Ihan oikeasti: millainen ihminen nauttii tästä Uuden Normaalin mukaisesta maailmasta?
Ei ravintoloita, ei kahviloita, ei elokuvissa käyntiä eikä konsertteja, ei kuntosaleja eikä ryhmäliikuntaa, ei urheilukilpailuja paikan päällä koettuna, ei festareita, ei matkailua eikä laivareissuja.
Vain kotona tai mökillä oman talouden kanssa kökkimistä ja lähimetsässä samoilua.
Kuka ihan oikeasti tykkää tästä?
Kommentit (499)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Kateelliset, erityisesti rikkaita kadehtivat köyhät
-Kommunistit
-Älyllisesti tyhmät, jotka eivät kaipaa virikkeitä
-Narsistit, sadistit ja psykopaatit, jotka haluavat pahaa muille
-Ääri-introvertit ja muut sosiaalisesti rajoittuneet
-Luulosairaat, bakteerikammoiset
-Ne, jotka eivät pärjää normaalin maailman kilpailussa
-Laiskat
-KontrollinhaluisetPelkästään tuohon sakkiin kuuluu varmaan satojatuhansia ihmisiä.
Hyvä, kattava lista!
Minusta on älyllisesti tyhmää, että pitää dissata heitä jotka jostain syystä kehtaavat pärjätä tässä tilanteessa ihan okei.
Keneltä se on pois, jos jotkut voivat elää ihan normaalihkosti sen suuremmin kipuilematta?
Mikä olisi paremmin, jos kaikilla olisi samanlainen kurjuuden tunne kuin esim sulla? Paraneeko se sun tunteesi sillä että olet kateellinen sellaiselle joka pärjää nytkin?
Eikö kukaan näe sun erinomaisuuttasi tällä hetkellä, eikö sulla ole yleisöä ja joudut pärjäämään yksin?
Sen verran jo kokemusta vuosikymmenten aikana karttunut, että tämä rajoitusten aika on siltikin lastenleikkiä. Tässä kuitenkin on toivoa elämästä, aiemmassa kokemuksessa piti vain yrittää hyväksyä terveen nuoren ihmisen turha kuolema.
Miten on niin kauhean vaikea ymmärtää, että on olemassa erilaisia ihmisiä, jotka nauttii erilaisesta elämäntavasta?
Monen on aina ollut vaikea käsittää, että tykkään matkustaa yksin, syödä ravintolassa yksin, käydä leffassa yksin ja nuorempana tykkäsin asua yksin avoliittojen välissä (nyt avioliitossa jo 15v).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tylsät ja rajoittuneet ihmiset, jotka saa jotain sadistista nautintoa siitä, kun muillakin on yhtä ankea elämä kuin heillä.
Baareistako se oikea elämä löytyy?
Kuka sanoi pelkät baarit?
Sosiaaliset ihmiset kaipaavat sosiaalisuutta, ihmisten kohtaamista, harrastamista, hauskuutta, uuden näkemistä ja kokemista. Tämä 'ihana uusi normaali' tuntuu itsestäni pidemmän päälle vain surkastumiselta ja homehtumiselta, kaiken spontaanin elämänilon hiipumiselta.
Olet ilmeisesti vielä aika nuori? Kun on aloittanut "maailmanvalloituksensa" jo 1970-luvulla kielikurssilla Englannissa ja interreilaamalla kavereiden kanssa ympäri Eurooppaa, nuorena aikuisena kokenut niin Kreetat, Mallorcat kuin muutkin turistirysät, keski-iässä tehnyt kaukomatkoja kaikille eri mantereille ja maanosiin jne, tulee aika, jolloin "kaikki on jo nähty". On nuorena kierretty festarit ja tapahtumat, juhlittu aamuun asti Helsingin yössä, tanssittu muutamat korkkarit littanaksi yökerhoissa, syöty hyvissä ravintoloissa, istuttu kahviloissa jne. Jossain vaiheessa alkaakin kiinnostua, mitäs täällä kotimaassa oikein olikaan. Muistaa käyneensä 1960-luvulla lapsuudenperheen kanssa Kolilla, Nuuksiossa, Porvoossa tai Turun linnassa, joten ihan kiva mennä 50 vuoden päästä uudelleen. Varsinkin lastenlasten kanssa. Ja se kauhealta kuulostava mökkeilykin on oikein mukavaa eikä mikään painajainen. Varsinkin, jos mökille tulee mukaan omat läheiset. Viime kesänä, kun käytiin Kolilla, tyttäreni kysyi, miksei me käyty siellä silloin, kun hän oli lapsi. No me reissattiin silloin lasten kanssa ulkomailla.
Ihmisillä on siis ihan erilaisia elämäntilanteita. Toiset ovat vasta monien kokemustensa alussa ja toiset taas kokeneet ne kymmeniä kertoja jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tavallinen ikäiseni (60v) ihminen, joka tykkää mökkeilystä, puutarhanhoidosta, käsitöistä, lukemisesta, ruuanlaitosta, lasten ja lastenlasten tapaamisesta sekä koiran kanssa ulkoilusta. Ravintolasta saa tilattua ruokaa silloin, jos ei itse huvita kokkailla. Ei mun elämäni ole muuttunut pandemian vuoksi yhtään mitenkään.
Aika itsekeskeistä minäminä ajattelua.
Sehän oli selkeä vastaus kysymykseen millainen ihminen nauttii tästä elämästä.
Tämä on kyllä tosi epätasa-arvoista. Tulee paha mieli kun lukee kuinka joitakin tämä ei haittaa yhtään.
Ei paranna ainakaan yhtään mitään ns. yhteen hiileen puhaltamista kun huomaa, että on häviänä ja kärsijänä ihan yksin.
Ei mulla muuta tähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hevikeikkojen puute on ainoa mikä rassaa.
Muuten ei muutoksia normiarkeen.
YouTube auttaa.
Ei auta. Lievittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tavallinen ikäiseni (60v) ihminen, joka tykkää mökkeilystä, puutarhanhoidosta, käsitöistä, lukemisesta, ruuanlaitosta, lasten ja lastenlasten tapaamisesta sekä koiran kanssa ulkoilusta. Ravintolasta saa tilattua ruokaa silloin, jos ei itse huvita kokkailla. Ei mun elämäni ole muuttunut pandemian vuoksi yhtään mitenkään.
Aika itsekeskeistä minäminä ajattelua.
Millä tavalla itsekeskeistä ajattelua? Onko sekin itsekeskeistä ajattelua, että pidän argentiinalaisista punaviineistä ja joku toinen ei?
Mua ei haittaa oikeastaan yhtään. Olen aina viihtynyt kotona. Festareilla olen käynyt viimeksi 2013, sitä ennen taisi olla 2005. En käy baareissa, ravintoloissa käyn muutaman kerran vuodessa. Pärjään ilmankin. Uimahallit olen koronan vuoksi jättänyt väliin, se vähän harmittaa. En ole silti lähdössä protestoimaan tämän vuoksi, koska ymmärrän että rajoitusten tarkoituksena ei ole ankeuttaa ihmisten elämää, vaan estää viruksen hallitsematon leviäminen.
Hienoa, että tällä palstalla on ainoastaan pyhimyksiä, jotka eivät ikinä käy ravintoloissa, baareissa, teatterissa, keikoilla ja jotka suorastaan vahingoniloisina huutavat lisää rajoituksia ja haluavat jopa kaiken tuon kokonaan kiinni, koska eivät itse tykkää olla ihmisten seurassa.
Korona on kyllä tuonut esille ihmisten totaalisen itsekkyyden ja omaan napaan tuijottamisen -nimenomaan näiden rajoitusten puolestapuhujien kautta. Koska heille tämä tilanne on ihan sama niin pakko sen on olla kaikille muillekin ja näin voidaan jatkaa vaikka maailman tappiin asti.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kyllä tosi epätasa-arvoista. Tulee paha mieli kun lukee kuinka joitakin tämä ei haittaa yhtään.
Ei paranna ainakaan yhtään mitään ns. yhteen hiileen puhaltamista kun huomaa, että on häviänä ja kärsijänä ihan yksin.
Ei mulla muuta tähän.
Asennettaan voi yrittää muuttaa. Sen sijaan että piehtaroi itsesäälissä ja pohtii montako tuoppia jää baarissa juomatta ja montako sukupuolitautia jää väliin kun ei pääse festareille voisi miettiä niitä hyviäkin puolia. Rahaa säästyy kun ei käy baareissa ja shoppailemassa (ellei sitten nettishoppaa), kotia voi laittaa viihtyisämmäksi tai opetella jotain uutta.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisvihaajat. Ja niitä on Suomi täynnä. Itsekin vihaan ihmisiä ja nyt on kiva, kun ei tarvitse nähdä ketään. Etätöitä olen tehnyt koko ikäni, koska en kestä itseäni pöljempiä.
Mutta onhan se väärin, että epäsosiaaliset introvertit tällä tavalla kieltävät sosiaalisemmilta ihmisiltä perusoikeudet esim. nähdä ystäviä ja sukulaisia ja nauttia elämästä. En olisi villeimmissä valtafantasioissanikaan kuvitellut, että tällä voidaan viedä kaikilta kaikki kiva elämästä. Tunnen joitakin ihmisistä pitäviä ihmisiä, jotka myös tekevät kulttuuria ja auttavat ja tukevat normaalisti toisiaan päivittäin. Heidän elämänsä on mullistettu kyllä täysin.
Niin se on tuo korona jonka takia tätä kokoontumisoikeutta on jouduttu rajoittamaan.
Ei se että toinen puoli ihmiskunnasta haluaa pahaa sinulle.
Soita niille ihmisille nyt eka puhelimessa?
Olen taiteilijana kuullut vuosikymmeniä kuinka kaikki taide ja kulttuuri on turhaa tarpeetonta epätyötä. Kuinka kulttuuri on lopetettava. Hymyillen ottanut vastaan turvansoittoa ja neuvoja kuinka minun pitäisi mennä oikeisiin töihin. Kuinka kaikki kulttuuri on syvaltä sieltä. No.. silvous plait. Nyt te saatte sitä tuta mitä halusitte. Tätä se on kun lopeyetaan tämä teidän mielestänne turha kulttuuri tarjonta.
Vierailija kirjoitti:
Hienoa, että tällä palstalla on ainoastaan pyhimyksiä, jotka eivät ikinä käy ravintoloissa, baareissa, teatterissa, keikoilla ja jotka suorastaan vahingoniloisina huutavat lisää rajoituksia ja haluavat jopa kaiken tuon kokonaan kiinni, koska eivät itse tykkää olla ihmisten seurassa.
Korona on kyllä tuonut esille ihmisten totaalisen itsekkyyden ja omaan napaan tuijottamisen -nimenomaan näiden rajoitusten puolestapuhujien kautta. Koska heille tämä tilanne on ihan sama niin pakko sen on olla kaikille muillekin ja näin voidaan jatkaa vaikka maailman tappiin asti.
Se virus pitää saada poistettua. Kyseessä ei ole mikään pikkunuha, vaan oikeasti monta ihmishenkeä vienyt sairaus. Siksi niitä rajoituksia on. Mitä enemmän jengi protestoi ja uhmaa typeryyttään rajoituksia, sitä kauemmin tätä kestää. Eli kuka tässä nyt se itsekäs on?
Jotakuta, köyhiä kateellisuudesta syyttelevää ilmeisesti, rassasi niin paljon työssäkäyvän köyhän kertomus siitä kuinka "kivaa" tässä tilanteessa on olla matalapalkkatyöläinen joka ei voi jäädä etätöihin, että kirjoitus piti poistattaa. Ei sovi agendaan siitä että "rikkaille kateelliset" köyhät nauttisivat koronapandemiasta.
Vierailija kirjoitti:
Olen taiteilijana kuullut vuosikymmeniä kuinka kaikki taide ja kulttuuri on turhaa tarpeetonta epätyötä. Kuinka kulttuuri on lopetettava. Hymyillen ottanut vastaan turvansoittoa ja neuvoja kuinka minun pitäisi mennä oikeisiin töihin. Kuinka kaikki kulttuuri on syvaltä sieltä. No.. silvous plait. Nyt te saatte sitä tuta mitä halusitte. Tätä se on kun lopeyetaan tämä teidän mielestänne turha kulttuuri tarjonta.
Sori, ei ole vaikuttanut mun arkeen millään tavalla! Jokainen tehköön työkseen niin paljon kulttuuria kuin haluaa, mutta jos sillä ei elä ilman erilaisia tukia, niin sitten pitää hankkiutua oikeisiin töihin.
Ainoa mitä kaipaan on sali, mutta säästyypähän sekin 700 e vuodessa nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisvihaajat. Ja niitä on Suomi täynnä. Itsekin vihaan ihmisiä ja nyt on kiva, kun ei tarvitse nähdä ketään. Etätöitä olen tehnyt koko ikäni, koska en kestä itseäni pöljempiä.
Mutta onhan se väärin, että epäsosiaaliset introvertit tällä tavalla kieltävät sosiaalisemmilta ihmisiltä perusoikeudet esim. nähdä ystäviä ja sukulaisia ja nauttia elämästä. En olisi villeimmissä valtafantasioissanikaan kuvitellut, että tällä voidaan viedä kaikilta kaikki kiva elämästä. Tunnen joitakin ihmisistä pitäviä ihmisiä, jotka myös tekevät kulttuuria ja auttavat ja tukevat normaalisti toisiaan päivittäin. Heidän elämänsä on mullistettu kyllä täysin.
Introverttiä kiinnostaa ekstroverttiä vähemmän muiden tekemiset ja on todennäköisesti se maskiton yksin asioiva kaupan asiakas.
Ajatus, että ekstrovertit ovat sosiaalisia muita ilahduttavalla tavalla ei ehkä sekään pidä ihan paikkaansa. Todennäköisesti se muiden asioita sotkeva on sosiaalinen ekstrovertti kuin introvertti.
Jos sitten äänessäolo ei tarkoita, että henkilö on ekstrovertti, koska muista piittaamaton itsestään puhuminen ei varsinaisesti ilmenne kiinnostusta muita kohtaan.
Sun luokittelulla myös ekstrovertit nauttivat tästä erakkoelämästä. Eli eiköhän siirrytä kansalaispalkkaan, panna kaikki puljut kiinni, lapsille todistukset etäkoulusta, oli siellä käyty tai ei. Voidaan elää ilman yhteiskuntaa ja yhteisöä vaikka hamaan hautaamme asti.
Jos ei olisi nettiä someineen tai töllötintä mukavine sohvineen, niin ihmiset eivät olisi kestäneet kymmenesosaakaan tästä vuodesta. On se vaan niin helppoa korvata ihmisten kohtaaminen ja pukeutumisen ja kotoa poistumisen vaivautuminen siihen, että laittaa pieruverkkarit jalkaan ja löhöillä sohvalla syöden irttareita ja selaten instagramia tai tuijottaen temppareita. Tämä sitten verhotaan siihen, ettei 'olla sosiaalisia'. Kyllä olette sosiaalisia, tehän pyritte näkemään ja kuulemaan ihmisistä sen netin avulla, tänne palstallekin hakeudutaan halusta kohdata ja keskustella muiden kanssa. Rehellisempää olisi vain myöntää itselle, että on laiska ja mukavuudenhaluinen. Mutta pidemmän päälle yksin kotona kököttäminen ja ihmisille luurin kautta kirjoittaminen ei tule korvaamaan kasvotusten tapahtuvaa kanssakäymistä, ja tilalle alkaa pikkuhiljaa hiipiä mt-ongelmat, ahdistuneisuus, tyhjyyden tunne ja niin pois päin. Ei ehkä vielä kaikkien kohdalla, mutta jos tämä kestää vielä vuosia, niin lopputulos on, että olemme todella vieraantuneita toisistamme.
Introverttinä en pidä tilannetta mitenkään merkillisenä. Museoissa olisi mukava käydä ja elokuvissa, ehkä hiljaisena aikana myös ravintolassa.