Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Psykoterapia vie enemmän voimia kuin antaa
22.03.2021 |
Olen todella kuormittunut psykoterapian takia. Olen puhunut olostani, mutta terapeutti ei tunnu kunnolla ymmärtävän elämäntilannettani.
Terapia tekisi mieli keskeyttää. Onko se järkevää? En jaksaisi enää ties kuinka monetta kertaa tuloksetta selittää tilannettani terapeutille.
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostavaa keskustelua. Oletko AP kertonut suoraan terapeutillesi, ettet jaksa näitä lisätehtäviä?
Itselläni on taustaa eri terapeuteista. Useimmat vain velloivat ongelmissani, ja yrittivät väkisin kaivaa lisää epäkohtia elämästäni. En usko, että ongelmissa loputtomasti vellominen auttaa ketään kasvamaan. Sitten löytyi yksi, joka osasi kaivaa voimavarojani, sellaisia erityispiirteitä minussa, joita vahvistamalla jaksan elämässä eteenpäin. Valitettavasi tämä kyseinen terapeutti vastaanottaa julkisella puolella max. viisi tapaamiskertaa/ asiakas. Itse sain vielä kolme ekstrakertaa, joten ei voi valittaa. Olisin vaan niin halunnut jatkaa hänellä!
Eli jos ap vielä jossain vaiheessa jaksat jatkaa etsimistä, niin koita löytää itsellesi voimavarakeskeinen terapeutti.
Olisiko tuolla psykoterapeutilla mahdollisuutta ottaa sinua yksityisesti vastaan esimerkiksi toiminimellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko Kaffepulla yksi palstan vakiohulluista?
Vierailija kirjoitti:
Minua ei saa minkäänlaiseen terapiaan enää millään konstilla. Aina ovat tk-lääkärit terapiaa kauppaamassa, kun minä tarvitsisin unta!! Olen aikoinaan käynyt kaikenkarvaisissa terapioissa, psyk. sairaalassa osastohoidossa ("hoidossa"), psyk. pväsairaalassa, kymmenet kerrat psykiatrin vast.otolla ym. ym., enkä ole tullut noista miksikään. Ärtymys ja ahdistus vain lisääntyneet. Ns. unikoulun käymisen aiheuttamasta ahdistuksesta ja vtutuksesta tuli "palkaksi" 8 vkoa kestänyt vyöruusu. Ja unettomuus senkun jatkuu.
Mikä on unikoulu? Jotain huuhaata jossa yritetään saada rentoutumaan ja nukkumaan?
Ketipinor auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Tilanne harmittaa aika paljon. Ajattelin terapian tukevan jaksamistani, mutta terapeutti vaatii niin paljon, että terapiakäynnit lisäävät kuormitusta entisestään.
En koe, että tämä auttaa minua oppivan toimimaan stressin kanssa. Olen yrittänyt puhua tilanteestani, mutten koe tulevani ymmärretyksi. Sen seurauksena jo pelkästään terapeutin ajatteleminen alkaa kiukuttaa.
Kyllä mun isäkin sanoi että oli hirvittävän rankka sen terapia. Tuli kuitenkin kuntoon ja olen siitä kiitollinen. Sain hyvän isän. Pystyisitkö ajattelemaan, että sen ei kuulukaan olla helppoa, mutta sen avulla elämäsi muuttuu paremmaksi? Ja teet sen minkä jaksat kerrallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilanne harmittaa aika paljon. Ajattelin terapian tukevan jaksamistani, mutta terapeutti vaatii niin paljon, että terapiakäynnit lisäävät kuormitusta entisestään.
En koe, että tämä auttaa minua oppivan toimimaan stressin kanssa. Olen yrittänyt puhua tilanteestani, mutten koe tulevani ymmärretyksi. Sen seurauksena jo pelkästään terapeutin ajatteleminen alkaa kiukuttaa.
Kyllä mun isäkin sanoi että oli hirvittävän rankka sen terapia. Tuli kuitenkin kuntoon ja olen siitä kiitollinen. Sain hyvän isän. Pystyisitkö ajattelemaan, että sen ei kuulukaan olla helppoa, mutta sen avulla elämäsi muuttuu paremmaksi? Ja teet sen minkä jaksat kerrallaan.
Aiempien kokemusteni perusteella tiedän sen, ettei terapian kuulu viedä aivan piippuun. Asiat ovat nyt pielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet kelan kautta terapiassa, laita se keskeytykseen hetkeksi. Saat mietintäaikaa, josko sittenkin etsit toisen terapeutin. Siinä ei tavallaan menetä mitään sikäli että jos päädyt silti lopettamaan kokonaan (eli et vaihtamaan terapeuttia), lopetus toteutuu kyllä aikanaan itsestään kun aika loppuu.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet kelan kautta terapiassa, laita se keskeytykseen hetkeksi. Saat mietintäaikaa, josko sittenkin etsit toisen terapeutin. Siinä ei tavallaan menetä mitään sikäli että jos päädyt silti lopettamaan kokonaan (eli et vaihtamaan terapeuttia), lopetus toteutuu kyllä aikanaan itsestään kun aika loppuu.
Kiitos neuvosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olet kelan kautta terapiassa, laita se keskeytykseen hetkeksi. Saat mietintäaikaa, josko sittenkin etsit toisen terapeutin. Siinä ei tavallaan menetä mitään sikäli että jos päädyt silti lopettamaan kokonaan (eli et vaihtamaan terapeuttia), lopetus toteutuu kyllä aikanaan itsestään kun aika loppuu.
Tarkennan siis vielä että lopeta nykyiselläsi ja sitten laita terapia keskeytykseen. Kelahan on siis myöntänyt sulle terapian (jos nyt olit kelan kautta?), mutta se ei ole sidottu kenellekään tietylle terapeutille. Eli voit myöhemmin käyttää jäljellä olevia käyntejä, jos muutatkin mielesi ja haet uuden terapeutin. Jos taas suoraan lopetat, suljet oven terapiaan kelan kautta viideksi vuodeksi.
Toki jos et ole Kelan kautta terapiassa, sitten eri juttu.
Kuinka yleistä on, että psykoterapeutti ylittää asiakkaan rajat mennen tullen ja painostaa johonkin, mihin toinen ei ole valmis?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka yleistä on, että psykoterapeutti ylittää asiakkaan rajat mennen tullen ja painostaa johonkin, mihin toinen ei ole valmis?
Hyvässä tarkoituksessa sius varmaankin, mutta lopputulos ei ole asiakkaan etu, jos terapeutti etenee pelkästään terapeutin toiveiden mukaisesti eikä yhteistyössä.
Kun romahdin niin oli hyvä terapeutti ja psykologi jotka todella autttoivat. Sitten jonku reilun vuoden päästä sain terapeutin josta ei ollut mitään hyötyä. Näki ettei häntä kiinnostanut mikään, kunhan teki työnsä. Lopetinkin sitten terapiassa käynnin kokonaan. Onneksi olin jo paljon parempi voinniltani. Se on niin tuurista kiinni kenet saa kuten kaikki tässä elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun romahdin niin oli hyvä terapeutti ja psykologi jotka todella autttoivat. Sitten jonku reilun vuoden päästä sain terapeutin josta ei ollut mitään hyötyä. Näki ettei häntä kiinnostanut mikään, kunhan teki työnsä. Lopetinkin sitten terapiassa käynnin kokonaan. Onneksi olin jo paljon parempi voinniltani. Se on niin tuurista kiinni kenet saa kuten kaikki tässä elämässä.
Niinhän se taitaa olla. Hirveä pettymys vain, kun terapia ei toimikaan. Siinä on pitkäksi aikaa työstettävää.
Miten se terapia auttaa? Eikö ole sama, jos asian kirjoittaa vaikka paperille? Tai puhuu vaikka pehmonallelle ongelmansa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten se terapia auttaa? Eikö ole sama, jos asian kirjoittaa vaikka paperille? Tai puhuu vaikka pehmonallelle ongelmansa?
No ei ole sama asia suurimmalle osalle ihmisistä.
Terapia on kovaa työtä. Ei ole mikään leikin asia, todellakaan. Terapiassa on myös turha käydä puhumassa mukavia. Jos siellä on jatkuasti kivaa, on epätodennäköistä, että kehitystä tapahtuisi tarpeeksi. Psykoterapia ei todellakaan sovi jokaiseen elämäntilanteeseen. Se vaatii riittäviä voimavaroja.
Vierailija kirjoitti:
Terapia on kovaa työtä. Ei ole mikään leikin asia, todellakaan. Terapiassa on myös turha käydä puhumassa mukavia. Jos siellä on jatkuasti kivaa, on epätodennäköistä, että kehitystä tapahtuisi tarpeeksi. Psykoterapia ei todellakaan sovi jokaiseen elämäntilanteeseen. Se vaatii riittäviä voimavaroja.
Vaikutat ajattelevan melko mustavalkoisesti terapiasta. Vaikeiden asioiden käsittely harvoin on mukavaa, mutta sekin voidaan tehdä monella eri tavalla. Jos terapia menee toistuvasti liian pitkälle asiakkaan epämukavuusalueelle, ei edistystä tapahdu, koska silloin terapia päättyy. Psykoterapia vaatii psykoterapeutilta kykyä tasapainotella niin, että terapia etenee, mutta potilaan voimavarojen mukaisesti, ei pelkästään terapeutin toiveiden mukaisesti.
Minä kävin nuorena vuoden psykoterapiassa, eikä se saanut minusta kuin vihaisen.
Se viha kyllä auttoi siihen, että pystyin astumaan taas ulos ovesta, aloin kävelemään. Olin ollut sisällä 3vuotta, en pystynyt edes roskapussia viemään ulos. Mutta jotenkin sain tonne mentyä sitten ja mitä kauemmin kävin, niin aloin liikkua muutenkin ulkona rohkeammin, ihan jo pelkän kiukun takia.
Niistä istunnoista en mitään saanut, mutta matkoista (puoli kilsaa) ja kiukusta sain.
Yhden asian se totesi osuvasti joka jäänyt mieleen "viha on voimavarasi". 😄
Vierailija kirjoitti:
Minä kävin nuorena vuoden psykoterapiassa, eikä se saanut minusta kuin vihaisen.
Se viha kyllä auttoi siihen, että pystyin astumaan taas ulos ovesta, aloin kävelemään. Olin ollut sisällä 3vuotta, en pystynyt edes roskapussia viemään ulos. Mutta jotenkin sain tonne mentyä sitten ja mitä kauemmin kävin, niin aloin liikkua muutenkin ulkona rohkeammin, ihan jo pelkän kiukun takia.
Niistä istunnoista en mitään saanut, mutta matkoista (puoli kilsaa) ja kiukusta sain.
Yhden asian se totesi osuvasti joka jäänyt mieleen "viha on voimavarasi". 😄
Todella hienoa, että pystyt jälkikäteen muistelemaan kokemusta myönteisessä valossa, vaikka terapia ei ilmeisesti ollutkaan ihan sitä mitä odotit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostavaa keskustelua. Oletko AP kertonut suoraan terapeutillesi, ettet jaksa näitä lisätehtäviä?
Itselläni on taustaa eri terapeuteista. Useimmat vain velloivat ongelmissani, ja yrittivät väkisin kaivaa lisää epäkohtia elämästäni. En usko, että ongelmissa loputtomasti vellominen auttaa ketään kasvamaan. Sitten löytyi yksi, joka osasi kaivaa voimavarojani, sellaisia erityispiirteitä minussa, joita vahvistamalla jaksan elämässä eteenpäin. Valitettavasi tämä kyseinen terapeutti vastaanottaa julkisella puolella max. viisi tapaamiskertaa/ asiakas. Itse sain vielä kolme ekstrakertaa, joten ei voi valittaa. Olisin vaan niin halunnut jatkaa hänellä!
Eli jos ap vielä jossain vaiheessa jaksat jatkaa etsimistä, niin koita löytää itsellesi voimavarakeskeinen terapeutti.
Olisiko tuolla psykoterapeutilla mahdollisuutta ottaa sinua yksityisesti vastaan esimerkiksi toiminimellä?
Tätä toki tiedustelin, mutta hän ei valitettavasti ota yksityisasiakkaita. Jäi tuossa edellisessä kommentissa toteamatta se olennainen seikka, että tälle terapeutille vaihdetuttani EN ENÄÄ OLLUT TERAPIASESSIOIDEN JÄLKEEN UUPUNUT. Totta kai siellä käsiteltiin vaikeitakin asioita, mutta aina oli positiivinen pohjasävy kuitenkin. Ja mulla oli vaikeaita juttuja silloin elämässä. Oli läheisten kuolemaa, psykopaatti perheessä, omasta perheestä vierauttaminen ym. joten mitään lässynläästä ei munkaan kohdalla ollut kyse.
Alue: Aihe vapaa
Soita Kelaan tai katso nettisivuilta, jos sinua kiinnostaa kuka ja millä perusteella kuntoutuspsykoterapiaa voi saada. En valitettavasti osaa auttaa sinua ongelmissasi. En ole psykoterapeutti enkä Kelan työntekijä.