Lue keskustelun säännöt.
Teini räjähtelee, hyviä vinkkejä otetaan vastaan
21.03.2021 |
En tiedä, käykö nämä korona-rajoitukset mielenterveyden päälle vai mikä nyt taas on, mutta erityisesti viikonloput tuntuu olevan vaikeita.
Viime viikonloppuna perheen teini kiukutteli, että meillä ei ole ikinä mitään hyvää kaapissa ja hän ei suostu mitään proteiinirahkoja syömään, kun ne on ihan sontaa. No, tämän viikon pe tein illalla mokkapaloja, että olisi jotain hyvää . Teini alkoi huutaa, että hänet yritetään myrkyttää sokerilla. Tänään tein kasvispitsaa, mutta ei sekään sattunut mieleen. Häntä ei kiinnostanut syödä, koska tungen siihen liikaa juustoa. Hän kävi hakemassa kaupasta Saarioisten pitsan ja jättimäisen karkkipussin. Mainitsin ohimennen, että jos mokkapaloja ei voi syödä, niin miten voi karkkia syödä valtavan määrän. Tuon kommentin jälkeen alkoi mykkäkoulu. Hänen piti viedä koira lenkille, mutta ilmeisesti ei kyennyt suuttumukseltaan siihenkään. Se on hänen koiransa, mutta kohtuuden nimissä minä ja mieheni hoidetaan iltalenkit ja viikonloppuisin myös aamulenkit, ettei hänen tarvitse kantaa niin isoa vastuuta. Koira käy ulkona kolmesti päivässä joka tapauksessa, eikö pidetä sitä kärsimyksessä, jos teinillä on paha päivä. Hyviä kasvatusneuvoja otetaan vastaan...
Kommentit (85)
Meilläkin on ollut vaikeaa välillä, mutta ehkä vähän vakavammassa mittakaavassa.
Meille sattui ikävä kuolemantapaus perhepiirissä, kun esikoistytär oli juuri täyttänyt 15. Minulla meni voimia oman suruni käsittelyyn, enkä ehkä ollut läsnä kuten olisi pitänyt. Tyttö alkoi roikkua väärissä piireissä ja yhden kevään ja kesän tuli kotiin ihan mihin aikaan sattui. Mikään puhe ei auttanut. Lopulta minä totesin hänelle, että äidin voimat on loppu, enkä jaksa enää pelätä, mitä tapahtuu ja millaisessa seurassa liikkuu, joten minä otan yhteyttä lastensuojeluun. Ei tarvinnut ottaa. Itkettiin yhdessä ja kyllä hänkin ymmärsi, että kun minulla on kaksi nuorempaa lasta myös vastuullani, niin hän ei voi yksin pyörittää omaa showta perheen kustannuksella. Ysiluokka kun alkoi elokuussa, minä ilmoitin, että jos hän ei ole tullut arkisin kotiin klo 21 mennessä, soitan poliisit perään ja sieltä viimeistään lähtee lasu. Viikonlopuista tehtiin oma sääntö, että minä vien autolla, mihin hän meneekin ja haen myös kotiin. Kertaakaan ei tarvinnut päihtynyttä kuljettaa. Peruskoulun päättäjäiset meni aika överiksi, mutta se varmaan on tavallista monessakin perheessä.
Tänä päivänä hän seurustelee ja asuu yhdessä kivan miehen kanssa ja lähihoitajan paperit taitaa olla yhden näytön päässä. Äitinä en kanna enää niin raskasta huolta kuin silloin 4 v. sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomen teinit ovat hieman hölmöjä.
Universaali ilmiö. Vaihto-oppilaana Jenkeissä näin niin uskomatonta hölmöilyä, ettei kukaan uskoisi, jos totuuden kertoisin. Siellä kukkii kaksinaismoralismi. ”Ei meidän lapset ainakaan”. Tuijotetaan vain arvosanoja (suurin osa ihan pilipali-aineista) ja teinit valehtelee päin naamaa ja esittää enkeliä. Draamakurssien opit on tosielämän käytössä. Vaan kun silmä välttää, niin uskomatonta hölmöilyä ja suorastaan elämällä leikkimistä. Ja minä asuin hyvällä asuinalueella. En osaa edes kuvitella, mitä se touhu on köyhemmillä alueilla.
Harva kai meistä on teininä ollut mukava tai edes siedettävä. Minä ainoana lapsena sain mitä halusin. Laskettelusukset, lumilauta, maastopyörä jne. Ne oli hetken kivoja, mutta äkkiä jäi aina kaikki pölyttymään varastoon. Voi äiti-parkaa, kun aloin vegaaniksi lukiossa. En muista ikinä laittaneeni kunnon ruokaa itselleni, vaikka olisin ehkä osannut. Taisi siihen aikaan kiinnostaa poikakaverien vaihtelu ja huoli ilmaston lämpenemisestä enemmän (ja otsonikato myös ja turkistarhauksen vastustaminen). Porukoilla oli luultavasti lehmän hermot.
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin on ollut vaikeaa välillä, mutta ehkä vähän vakavammassa mittakaavassa.
Meille sattui ikävä kuolemantapaus perhepiirissä, kun esikoistytär oli juuri täyttänyt 15. Minulla meni voimia oman suruni käsittelyyn, enkä ehkä ollut läsnä kuten olisi pitänyt. Tyttö alkoi roikkua väärissä piireissä ja yhden kevään ja kesän tuli kotiin ihan mihin aikaan sattui. Mikään puhe ei auttanut. Lopulta minä totesin hänelle, että äidin voimat on loppu, enkä jaksa enää pelätä, mitä tapahtuu ja millaisessa seurassa liikkuu, joten minä otan yhteyttä lastensuojeluun. Ei tarvinnut ottaa. Itkettiin yhdessä ja kyllä hänkin ymmärsi, että kun minulla on kaksi nuorempaa lasta myös vastuullani, niin hän ei voi yksin pyörittää omaa showta perheen kustannuksella. Ysiluokka kun alkoi elokuussa, minä ilmoitin, että jos hän ei ole tullut arkisin kotiin klo 21 mennessä, soitan poliisit perään ja sieltä viimeistään lähtee lasu. Viikonlopuista tehtiin oma sääntö, että minä vien autolla, mihin hän meneekin ja haen myös kotiin. Kertaakaan ei tarvinnut päihtynyttä kuljettaa. Peruskoulun päättäjäiset meni aika överiksi, mutta se varmaan on tavallista monessakin perheessä.
Tänä päivänä hän seurustelee ja asuu yhdessä kivan miehen kanssa ja lähihoitajan paperit taitaa olla yhden näytön päässä. Äitinä en kanna enää niin raskasta huolta kuin silloin 4 v. sitten.
Joskus käy elämässä hyvin. Jos ei ihminen tee virheitä, ei mitään opikaan. Luultavasti tyttärestäsi tulee parempi hoitaja kuin monesta sellaisesta, jolla on ollut ruusuinen taival.
Vai että oikein pakkosyötetään teinille pskaa ym. Mistä te revitte näitä?
Jos omat teinit olisivat aikoinaan haukkuneet ruokaa pskaksi, ei olisi hyvä seurannut. Mokkapaloista, karkeista ja epäterveellisestä ruoasta kilahtelu ei olisi tullut kuuloonkaan. Ei vaan tarvinnut koskaan puuttua, koska pienestä pitäen oli käytäntönä, että syöminen ei ole pakollista. Jos ei maistu, niin pois pöydästä ja jatkamaan leikkimistä. Maistuupahan sitten seuraavalla aterialla. En muista ruokaa, joka ei olisi maistunut, eikä koskaan käsketty edes maistaa, jos lapsi ei halunnut.
Aloituksen teini kuulostaa erittäin hankalalta. Tekisin kuitenkin niin, että jos ei kelpaa olkoon syömättä, tai tekee sitten itse. Ei vanhempien pidä ruveta hyssyttelemään ja kävelemään munankuorilla, jos teini haluaa hyppyyttää ja olla känkkä.