Mitä mieltä olet suomalaisesta muinaisuskosta?
Luonnonuskosta, eläinten palvonnasta, pyhistä puista ja paikoista ja vaikka hiisistä?
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristinusko ei ole vielä tuhannessakaan vuodessa tarttunut suomalaisiin. Ei tuollainen autiomaan juutalainen uskonto sovi metsäiseen suomalaiseen mielenmaisemaan vaikka kuinka pakotettaisiin.
Ap
Voi johtua siitä koska suomalaiset ei polveudu Daavidin lapsien jälkeläisistä kuten kaikki muut euroopan kansat polveutuu.
WUT?
Niin siis Suomalaisen Uskostako? Onhan hän jo iäkäs, mutta minusta on silti aika tökeröä nimitellä toista Muinais-Uskoksi. Tulee toiselle vielä paha mieli.
Kiehtovaa on, ja olisi hienoa jos pystyisin uskomaan sellaiseen maailmankuvaan. Luulen että maailma olisi jännittävämpi ja pyhempi paikka, jos sen näkisi sellaisen maailmankatsomuksen läpi, jossa on henkeä ja pyhää kaikkialla.
Mutta olen valiltettavasti lapsesta asti niin materialismin ja rationaalisuuden hapattama, että en osaa aistia muuta kuin materiaa ja luonnonlakeja. Ja koska en pysty aistimaan muuta, en pysty uskomaan ´luonnonkansojen tyyppisiin uskomusjärjestelmiin.
Luin että suomalaisesta munakoisosta ja olin että mitäs
Oma uskontoni, jonka parista olen löytänyt niin sanotun sielullisen rauhan.
Mukavaa, että aiheesta kirjoitetaan nykyään kirjojakin useammin, kuin mitä ennen.
Vierailija kirjoitti:
Minua harmittaa että siitä on päässyt unohtumaan niin paljon, koska aikoinaan opetettiin vain suullisesti.
Ovat kuitenkin osa Suomen historiaa joka on menetetty ikuisesti.
Mä olen kiitollinen mummolleni, joka opetti mulle jo pienenä vanhoja suomenuskoisia uskomuksia, tapoja ja rituaaleja. Toki ne olivat vain meidän suvussamme perimätietona kulkeneita asioita ja sen vuoksi en esimerkiksi kuulu Karhun kansaan.
Vierailija kirjoitti:
Ns. luonnonuskonnoissa on huomattavasti enemmän järkeä kuin muissa. Juurikin tuo, että kaikki on elävää, ja paikoilla on merkityksiä. Luonto ja ihmiset ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Sopusoinnussa luonnon kanssa tulisi elää.
Jep, eihän ne luonnonuskomukset ja elämänkatsomukset (en edes käyttäisi uskonto sanaa, koska se vie harhateille jonnekin kristinuskon ja i -slamin huh heijaa reviireille) kovin paljon nykymaailman uskomuksista poikkea, ovat tietyllä tapaa moderneja aatteita.
Aivan kuin palattaisiin niihin perusasioihin kaikenmaailman sciontologihörhöilyjen ja toisten makuuhuonepuuhien vahtimisien jälkeen. Luonto, yhteys, olla osa kokonaisuutta ja kunnoittaa sitä, eikä vain koko ajan pskata omaa pesää.
Vierailija kirjoitti:
Kiehtovaa on, ja olisi hienoa jos pystyisin uskomaan sellaiseen maailmankuvaan. Luulen että maailma olisi jännittävämpi ja pyhempi paikka, jos sen näkisi sellaisen maailmankatsomuksen läpi, jossa on henkeä ja pyhää kaikkialla.
Mutta olen valiltettavasti lapsesta asti niin materialismin ja rationaalisuuden hapattama, että en osaa aistia muuta kuin materiaa ja luonnonlakeja. Ja koska en pysty aistimaan muuta, en pysty uskomaan ´luonnonkansojen tyyppisiin uskomusjärjestelmiin.
Mutta tiedät kuitenkin energian ja sen, että energiaa on kaikkialla? Tarvitseeko lopulta lähteen pyhyyden olla muuta kuin sitä, että se on elämäsi antaja?
Vierailija kirjoitti:
Vielä he huomaavat viimeisinä päivinä tehneensä virheen. Kääntykää Jumalan armoon vielä kun ehditte koska lopun ajat ovat käsillä. Vain Häneen uskomalla voitte pelastua!
Painu sinä julistaja vit tuun, kukaan ei kaipaa noita mielenvikaisia julistuksiasi. Ilmiannan ne kaikki.
Olisiko tähän jotain lähdettä?