Lue keskustelun säännöt.
En jaksa työpaikkailmoitusten älyttömiä vaatimuksia
Perus suunnitteluhommiinkin pitäisi olla sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut. Ei tee mieli hakea enää mihinkään.
T. Taitava, ahkera ja huolellinen introvertti
Kommentit (800)
Vierailija kirjoitti:
Maailma on muuttunut kyllä oudoksi. Vuokra-asunnon saamiseenkin vaaditaan jotain suosituskirjeitä. Pitää siis anella, että pääsee kartuttamaan jonkun asuntosijoittajan omaisuutta.. Mikään tavallinen ei enää riitä.
TÄMÄ. Ei ennen näin ollut.
Itse en tällaiseen alennu. Jos vuokraloordille ei riitä, että kerron olevani töissä, josta minulla on säännölliset tulot, niin minä etsin seuraavan loordin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin juuri yhden ilmoituksen jossa vaatimuksena oli mm.rento asenne työntekoon. Lojaalius ja elämänmyönteisyys.
Elämänmyönteisyys?!?
Ei suunnittele itsaria.
Vierailija kirjoitti:
Pitää kynsin ja hampain tapella siitä että pääsee käyttämään yli 40 tuntia viikko johonkin josta ei erityisemmin edes pidä. Ei hitto tämähän kuulostaa aivan liian hyvältä ollakseen totta mikä tässä on jujuna?
Tämä, mutta pitäisi esittää/näyttää siltä että se on unelmien täyttymys joka hetki..siis oikeasti oli millanen työ vaan niin odotetaan jotain ihme intoilua. En nyt tarkoita että olisi naama norsunveellä aina, vaan on monenlaista työtä joka tuskin montaa kiinnostaisi muun kuin sen palkan takia. Eikä siinä ole mitään vikaa!
Vierailija kirjoitti:
Olen elämäni aikana palkannut toista kymmentä ihmistä harjoittelijasta "guruun". Iso osa tästä ketjun tauhkaamisesta on aika tuntematonta minulle. Ehkä elän sitten jonkinlaisessa kuplassa.
Toki työtehtäviin tai työympäristöön voi liittyä vaatimuksia tai toivottuja ominaisuuksia. Tässäkin ketjussa on monessa kohtaa esitetty, että "teen vain työni enkä ole sosiaalinen". No se ei vain aina toimi. On paljon tehtäviä, joissa kaivataan tiimihenkeä ja kykyä kommunikoida. Etenkin jälkimmäinen on älyttömän tärkeä, koska huonosti kommunikoiva työntekijä laskee äkkiä kaikkien muiden työtehoa. Jos muiden työntekijöiden työ tai koko tiimin onnistuminen riippuu siitä voivatko muut luottaa sinuun, ymmärtävätkö ne mitä teet ja miten sen teet, niin on ihan turha ajatella, että menee vain töihin ja tekee oman hommansa.
Suurimmat ongelmat mitä olen nähnyt omakohtaisesti töissä on aina liittyneet huonoon kommunikaatioon - siihen, kun joku työntekijä eristäytyy vain tekemään jotain ja sitten liian myöhään huomataan, että jotain on ymmärretty väärin.
Asenne ratkaisee paljon. Olen monta kertaa joustanut "vaatimuksista", kun vastaan tulee ihminen joka osaa vakuuttaa, että pystyy oppimaan. Kokemukseni ovat myös ehdottoman positiivisia siitä, että kun annat innokkaalle ja motivoituneelle mahdollisuuden, niin se myös lunastetaan. Kannattaa miettiä miten vaatimuksia voi taklata tulevaisuudessa, jos ei nyt pysty. Moni työnantaja miettii palkkaamista vuosien jänteillä.
Ja viimeisenä asiana nostan hyvän fiiliksen. Voi olla, että sinua vituttaa työpaikkailmoitukset tai se, että työnhaku kestää kauan. Kukaan ei kuitenkaan palkkaa sinua säälistä tai jouduttuaan syytetyksi. Hanki hyvä olo ja anna sen näkyä.
Voi olla, että hyvinkin elät kuplassa. Et näe, ketkä jätät papereiden perusteella kutsumatta haastatteluun ja mitä ehkä siinä menetät. Toisaalta myös ala ratkaisee. On ihan eri asia hakea töitä vaikkapa nyt sairaanhoitajana tai lastentarhanopettajana (molemmilla aloilla huutava työntekijäpula) kuin vaikkapa kulttuurintutkijana tai kieltenopettajaa...
Vierailija kirjoitti:
Olen elämäni aikana palkannut toista kymmentä ihmistä harjoittelijasta "guruun". Iso osa tästä ketjun tauhkaamisesta on aika tuntematonta minulle. Ehkä elän sitten jonkinlaisessa kuplassa.
Toki työtehtäviin tai työympäristöön voi liittyä vaatimuksia tai toivottuja ominaisuuksia. Tässäkin ketjussa on monessa kohtaa esitetty, että "teen vain työni enkä ole sosiaalinen". No se ei vain aina toimi. On paljon tehtäviä, joissa kaivataan tiimihenkeä ja kykyä kommunikoida. Etenkin jälkimmäinen on älyttömän tärkeä, koska huonosti kommunikoiva työntekijä laskee äkkiä kaikkien muiden työtehoa. Jos muiden työntekijöiden työ tai koko tiimin onnistuminen riippuu siitä voivatko muut luottaa sinuun, ymmärtävätkö ne mitä teet ja miten sen teet, niin on ihan turha ajatella, että menee vain töihin ja tekee oman hommansa.
Suurimmat ongelmat mitä olen nähnyt omakohtaisesti töissä on aina liittyneet huonoon kommunikaatioon - siihen, kun joku työntekijä eristäytyy vain tekemään jotain ja sitten liian myöhään huomataan, että jotain on ymmärretty väärin.
Asenne ratkaisee paljon. Olen monta kertaa joustanut "vaatimuksista", kun vastaan tulee ihminen joka osaa vakuuttaa, että pystyy oppimaan. Kokemukseni ovat myös ehdottoman positiivisia siitä, että kun annat innokkaalle ja motivoituneelle mahdollisuuden, niin se myös lunastetaan. Kannattaa miettiä miten vaatimuksia voi taklata tulevaisuudessa, jos ei nyt pysty. Moni työnantaja miettii palkkaamista vuosien jänteillä.
Ja viimeisenä asiana nostan hyvän fiiliksen. Voi olla, että sinua vituttaa työpaikkailmoitukset tai se, että työnhaku kestää kauan. Kukaan ei kuitenkaan palkkaa sinua säälistä tai jouduttuaan syytetyksi. Hanki hyvä olo ja anna sen näkyä.
Osaan tervehtiä, kommunikoida ihmisten kanssa, selittää asiat selkeästi ja kysyä (tyhmiäkin kysymyksiä), jos en jotain ymmärrä, mutta en edelleenkään ole SOSIAALINEN JA ULOSPÄINSUUNTAUTUNUT. Koska se on ihan eri asia.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin jos itse olet työnantaja, niin herkästihän sitä laittaa vaatimukset "pilviin", kun kerran tässä maassa on niin paljon tarjontaa työvoimasta. Suomessa ovat koulutetuimmat työttömät koko maailmassa. Älä kysy minulta sitä jatkokysymystä, että miten ihmeessä meillä siihen on varaa...
Ei kai siihen varaa ole, muttei työpaikkoja voida keksiä tekemisen ilosta. Ainoa tapa saada Suomalaiset töihin on saada Suomi houkuttelemaan enemmän investointeja ja saada pääoman avulla lisää työpaikkoja, eikä verottaa kaikkia vähänkin enemmän tienaavia kipeiksi..
Vierailija kirjoitti:
Aivan. Työnantajan työmarkkinat... Aivan puhtaasti.
Valitettavasti ei todellaan pidä monella alalla paikkaansa. Monella alalla puuttuu tekijöitä, koska palkat ovat liian alhaiset, sopivaa osaamista ei sillä alueella ole tai sitten osaaminen ei ole riittävän korkeatasoista koko Suomessa. Kysymys loppujen lopuksi on kysynnän ja tarjonnan välisestä suhteesta. Jos palkkataso on liian korkea siihen, mitä toimialan kannattavuus edellyttää tai osaaminen/asenne on liian heikkoa suhteessa pyydettyyn hintaan, tai jos ei ole valmis muuttamaan työn perässä, aiheuttaa toki työttömyyttä.
Suosittelen menemään katsomaan esimerkiksi Viroon jonnekin Tallinnan ulkopuoliseen kaupunkiin paljonko siellä työstä maksetaan ja miten pätevää/ahkeraa työvoimaa siellä on. Markkinat ovat kuitenkin globaalit, joten me Suomessa kilpailemme niiden markkinoiden kanssa. Ymmärrän toki, jos joku on sitä mieltä, ettei matalilla palkoilla elä, mutta sille ei vaan voi mitään. Palkkoja nostamalla elintaso ei yksinkertaisesti nouse, koska koko ketjussa palkkoja nostamalla lopputuotteiden hinnat kasvavat niin paljon, ettei varsinainen ostovoima parane piirun vertaa. Ainoa tapa parantaa ostovoimaa on laskea veroja ja se valitettavasti edellyttää tulonsiirtojen vähentämistä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä mitä pahaa siinä on jos onkin hieman hiljaisempi, ujompi, hitaasti lämpeävämpi tai vaikka vaan sellainen ettei halua työkavereille kertoa yksityisistä asioistaan juuri mitään jos kuitenkin työ asiat hoituu niinkuin kuuluu.
Eli siis, missään työ asioihin liittyvien tietojen kertomisessa muille ei olisi ongelmaa, eikä näin ollen ns oikeasta asiasta puhuttaessa olisi mitään ns mörköilyä niin mikä siinä on niin kamalaa?!
Kaikkien henkilökemiat nyt ei vaan kohtaa, kaikki ei tule töihin hakemaan kavereita eikä kaikkia tosiaan haluta kertoa töissä kaikille että mitä teki viikonloppuna (tai minkä nyt itse kokeekaan liian yksityisenä).
Minusta mm sellaiset että kerrotaan omat ja siskonkumminkaiman sairaus asiat töissä ei kuulu sinne eikä siitä pitäisi sakottaa jos joku ei siihen ala!
Vierailija kirjoitti:
Olen elämäni aikana palkannut toista kymmentä ihmistä harjoittelijasta "guruun". Iso osa tästä ketjun tauhkaamisesta on aika tuntematonta minulle. Ehkä elän sitten jonkinlaisessa kuplassa.
Toki työtehtäviin tai työympäristöön voi liittyä vaatimuksia tai toivottuja ominaisuuksia. Tässäkin ketjussa on monessa kohtaa esitetty, että "teen vain työni enkä ole sosiaalinen". No se ei vain aina toimi. On paljon tehtäviä, joissa kaivataan tiimihenkeä ja kykyä kommunikoida. Etenkin jälkimmäinen on älyttömän tärkeä, koska huonosti kommunikoiva työntekijä laskee äkkiä kaikkien muiden työtehoa. Jos muiden työntekijöiden työ tai koko tiimin onnistuminen riippuu siitä voivatko muut luottaa sinuun, ymmärtävätkö ne mitä teet ja miten sen teet, niin on ihan turha ajatella, että menee vain töihin ja tekee oman hommansa.
Suurimmat ongelmat mitä olen nähnyt omakohtaisesti töissä on aina liittyneet huonoon kommunikaatioon - siihen, kun joku työntekijä eristäytyy vain tekemään jotain ja sitten liian myöhään huomataan, että jotain on ymmärretty väärin.
Asenne ratkaisee paljon. Olen monta kertaa joustanut "vaatimuksista", kun vastaan tulee ihminen joka osaa vakuuttaa, että pystyy oppimaan. Kokemukseni ovat myös ehdottoman positiivisia siitä, että kun annat innokkaalle ja motivoituneelle mahdollisuuden, niin se myös lunastetaan. Kannattaa miettiä miten vaatimuksia voi taklata tulevaisuudessa, jos ei nyt pysty. Moni työnantaja miettii palkkaamista vuosien jänteillä.
Ja viimeisenä asiana nostan hyvän fiiliksen. Voi olla, että sinua vituttaa työpaikkailmoitukset tai se, että työnhaku kestää kauan. Kukaan ei kuitenkaan palkkaa sinua säälistä tai jouduttuaan syytetyksi. Hanki hyvä olo ja anna sen näkyä.
Minä olen viestinnän ammattilainen. Työskentelen missä tahansa tiimissä ja nimenomaan työskentelen, en hälise yksityiselämän kuulumisia ensin 2h ennen kuin päästään edes aloittamaan tapaaminen/projekti ymv. Minulle ei ole väliä, kuka tai millainen toinen tiimin jäsen on, kunhan tiedän mitä hän tekee, missä asioissa voin olla häneen yhteydessä ja mikä hänen nimensä on. Töissä tehdään töitä, autetaan toisia tarvittaessa, mutta monet tiimit ja työryhmät ovat ihmeellisiä seurustelukerhoja, joissa hyvä läpänheitto ja pirtsakka luonne = ammattiosaaminen huipussaan ja alansa kova tekijä. NOT.
Nykyisessä työssäni pitäisi työkulttuuriin liittyen olla iloinen somepilleri, joka on häsläämässä kaikkien kanssa kertoen yksityiselämänsä kipeistäkin asioista 24/7 kaikille. Lisäksi pitää hirveesti käydä siiderillä, kaljalla ja seikkailemassa yhdessä, mielellään pari kertaa vuodessa enemmän tai vähemmän sikaillen. Työkaverien kanssa pitää ryhmittyä kuppikuntiin ja minunlaiseni henkilö, joka tulee aidosti toimeen kaikkien kanssa, ei ole hyvä, koska minua ei voi lokeroida kuppikuntaan Me vs Nuo toiset.
Mitäpä sitten käy työssä? No, se "ammattilaiset" saavat työt. Meillä mm. ylennettiin sanotaan nyt vaikka kokki ilman päivääkään viestinnän alan työkokemusta viestintäpäälliköksi vastaamaan kaikista firman sisäisistä ja asiakkaiden viestinnästä. Ilman päivääkään kokemusta! Koska hän oli iloinen ja pirtsakka = selkeästi sopivin. Minut kutsutaan aina hätiin, kun jossain palaa ja tällainen ilosomepilleri on tehnyt työt päin honkia ja minä korjaan jäljet. Asiakkaille esitetään, että ollaan tosi ammattitaitoisia ja että heidän projektit ovat hirveän hyvissä käsissä. Hah, naurattaisi ellei itkettäisi.
En ole sosiaalinen perhonen. Olen kova työntekijä, joka kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti ja tasaveroisesti, ja joka ei etsi itselleen työyhteisöstä sosiaalista piiriä, jonka kanssa jakaa kaikki elämästä. Jos siellä tulee sellainen ystävähenkilö vastaan, se on hienoa! Mutta en hae sitä. Yksityiselämäni pidän yksityisenä, eikä muidenkaan tarvitse jakaa siviiliasioitaan minun kanssani.
Silti olen se ammattitaidoton pölvästi, jota ei kannata palkata. Puuhapetterit ja Sotkusiirit menevät minun ohi, koska töissä pitää olla kivaa pöhinää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan. Työnantajan työmarkkinat... Aivan puhtaasti.
Valitettavasti ei todellaan pidä monella alalla paikkaansa. Monella alalla puuttuu tekijöitä, koska palkat ovat liian alhaiset, sopivaa osaamista ei sillä alueella ole tai sitten osaaminen ei ole riittävän korkeatasoista koko Suomessa. Kysymys loppujen lopuksi on kysynnän ja tarjonnan välisestä suhteesta. Jos palkkataso on liian korkea siihen, mitä toimialan kannattavuus edellyttää tai osaaminen/asenne on liian heikkoa suhteessa pyydettyyn hintaan, tai jos ei ole valmis muuttamaan työn perässä, aiheuttaa toki työttömyyttä.
Suosittelen menemään katsomaan esimerkiksi Viroon jonnekin Tallinnan ulkopuoliseen kaupunkiin paljonko siellä työstä maksetaan ja miten pätevää/ahkeraa työvoimaa siellä on. Markkinat ovat kuitenkin globaalit, joten me Suomessa kilpailemme niiden markkinoiden kanssa. Ymmärrän toki, jos joku on sitä mieltä, ettei matalilla palkoilla elä, mutta sille ei vaan voi mitään. Palkkoja nostamalla elintaso ei yksinkertaisesti nouse, koska koko ketjussa palkkoja nostamalla lopputuotteiden hinnat kasvavat niin paljon, ettei varsinainen ostovoima parane piirun vertaa. Ainoa tapa parantaa ostovoimaa on laskea veroja ja se valitettavasti edellyttää tulonsiirtojen vähentämistä..
Pienituloiset eivät käytännössä maksa veroja. Eli miten verojen lasku nostaa heidän elintasoansa? Ja siihen vielä tulonsiirtojen vähennys?
Vierailija kirjoitti:
Toiseen paikkaan hain myös 9.3. Haku päättyy 29.3., mutta hakemuksen lähetyksen jälkeen saapunut automaattiviesti kertoi, että minuun otetaan yhteyttä 2 viikon sisällä, mikäli pääsen eteenpäin. No, eipä ole paljoa puhelin soinut joten se siitäkin sitten.
Tässä tarkoitettaneen, että otetaan yhteyttä 2 viikon sisällä hakuajan päättymisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan. Työnantajan työmarkkinat... Aivan puhtaasti.
Valitettavasti ei todellaan pidä monella alalla paikkaansa. Monella alalla puuttuu tekijöitä, koska palkat ovat liian alhaiset, sopivaa osaamista ei sillä alueella ole tai sitten osaaminen ei ole riittävän korkeatasoista koko Suomessa. Kysymys loppujen lopuksi on kysynnän ja tarjonnan välisestä suhteesta. Jos palkkataso on liian korkea siihen, mitä toimialan kannattavuus edellyttää tai osaaminen/asenne on liian heikkoa suhteessa pyydettyyn hintaan, tai jos ei ole valmis muuttamaan työn perässä, aiheuttaa toki työttömyyttä.
Suosittelen menemään katsomaan esimerkiksi Viroon jonnekin Tallinnan ulkopuoliseen kaupunkiin paljonko siellä työstä maksetaan ja miten pätevää/ahkeraa työvoimaa siellä on. Markkinat ovat kuitenkin globaalit, joten me Suomessa kilpailemme niiden markkinoiden kanssa. Ymmärrän toki, jos joku on sitä mieltä, ettei matalilla palkoilla elä, mutta sille ei vaan voi mitään. Palkkoja nostamalla elintaso ei yksinkertaisesti nouse, koska koko ketjussa palkkoja nostamalla lopputuotteiden hinnat kasvavat niin paljon, ettei varsinainen ostovoima parane piirun vertaa. Ainoa tapa parantaa ostovoimaa on laskea veroja ja se valitettavasti edellyttää tulonsiirtojen vähentämistä..
Pienituloiset eivät käytännössä maksa veroja. Eli miten verojen lasku nostaa heidän elintasoansa? Ja siihen vielä tulonsiirtojen vähennys?
Ai ei maksa? Ei ehkä palkkatuloista, mutta uskoisin kyllä monen maksavat erilaisia kulutusveroja, kuten sähköstä, polttoaineesta, alkoholista, virvoitusjuomista, alv:t jne. Ja pitää muistaa, että myös yrityksellä on melkoinen verokuorma, joka jyvitetään loppujen lopuksi loppuhintoihin. Esimerkiksi kuljetuksissa maksetaan dieselverot ja loppujen lopuksi sen hinnan maksaa kuluttaja, eikä se katso onko köyhä vai rikas..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan. Työnantajan työmarkkinat... Aivan puhtaasti.
Valitettavasti ei todellaan pidä monella alalla paikkaansa. Monella alalla puuttuu tekijöitä, koska palkat ovat liian alhaiset, sopivaa osaamista ei sillä alueella ole tai sitten osaaminen ei ole riittävän korkeatasoista koko Suomessa. Kysymys loppujen lopuksi on kysynnän ja tarjonnan välisestä suhteesta. Jos palkkataso on liian korkea siihen, mitä toimialan kannattavuus edellyttää tai osaaminen/asenne on liian heikkoa suhteessa pyydettyyn hintaan, tai jos ei ole valmis muuttamaan työn perässä, aiheuttaa toki työttömyyttä.
Suosittelen menemään katsomaan esimerkiksi Viroon jonnekin Tallinnan ulkopuoliseen kaupunkiin paljonko siellä työstä maksetaan ja miten pätevää/ahkeraa työvoimaa siellä on. Markkinat ovat kuitenkin globaalit, joten me Suomessa kilpailemme niiden markkinoiden kanssa. Ymmärrän toki, jos joku on sitä mieltä, ettei matalilla palkoilla elä, mutta sille ei vaan voi mitään. Palkkoja nostamalla elintaso ei yksinkertaisesti nouse, koska koko ketjussa palkkoja nostamalla lopputuotteiden hinnat kasvavat niin paljon, ettei varsinainen ostovoima parane piirun vertaa. Ainoa tapa parantaa ostovoimaa on laskea veroja ja se valitettavasti edellyttää tulonsiirtojen vähentämistä..
Pienituloiset eivät käytännössä maksa veroja. Eli miten verojen lasku nostaa heidän elintasoansa? Ja siihen vielä tulonsiirtojen vähennys?
Ai ei maksa? Ei ehkä palkkatuloista, mutta uskoisin kyllä monen maksavat erilaisia kulutusveroja, kuten sähköstä, polttoaineesta, alkoholista, virvoitusjuomista, alv:t jne. Ja pitää muistaa, että myös yrityksellä on melkoinen verokuorma, joka jyvitetään loppujen lopuksi loppuhintoihin. Esimerkiksi kuljetuksissa maksetaan dieselverot ja loppujen lopuksi sen hinnan maksaa kuluttaja, eikä se katso onko köyhä vai rikas..
2019 Suomessa keskimääräinen tulovero-% oli 19,88 ja keskimääräinen kokonaisvero-% 42,2. Eli aika suuri osa tuloista menee tuloveron jälkeen edelleen veroihin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällaiseksi se on mennyt. Työkaveri kertoi käyneensä 3 kertaa haastattelussa yhtä puolen vuoden määräaikaisuutta varten. Ja hän oli pomoille kuitenkin tuttu, koska oli jo valmiiksi talossa. Tuntuu vähän liioittelulta, vaikka siivous on tärkeää työtä.
Valtiolla pitänee virastosta riippuen haastatella kaikki sisäiset hakijat vaikka tiedetään, ettei ketään oteta sisältä. Joskus taas paikan saaja tiedetään ennakolta ja silti muodon vuoksi tehdään haastattelukierros. Hakuilmoituksessa on voitu esittää minimivaatimuksia. Niiden ideana on varmistaa, että ennalta valittu saa paikan.
Siivoustyöhön pyrkivän, talossa jo olevan toistuva haastattelu selittynee organisaation sisäisillä ohjeilla. Pomot noudattavat niitä orjallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailma on muuttunut kyllä oudoksi. Vuokra-asunnon saamiseenkin vaaditaan jotain suosituskirjeitä. Pitää siis anella, että pääsee kartuttamaan jonkun asuntosijoittajan omaisuutta.. Mikään tavallinen ei enää riitä.
Jos kyseesstä on asuntosijoittaja joka saa jo kunnollista tuloa luulisi olevan tärkeintä että vuokrat tulee ja asunto pysyy kunnossa.
Itselle tuli joskus tosi paska nakki kun vuokralainen tuhosi asuntoni. lattiakaivot tulvi ja lattialämmöt pois päältä ja kertaakaan kylppäriä ei ollut putsattu. Laatoista ei lähtenyt kellastumat. Tosin paljon väliäkään kun uusille meni.
Mutta Noin 9000e tappio myynnissä kun kauppa peruuntu märkien seinien takia. Voin myös onnitella naapuria jonka asunto oli peilikuva. Kämppä myytiin miinus arvioidut remppakulut ja niin että ostaja vastaa kaikesta sen jälkeen. Pääsin onneksi omilleni asuntojen hinnan nousun takia. Sitä vuokralaista ei kiinnostanut. Kosteudet mitattiin kun asuin siinä itse ja tiesin hyvin että sitä pitää hoitaa tarkemmin ettei rasitus mene liian kovaksi. Ja sen tiesi myös vuokralainen ja siitä kerrottiin. Harmi että sitä ei laitettu sopimukseen.
Tämä jäi täysin omaksi vahingoksi ja penniäkään ei lyhentynyt edes velat. Siis täysin tappiollinen vuokraus. Josta pelasti vain hintojen nousu. Eikä ole ainoa asuntoihin liittyvä saatanallinen tappio. Näissä tulee helposti niin isoja vahinkoja että siinä menee elämä.
Mulla tuli muutoksia elämään ja riskien minimoimiseksi vuokrasi kämpän ja paikkaan jossa en tarvitse autoa. Ei olisi kannattanut laskea kuluja tällä tavalla ottaa harkinta aikaa asioihin.
Eli kaikki ei vedä voittoja vuokraamisesta ja riskit on suuret. Tästä syystä minusta on tullut vähän hankala vuokralainen. Kun ongelmia on ollut, mutta onneksi olen aina saanut uuden kämpän. Nykyisenkin kun edellisessä tuli pahoja ongelmia jotka ei itsestä lähtenyt.
Makseltiin nyt kahteen paikkaan vuokria kun en kesken vuokrakauden saanut lähteä.
kriminaalit jotka ei tunne oman pers silmänsä rajoja on tullu mulle saatanan kalliiksi. ja miun läheisille.
HYvä vuokralainen ja vuokrantaja on helvetin hyvä yhdistelmä.
Siihen asetelmaan voi olla hankala päästä.
Sellainen kaikki voittaa tilanne suhteessa nykyiseen ei meinaa toteutua ei asumisessa eikä ammateissa eikä koulutuksissakaan. Kun kaikkien yhteinen osaaminen yhdistyy kokonaisvaltaiseksi toimivaksi tavoitteeksi niin jokaisen osan yksilölliselle alueelle pitäisi myös syntyä tilaa. Samoin kun sen toimivuus näkyy yhteisen asian etenemisenä.
"Ainoa tapa parantaa ostovoimaa on laskea veroja ja se valitettavasti edellyttää tulonsiirtojen vähentämistä."
Hallitus tekee juuri päinvastoin. Ideana on se, ettei valtion tarvi maksaa velkojaan ikinä takaisin. Helppoa.
Tämä tapahtuma ei ole tätä päivää, mutta entisenä Nokia Phones työntekijänä on jäänyt mieleeni ikuisesti.
Yrityksen henkilöstöjohtaja laittoi nousukiidon ollessa korkeimmillaan työpaikkailmoituksen, jossa haettiin esimiestehtäviin ulkomaille eri kohteisiin nuoria ja kehityskykyisiä kaupallisen ja/tai teknisen alan osaajia.
Vaatimuksina kohdemaan kielitaito kirjoittaen ja puhuen. Ikä mielellään alle 30 vuotta ja vähintään 10 vuoden vankka työkokemus kaupalliselta tai tekniseltä alalta.
Lisäksi mainittiin maat joihin haettiin henkilöitä ja kerrottiin hieman tehtävästä tarkemmin.
Olin jo valmiiksi Nokialla töissä ja minullehan sopisi lähteä Espanjaan, koska espanja on toinen kotikieleni ja olen asunut lapsuuteni ja nuoruuteni Madridissa.
Soitin hekilöstöpäällikölle (tai mikä lienee ollut titteli), joka innostui ja kutsui heti käymään. Kaikki tuntui menevän aivan putkeen, kunnes kysyttiin ikääni. 31v. Lupasi ilmoittaa samana päivänä voinko aloittaa järjestelyt.
Sitä ilmoitusta ei koskaan tullut. Soitin ja kysyin, niin sanottin, että olen liian vanha. Otti päähän ja totesin siihen, että korjatkaa se ilmoitus. Kellään alle 30v. ikäisellä ei voi olla edes teoriassa 10 vuoden vankkaa työkokemusta, koska vaaditaan akateeminen tutkinto.
Eikä tässä kaikki. Muutama päivä tuon jälkeen telkkarissa haastateltiin kyseistä johtajaa joka pääsi valittamaan pääuutislähtyksessä kuinka heillä on vaikea saada Suomesta osaavaa henkilökuntaa töihin. Paikkoja olisi auki yli 100.
Tuo kypsytti niin, että aloitin hakuprosessin ja minut palkkasi eräs amerikkalainen yritys kohdemaana Espanja.
Tapasin monta kertaa Nokian johtoa tuotejulkistuksien merkeissä ja messuilla. Silloin olin todella kiinnostava ja töitä löytyisi varmasti myös heiltä. Oli kuitenkin jo yleisessä tiedossa että Nokia on jäämässä jalkoihin. Ensimmäiset älyluurit oli tulleet ....
Vielä ei ole yhtään sellaista työtehtävää maa päällään kantanut, että sen tekijä olisi ollut KORVAAMATON. Aina löytyy tilalle uusi tulija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin juuri yhden ilmoituksen jossa vaatimuksena oli mm.rento asenne työntekoon. Lojaalius ja elämänmyönteisyys.
Elämänmyönteisyys?!?
Ei suunnittele itsaria.
Eli tapa itseään työllä.
Olet periaatteessa oikeassa, mutta puhut vähän eri asiasta. Tässä ketjussa kärjistetään ronskisti enkä usko, että kaikki ovat puhumattomia, nurkassa kyyristeleviä mörköjä. He saattavat olla vähän hiljaisia, ujoja, hitaasti avautuvia, hyvin yksityisiä, yms. Heitä ei kiinnosta jäädä jaarittelemaan kahvin äärelle tai kiertää joka aamu kaikkia läpi kysellen kuulumisia. Tiedätkö, kukaan ei yleensä ole ääripää: hirveä hölöttäjä tai ihmisvihaava zombi.
Eli se mitä kritisoidaan eniten on sellaisen myyjähekottelija-kahvitaukolässyttäjän hakeminen. Se hiljaisempi tapaus saattaa osata puhua asiaa ja neuvoa, kysyä ja haastaa mutta small talk ei vaan oikein suju.
Toisaalta sitäkin voi opetella, itse puhuin sujuvasti säästä ja kuuntelin lapsenlapsien kuulumisa, virkkausohjeita ja raakakakkureseptejä vuosikausia, vaikka mikään näistä ei oikein kiinnostanut. Oli mulla varmaan niitä omiakin juttuja joskus, joita muut eivät olisi jaksaneet kuunnella..