei tule tekemään päivääkään tuottavaa työtä ja maksamaan veroja, sen sijaan tulee vaatimaan massivisen määrän yhteiskunnan tukea. Ulkomailta saadaan sitten vielä lisää vastaavia omien päälle. Korkeasti koulutettujen kovatuloisten asiantuntijoiden kannattaa lähteä maasta vielä kun ehtii ennen kuin joutuu uusien maastapoistumisverojen maksajiksi kaiken muun lisäksi.

Vierailija kirjoitti:

No kysykääs niiltä nuorilta miten varmuuskopioidaan Whatsupin tiedot pilveen ja takaisin niin monelta nuorelta vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä. Mutta kysyppäs keski-ikäiseltä duunarilta miten se onnistuu.

Pointti on että tarvittavat perustaidot muuttuu yhteiskunnan mukana. Se mikä oli tarvittava taito 80 luvulla ei sitä ole enää välttämättä 2020.

M43

Pinnalliset taidot esim. tietotekniikan suhteen eivät nyt oikein auta.

Väännetään nyt rautalangasta esimerkin avulla mitä oikeasti 2020-luvun Suomessa tarvitaan kun "tehdään käsillä".

Sanotaan, että perustetaan sähköautofirma. Firma valmistaa pieniä eriä kalliita sähköautoja, jotka ovat niin korkeatasoisia, että niistä saadaan omat takaisin luxus-hinnan avulla.

Kun DI-autosuunnittelija on suunnitellut uuden mallin pyörien ripustukset, hän antaa ne autoteknikolle, eli ammattikoulusta valmistuneelle pätevälle kaverille.

Tämä kaveri valmistaa koneistamalla ripustuksien osat, käyttäen sofistikoitunutta tietokoneohjattua ns. 5D-sorvia. Kaverin on siis osattava lukea piirustuksia, ymmärtää ripustusten 3D-geometria perustasolla, kun hän keskustelee suunnittelijan kanssa ja lopuksi valmistaa osat sorvin englanninkielistä ohjelmistoa käyttäen. 

Tämän jälkeen hän myös tarvittaessa osallistuu itse ajoneuvon kasaamiseen, esim. juuri vastuualueenaan ripustukset.

No, firma menestyy ja sitten hankitaan sofistikoitunut metallia tulostava 3D-tulostin.

Nyt asentaja-kaveri opettelee sitten käyttämäään monimutkaista laitetta (jossa jälleen englanninkielinen ohjelmisto) ja alkaa valmistamaan sillä tiettyjä osia esim. juuri ripustuksiin, koska niiden printtaaminen on tässä paras vaihtoehto.

Tämä on vain yksi kömpelöhkö esimerkki, mutta tätä teollinen tuotanto tulee länsimaissa jatkossa yhä enemmän olemaan.

Peruskouluun tarvitaan keskeisiin nivelvaiheisiin tasokokeet, joiden hyväksyttävä suorittaminen on edellytys seuraavalle portaalle pääsemiseen. Aiemminhan näin toimittiin vuosittain. Valtakunnalliset tasokokeet on saatava vähintään

- 2 luokan loppuun; tässä vaiheessa on oltava riittävä sisälukutaito ja luetun ymmärrys, koska muuten ei pärjää 3 luokalla alkavissa lukuaineissa, matematiikassa osattava peruslaskutoimitukset (yhteen- ja vähennyslasku, ymmärrettävä lukujonot ja osattava kymmenen ylitykset)

- 6 luokan loppuun; tässä vaiheessa oltava syvällisempi luetun ymmärtäminen ja kirjoitustaito sekä matematiikassa osattava kerto- ja jakolaskut, ymmärrettävä desimaaliluvun ja murtoluvun käsitteet ja suuret luvut (ymmärtää mitä eroa on tuhannella ja miljoonalla)

- 9 luokan loppuun; vaadittava vähintään sellaiset taidot, joilla pärjää jatko-opinnoissa toisella astella. Pitää ymmärtää asiatekstejä hyvin, pitää osata kirjoittaa pidempiä ymmärrettäviä tekstejä, matematiikassa pitää osata peruslaskutoimitukset desimaali- ja murtoluvuilla ja ymmärtää prosentin käsite ja helpoimmat prosenttilaskut. Tämä koe voisi olla kaksitasoinen siten, että lukioon jatkavilta vaadittaisiin enemmän ns. akateemisia taitoja.

Väitän, että tasokoe motivoisi useimpia opiskelemaan, koska riskinä olisi luokalle jäämisen julkinen häpeä. Tasokoe voisi myös hyödyntää poikien kilpailuhenkisyyttä ja tätä kautta kannustaa poikiakin näyttämään osaamisensa. Erityisesti 9 luokan koe myös tasapuolistaisi jatko-opintopaikkojen jakamista ja poistaisi opettajakohtaiset valtavat erot arvioinneissa.

Vierailija kirjoitti:

Huolestuttava ilmiö on kirjojen lukemisen vähyys. Edes koulutettujen vanhempien lapset eivät lue enää kirjoja. Aikoinaan kaikki, myös työläiset, lukivat vähintäänkin sanomalehtiä.

Asumme pian kehitysmaassa. Ihmiset eivät osaa lukea eikä kirjoittaa, eivätkä ymmärrä yksinkertaisia asioita.

Tämä kummallinen aikakausi on muuttunut niin pinnalliseksi, että sivistys on jäänyt jalkoihin. Pelkkää kaupallista yhteistyötä ja kauniita kuvia sopivista kuvakulmista. Suurin osa ihmisiä antaa hymyillen vallan hyvin pienelle joukolle.

Juha Sipilän hallitus leikkasi niin paljon esim. Helsingin yliopistolta (<- kyllä, tämä on oikea kirjoitusasu), että yliopiston kirjastossa lopetettiin Helsingin Sanomien tilaus. 

Suomen tunnetuimman ja suurimman yliopiston kirjastoon ei siis enää tule Hesaria, koska rahat menivät niin tiukalle.

Tosin kun Sipilän Juhalta kysytään, niin kuka sitä lehteä edes lukee. Siinä aviisissahan vain julkaistaan pilkkakirjoituksia Juhasta ja Juhan liikemieskavereista.

Jotka myös Juhan "uskonveljinä" tunnetaan....

Nuoret ovat ennätyksellisen tyhmiä. Vaaditaan kaikki valtiolta, jotta saisi viettää aikansa TikTokissa.

Yhä surkeammin menee, mitä tulee oppilaiden luku- ja kirjoitustaitoon! Lukemisen vähyys, ns. älylaitteet sekä suuret luokat ovat siihen syynä.

https://www.hs.fi/suomi/art-2000010995743.html

Osaamistaso on laskenut urani aikana, Järvenpään Yhteiskoulun suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja Katariina Knuutinen sanoo.

Hän on opettanut yläkoulun oppilaita 22 vuotta.

Yläkouluun tullessa oppilaiden perustaidot ovat hänestä osalla hyvin heikot. Esimerkiksi kappalejaot ja virkerakenteet eivät ole hallussa. Knuutinen on huomannut myös, että oppilaat eivät ole aina tottuneet esiintymään luokalle.

Myös sanasto on kaventunut. Esimerkiksi reki on ollut joillekin hänen oppilaistaan tuntematon sana. Eräs hänen oppilaistaan kysyi vasta, voisiko huulia kutsua lipsiksi, kuten englannin kielessä.