Lue keskustelun säännöt.
Teini räjähtelee, hyviä vinkkejä otetaan vastaan
21.03.2021 |
En tiedä, käykö nämä korona-rajoitukset mielenterveyden päälle vai mikä nyt taas on, mutta erityisesti viikonloput tuntuu olevan vaikeita.
Viime viikonloppuna perheen teini kiukutteli, että meillä ei ole ikinä mitään hyvää kaapissa ja hän ei suostu mitään proteiinirahkoja syömään, kun ne on ihan sontaa. No, tämän viikon pe tein illalla mokkapaloja, että olisi jotain hyvää . Teini alkoi huutaa, että hänet yritetään myrkyttää sokerilla. Tänään tein kasvispitsaa, mutta ei sekään sattunut mieleen. Häntä ei kiinnostanut syödä, koska tungen siihen liikaa juustoa. Hän kävi hakemassa kaupasta Saarioisten pitsan ja jättimäisen karkkipussin. Mainitsin ohimennen, että jos mokkapaloja ei voi syödä, niin miten voi karkkia syödä valtavan määrän. Tuon kommentin jälkeen alkoi mykkäkoulu. Hänen piti viedä koira lenkille, mutta ilmeisesti ei kyennyt suuttumukseltaan siihenkään. Se on hänen koiransa, mutta kohtuuden nimissä minä ja mieheni hoidetaan iltalenkit ja viikonloppuisin myös aamulenkit, ettei hänen tarvitse kantaa niin isoa vastuuta. Koira käy ulkona kolmesti päivässä joka tapauksessa, eikö pidetä sitä kärsimyksessä, jos teinillä on paha päivä. Hyviä kasvatusneuvoja otetaan vastaan...
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Antaa tehdä itse ruokansa ja käydä kaupassa ostamassa raaka-aineet, kyllä se siitä tokenee. Kerro, että eineksiä korkeintaan kerran viikossa, ruoka valmistetaan liedellä keittämällä, grillissä tai paistinpannussa. Vihanneksia, hedelmiä, juureksia, marjoja, kotimaista lihaa, kalaa jne, opetelkaa maustaminen ja pakastimen käyttö. Jos teini tekee ruoat, joku toinen siivoaa ja päinvastoin.
Entä jos nuori ei halua tehdä itse ruokaansa itse ostamistaan raaka-aineista?
Teineille on tyypillistä se, että he kieltäytyvät omasta kotityöosuudestaan.
Miten saisit teinin huolehtimaan omasta osuudestaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on samanlaista ollut. Isäänsä kohtaan on ihan erilainen kuin minua kohtaan. Koskaan ei tiedä että millä tuulella teini on ja mitä teen taas väärin hänen mielestään. Tuo Katy Perryn Hot & Cold kappale kuvaa kyllä niin hyvin teiniä. Esim eilen tein juurikin teinin pyynnöstä lasagnea kun laittoi lenkiltä viestiä että haluaa ruoaksi tonnikalalasagnea, kuitenkin kun se oli valmis, oltiin heti ärjymässä ettei syö tätä paskaa. Mieheni totesi siihen että "Minä sen tein" ja HETI teinistä tuli aurinkoinen ja kehui ruokaa. Miettinyt vaan että mitä teen väärin ja miksi mikään mitä minä teen ei kelpaa?
Pakko sanoa, että jos äitiltä tulee viesti, että teki ruskeaa kastiketta niin sen helposti skippaa. Mut jos isä tekee, silloin on lähdettävä vauhdilla kotiin ku sitä vielä saa. On vain niin hyvää!! Mutta vaikkei kerrottaisi, yleensä kyllä maistaa oitis kumpi tehnyt ruoan ja annoskokokin on sen mukainen.
Meillä mies harvoin kokkaa, osaa kyllä, muttei viitsi. Ehkä teini vain on kyllästynyt minun ruokiin. Mutta tosiaan kun kuuli että mies oli tehnyt tuon lasagnen (oikeasti olin siis minä tehnyt sen. aika samanlailla kuten ennennkin. mies vain sanoi että hän teki sen koska halusi saada riidan loppumaan) mutta teini söi siis kaksi lautasellista sitä ruokaa ja vielä kehui kuinka PALJON paremmin isä tekee ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on samanlaista ollut. Isäänsä kohtaan on ihan erilainen kuin minua kohtaan. Koskaan ei tiedä että millä tuulella teini on ja mitä teen taas väärin hänen mielestään. Tuo Katy Perryn Hot & Cold kappale kuvaa kyllä niin hyvin teiniä. Esim eilen tein juurikin teinin pyynnöstä lasagnea kun laittoi lenkiltä viestiä että haluaa ruoaksi tonnikalalasagnea, kuitenkin kun se oli valmis, oltiin heti ärjymässä ettei syö tätä paskaa. Mieheni totesi siihen että "Minä sen tein" ja HETI teinistä tuli aurinkoinen ja kehui ruokaa. Miettinyt vaan että mitä teen väärin ja miksi mikään mitä minä teen ei kelpaa?
Onko tuota kauan ollut? Siis tuollaista käyttäytymistä?
Kuukauden. Toivon vaan että tää olis joku vaihe joka menisi pian ohi.
Kyllä se ohi menee mutta kukaan ei tiedä, millaisella aikataululla.
Toisille riittää kapina-aikaa pari kuukautta, toiset riehuvat monta vuotta. Osalla kapina on yhtä suurta katastrofia koko ajan, osalla taas kapinointia tulee ajoittain ja välillä hän on ”normaali”.
Jos tietäisi, miten kauan siinä menee, olisi helpompaa jaksaa.
Vierailija kirjoitti:
Pakko vielä lisätä:
Luuleeko joku oikeesti, että korona on vaikeuttanut elämää. Se on HELPOTTANUT. Saanut olla pois koulusta, ikävät ryhmätyöt päättyneey, musiikkitunneilla ei tartte laulaa ja pienestäkin risauksesta saa olla pois. Vapaa-aikaa enemmän, ja "rajoitukset" on vain suosituksia.. ja harvaan nuoreen se korona tarttuu. Tämä on ollut ihanaa aikaa ja toivon jatkuvan vielä pitkään!
-teini-
Mutta on olemassa ihmisiä, jotka tulevat VANGITUIKSI huoltajiensa päättäessä, että suositukset ovatkin rajoituksia eli vapauden riistosta tuleekin kodin sääntö?
Vierailija kirjoitti:
Meillä on samanlaista ollut. Isäänsä kohtaan on ihan erilainen kuin minua kohtaan. Koskaan ei tiedä että millä tuulella teini on ja mitä teen taas väärin hänen mielestään. Tuo Katy Perryn Hot & Cold kappale kuvaa kyllä niin hyvin teiniä. Esim eilen tein juurikin teinin pyynnöstä lasagnea kun laittoi lenkiltä viestiä että haluaa ruoaksi tonnikalalasagnea, kuitenkin kun se oli valmis, oltiin heti ärjymässä ettei syö tätä paskaa. Mieheni totesi siihen että "Minä sen tein" ja HETI teinistä tuli aurinkoinen ja kehui ruokaa. Miettinyt vaan että mitä teen väärin ja miksi mikään mitä minä teen ei kelpaa?
Vajaaälyinen se on, älä vertaa sitä mihinkään biisin. Ja jos ei syö niin syötät väkisin! PRKL.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on samanlaista ollut. Isäänsä kohtaan on ihan erilainen kuin minua kohtaan. Koskaan ei tiedä että millä tuulella teini on ja mitä teen taas väärin hänen mielestään. Tuo Katy Perryn Hot & Cold kappale kuvaa kyllä niin hyvin teiniä. Esim eilen tein juurikin teinin pyynnöstä lasagnea kun laittoi lenkiltä viestiä että haluaa ruoaksi tonnikalalasagnea, kuitenkin kun se oli valmis, oltiin heti ärjymässä ettei syö tätä paskaa. Mieheni totesi siihen että "Minä sen tein" ja HETI teinistä tuli aurinkoinen ja kehui ruokaa. Miettinyt vaan että mitä teen väärin ja miksi mikään mitä minä teen ei kelpaa?
Pakko sanoa, että jos äitiltä tulee viesti, että teki ruskeaa kastiketta niin sen helposti skippaa. Mut jos isä tekee, silloin on lähdettävä vauhdilla kotiin ku sitä vielä saa. On vain niin hyvää!! Mutta vaikkei kerrottaisi, yleensä kyllä maistaa oitis kumpi tehnyt ruoan ja annoskokokin on sen mukainen.
Parhaimmat kokit ovat miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on samanlaista ollut. Isäänsä kohtaan on ihan erilainen kuin minua kohtaan. Koskaan ei tiedä että millä tuulella teini on ja mitä teen taas väärin hänen mielestään. Tuo Katy Perryn Hot & Cold kappale kuvaa kyllä niin hyvin teiniä. Esim eilen tein juurikin teinin pyynnöstä lasagnea kun laittoi lenkiltä viestiä että haluaa ruoaksi tonnikalalasagnea, kuitenkin kun se oli valmis, oltiin heti ärjymässä ettei syö tätä paskaa. Mieheni totesi siihen että "Minä sen tein" ja HETI teinistä tuli aurinkoinen ja kehui ruokaa. Miettinyt vaan että mitä teen väärin ja miksi mikään mitä minä teen ei kelpaa?
Vajaaälyinen se on, älä vertaa sitä mihinkään biisin. Ja jos ei syö niin syötät väkisin! PRKL.
Aggression purkaminen lapseen aiheuttaa mielisairautta. Ja tiedäthän, väkivalta kielletty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on samanlaista ollut. Isäänsä kohtaan on ihan erilainen kuin minua kohtaan. Koskaan ei tiedä että millä tuulella teini on ja mitä teen taas väärin hänen mielestään. Tuo Katy Perryn Hot & Cold kappale kuvaa kyllä niin hyvin teiniä. Esim eilen tein juurikin teinin pyynnöstä lasagnea kun laittoi lenkiltä viestiä että haluaa ruoaksi tonnikalalasagnea, kuitenkin kun se oli valmis, oltiin heti ärjymässä ettei syö tätä paskaa. Mieheni totesi siihen että "Minä sen tein" ja HETI teinistä tuli aurinkoinen ja kehui ruokaa. Miettinyt vaan että mitä teen väärin ja miksi mikään mitä minä teen ei kelpaa?
Vajaaälyinen se on, älä vertaa sitä mihinkään biisin. Ja jos ei syö niin syötät väkisin! PRKL.
Aggression purkaminen lapseen aiheuttaa mielisairautta. Ja tiedäthän, väkivalta kielletty.
Aggression purkaminen on mielisairautta ihan itsessään, oli kohteena lapsi tai aikuinen, oma jälkeläinen tai vieras ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko vielä lisätä:
Luuleeko joku oikeesti, että korona on vaikeuttanut elämää. Se on HELPOTTANUT. Saanut olla pois koulusta, ikävät ryhmätyöt päättyneey, musiikkitunneilla ei tartte laulaa ja pienestäkin risauksesta saa olla pois. Vapaa-aikaa enemmän, ja "rajoitukset" on vain suosituksia.. ja harvaan nuoreen se korona tarttuu. Tämä on ollut ihanaa aikaa ja toivon jatkuvan vielä pitkään!
-teini-
Ja pskat. Meillä lukiossa ikävät ryhmätyöt on muuttuneet kaveriporukan kanssa tehtävistä hommista täysin tuntemattomien kanssa tehtäviksi, kun Teamsin pienryhmät arvotaan. Poissaoloista tulee normaalisti merkinnät (ja vaikuttaa kurssilla pysymiseen), eli pakko istua se täydet 8h koneen ääressä. Tän päälle tulee ne ryhmätöiden viimeistelyt, läksyt, oppimispäiväkirjat, viikkotehtävät, kotiesseet. Yhteensä 12-14h istumista koneella per päivä. Kiva varmaan jos on jossain peruskoulussa, mutta 2. asteella ei tosiaan oo kovin herkkua - paitsi jos on arvosanoista välittämätön daiju. Kiitos sinun ja muiden rajoituksia pilkkanaan pitävien, ollaan varmaan tässä tilanteessa loppukevät. Kiitti hei tosi paljon.
- toinen teini
Kyllä mulla ainakin lukiossa on edelleen ysin keskiarvo. Mä oon Norssissa niin meillä on luentotyyppiset tunnit, jotka voi katsoa haluamaansa tahtiin. Joitain "pakollisia" on, mutta ei oo pakko pitää kameraa tai mikkiä päällä. Siinä ohessa ehtii tehdä muut koulujutut, laittaa ruoan porukoille ku tulevat töistä jne. Meillä saa olla neljä poissaoloa, ja muihin saa kyllä helposti selityksen (tosin,ei mulla nyt enää koronan aikaan oo ollut niitä ku tää on nii helppoa). Oon myös ottanut muutaman kurssin etäsuorituksena (se oli mahdollista jo ennen koronaa) niin ei esim. matematiikasta ole muuta ku kasa tehtäviä ja koe.
Mua ainakin helpottanut PALJON kun ei mene enää tuntia koulunmatkoihin ja työvuorotkin sopii nyt miten vaan ku ei tartte koulun aikataulujen mukaan säätää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Antaa tehdä itse ruokansa ja käydä kaupassa ostamassa raaka-aineet, kyllä se siitä tokenee. Kerro, että eineksiä korkeintaan kerran viikossa, ruoka valmistetaan liedellä keittämällä, grillissä tai paistinpannussa. Vihanneksia, hedelmiä, juureksia, marjoja, kotimaista lihaa, kalaa jne, opetelkaa maustaminen ja pakastimen käyttö. Jos teini tekee ruoat, joku toinen siivoaa ja päinvastoin.
No eikö voi syödä vaan koulussa mahan täyteen! En mä ainakaan edes halua mitään ruokaa ja ylimääräistä siivousta. Mikä siinä on, että sitä ruokaa pitää tyrkyttää väkisin ja sotkea kämppää koko ajan ja sitten vielä valittaa siivosta. Eikö jo voi tajuta: OON SYÖNYT KOULUSSA ENKÄ TARTTE PASKAA RUOKAA ENÄÄ KOTONA! Kouluruoka on hyvää, syön sitä mahan täyteen ja that's it. Ehkä illalla syön sitten banaanin tai omenan mutta ku ei oo oikeesti nälkä. Miksi pitää pakkolihottaa teiniä, joka on hyvässä kuosissa vielä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko vielä lisätä:
Luuleeko joku oikeesti, että korona on vaikeuttanut elämää. Se on HELPOTTANUT. Saanut olla pois koulusta, ikävät ryhmätyöt päättyneey, musiikkitunneilla ei tartte laulaa ja pienestäkin risauksesta saa olla pois. Vapaa-aikaa enemmän, ja "rajoitukset" on vain suosituksia.. ja harvaan nuoreen se korona tarttuu. Tämä on ollut ihanaa aikaa ja toivon jatkuvan vielä pitkään!
-teini-
Ja pskat. Meillä lukiossa ikävät ryhmätyöt on muuttuneet kaveriporukan kanssa tehtävistä hommista täysin tuntemattomien kanssa tehtäviksi, kun Teamsin pienryhmät arvotaan. Poissaoloista tulee normaalisti merkinnät (ja vaikuttaa kurssilla pysymiseen), eli pakko istua se täydet 8h koneen ääressä. Tän päälle tulee ne ryhmätöiden viimeistelyt, läksyt, oppimispäiväkirjat, viikkotehtävät, kotiesseet. Yhteensä 12-14h istumista koneella per päivä. Kiva varmaan jos on jossain peruskoulussa, mutta 2. asteella ei tosiaan oo kovin herkkua - paitsi jos on arvosanoista välittämätön daiju. Kiitos sinun ja muiden rajoituksia pilkkanaan pitävien, ollaan varmaan tässä tilanteessa loppukevät. Kiitti hei tosi paljon.
- toinen teini
Kuin iso lukio teillä oikein on, jos edes ryhmäläiset ei tunne toisiaan. Yli 300 hengen luokat vai?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kieritätte räjähdysmattoa sen ympärille kun näkyy että alkaa keittää?
Vierailija kirjoitti:
Ap, NEUTRAALI linja. Pitää sallia, jos teinillä on turhautumista tms. Jos kiukuttelee jostain älyttömästä, olkoot sitä mieltä - ehkä se on tosiaan tapa purkaa kotain muuta tyytymättömyyttä. (Onko hän kodin vankina?)
Netraalilla en tarkoita "veltoksi heittäytymistä" ( sellaiseksi nössömäiseksi, jota viime lauantain mielenosoittajille ryhmittymistä ehdottava lässytti - siis se ilmaisutapa oli "munaton").
Neutraalilla tarkoitan, että olet "kuin teflon": et ylimielinen, et viisasteleva, et alistuvuudella vetoava (ärsyttää, kuten yllä oleva esimerkki), et marttyyri, et edes rakkautta tuputtava. Olet vain, olematta mitään. MAHDOLLISIMMAN HILJAA. Kun puhut, äänesi on hyvä olla matala ja tasainen. Et provosoi etkä haasta.
Kerroit esittäneesi vastaväitteen sokerista. Se oli ihan ymmärrettävä reaktio, mutta ottaen huomioon tilanne eli nuoren mielentila, se oli viisastelua. Tässä on nyt vaara olemassa. JOS nuorta ahdistaa jokin, ja vesität hänen tapansa ilmaista ahdistustaan... romutat keinon loogisuuden... siinä on jopa masennuksen tai PTSD:n laukeamisen vaara. Ehkä vain lievänä ensialkuun. En liioittele, asialla ei pidä leikkiä: nuoren psyykkisen hyvinvoinnin on oltava aina etusijalla, verrattuna puheiden asiasisältöön.
Anna hänen nyt olla rauhassa - on todella tärkeää, ettet tuputa mitään väkisin. Jos hän kiukuttelee taas, pidä sitä hyvänä merkkinä siitä, ettei "traumatisoitunut" mainitsemastasi keskustelusta.
Tuossa iässä sosiaalinen elämä on tärkeää, joten sen estäminen/estyminen pitkäaikaisesti voi olla psyykkisesti vähän vaurioittavaa.
Vaikka olen jo aikuinen, olisin kyllä pitänyt tuota sokerilla viisastelua pelkkänä vittuiluna. Mullakin palaisi pinna, jos joku jotain mokkapaloja tyrkyttäisi ja väkisin ruokaa suuhun yritisi lappoa. Onkohan ap unohtanut, etteiteini oleenää 8kk vauva, jota pitää syöttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko vielä lisätä:
Luuleeko joku oikeesti, että korona on vaikeuttanut elämää. Se on HELPOTTANUT. Saanut olla pois koulusta, ikävät ryhmätyöt päättyneey, musiikkitunneilla ei tartte laulaa ja pienestäkin risauksesta saa olla pois. Vapaa-aikaa enemmän, ja "rajoitukset" on vain suosituksia.. ja harvaan nuoreen se korona tarttuu. Tämä on ollut ihanaa aikaa ja toivon jatkuvan vielä pitkään!
-teini-
Ja pskat. Meillä lukiossa ikävät ryhmätyöt on muuttuneet kaveriporukan kanssa tehtävistä hommista täysin tuntemattomien kanssa tehtäviksi, kun Teamsin pienryhmät arvotaan. Poissaoloista tulee normaalisti merkinnät (ja vaikuttaa kurssilla pysymiseen), eli pakko istua se täydet 8h koneen ääressä. Tän päälle tulee ne ryhmätöiden viimeistelyt, läksyt, oppimispäiväkirjat, viikkotehtävät, kotiesseet. Yhteensä 12-14h istumista koneella per päivä. Kiva varmaan jos on jossain peruskoulussa, mutta 2. asteella ei tosiaan oo kovin herkkua - paitsi jos on arvosanoista välittämätön daiju. Kiitos sinun ja muiden rajoituksia pilkkanaan pitävien, ollaan varmaan tässä tilanteessa loppukevät. Kiitti hei tosi paljon.
- toinen teini
Kuin iso lukio teillä oikein on, jos edes ryhmäläiset ei tunne toisiaan. Yli 300 hengen luokat vai?
Ikäluokassa on joo vähän alle 300 opiskelijaa. Ei kaikki asu peräkylillä. Ja tuon toisen aiempaan vastaukseen: ei tosiaan meillä opettajat tallenna videoina. Kiva jos teillä sujuu, meillä ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on samanlaista ollut. Isäänsä kohtaan on ihan erilainen kuin minua kohtaan. Koskaan ei tiedä että millä tuulella teini on ja mitä teen taas väärin hänen mielestään. Tuo Katy Perryn Hot & Cold kappale kuvaa kyllä niin hyvin teiniä. Esim eilen tein juurikin teinin pyynnöstä lasagnea kun laittoi lenkiltä viestiä että haluaa ruoaksi tonnikalalasagnea, kuitenkin kun se oli valmis, oltiin heti ärjymässä ettei syö tätä paskaa. Mieheni totesi siihen että "Minä sen tein" ja HETI teinistä tuli aurinkoinen ja kehui ruokaa. Miettinyt vaan että mitä teen väärin ja miksi mikään mitä minä teen ei kelpaa?
Pakko sanoa, että jos äitiltä tulee viesti, että teki ruskeaa kastiketta niin sen helposti skippaa. Mut jos isä tekee, silloin on lähdettävä vauhdilla kotiin ku sitä vielä saa. On vain niin hyvää!! Mutta vaikkei kerrottaisi, yleensä kyllä maistaa oitis kumpi tehnyt ruoan ja annoskokokin on sen mukainen.
Meillä mies harvoin kokkaa, osaa kyllä, muttei viitsi. Ehkä teini vain on kyllästynyt minun ruokiin. Mutta tosiaan kun kuuli että mies oli tehnyt tuon lasagnen (oikeasti olin siis minä tehnyt sen. aika samanlailla kuten ennennkin. mies vain sanoi että hän teki sen koska halusi saada riidan loppumaan) mutta teini söi siis kaksi lautasellista sitä ruokaa ja vielä kehui kuinka PALJON paremmin isä tekee ruokaa.
Siinäpä on hyviä arvoja opetettu taas teinille: VALEHTELU SALLITTU JOS PÄÄSEE RIIDASTA
Kannattaisi varmaan aloittaa asioiden korjaaminen jo ihan kodin arvoista ja parisuhteesta ennen kuin etsii vikaa teinistä. Ei ihme, että teini oirehtii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaa tehdä itse ruokansa ja käydä kaupassa ostamassa raaka-aineet, kyllä se siitä tokenee. Kerro, että eineksiä korkeintaan kerran viikossa, ruoka valmistetaan liedellä keittämällä, grillissä tai paistinpannussa. Vihanneksia, hedelmiä, juureksia, marjoja, kotimaista lihaa, kalaa jne, opetelkaa maustaminen ja pakastimen käyttö. Jos teini tekee ruoat, joku toinen siivoaa ja päinvastoin.
Entä jos nuori ei halua tehdä itse ruokaansa itse ostamistaan raaka-aineista?
Teineille on tyypillistä se, että he kieltäytyvät omasta kotityöosuudestaan.
Miten saisit teinin huolehtimaan omasta osuudestaan?
Pidä teinille lyhyitä kotitalouskursseja ruoan ansainta,- hankinta,- valmistus,- ja säilöntäprosesseista. Tee viikko-ohjelmasta rautalankamalli ja protoile ohjelma perheellesi sopivaksi. Opetelkaa asioita yhdessä ja neuvotelkaa rauhallisesti. 16 vuotta täyttäneelle kerro, että valmennat häntä ulosmuuttoon ja itsenäiseen elämään, joka tapahtuu tässä maassa perinteisesti noin 18-20 -vuotiaana, joskus aiemminkin.
Vierailija kirjoitti:
Ap on kyllä aivan kauhuvanhempi. Itse tukisin hulluksi jos mun porukat olisi tuollaisia. Mikä siinä on, että pitää väkisin tehdä mokkapalija kysymättä ja sitten vittuilla kun ei niitä syö. Syököön itse omat paskat tuotoksensa. Jos haluu mokkapaloja, niitä osaa kyllä tehdä ihan itse. Ja epäterveelliset fish&chipsit kotiruokana on kyllä ihan eri asia kuin ruokailu ulkona kaverin kanssa.
Esim. joku kotitekoinen pizzayritelmä on aivan kauheaa verrattuna pizzerian pizzaan. Vanhempien olisi vain ymmärrettävä, että kun ei osaa tehdä muuta ku paskaa ruokaa, niin parempi jättää silloin tekemättä. Koulussa saa muutenkin joka päivä hyvää ruokaa, niin ei sitä kotona enää mitään tartte. Ja jos jotain haluaa, niin nopeastiko sitä itse tekee tai sitten kertoo etukäteen, mitä toivoo. Mutta se, että yritetään pakko syöttää jotain mokkapaloja.. hyi hitto! Ap on vain huono vanhempi eikä olisi IKINÄ pitänyt hankkia lapsia.
:D hyvää viikonalkua sinullekin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko vielä lisätä:
Luuleeko joku oikeesti, että korona on vaikeuttanut elämää. Se on HELPOTTANUT. Saanut olla pois koulusta, ikävät ryhmätyöt päättyneey, musiikkitunneilla ei tartte laulaa ja pienestäkin risauksesta saa olla pois. Vapaa-aikaa enemmän, ja "rajoitukset" on vain suosituksia.. ja harvaan nuoreen se korona tarttuu. Tämä on ollut ihanaa aikaa ja toivon jatkuvan vielä pitkään!
-teini-
Ja pskat. Meillä lukiossa ikävät ryhmätyöt on muuttuneet kaveriporukan kanssa tehtävistä hommista täysin tuntemattomien kanssa tehtäviksi, kun Teamsin pienryhmät arvotaan. Poissaoloista tulee normaalisti merkinnät (ja vaikuttaa kurssilla pysymiseen), eli pakko istua se täydet 8h koneen ääressä. Tän päälle tulee ne ryhmätöiden viimeistelyt, läksyt, oppimispäiväkirjat, viikkotehtävät, kotiesseet. Yhteensä 12-14h istumista koneella per päivä. Kiva varmaan jos on jossain peruskoulussa, mutta 2. asteella ei tosiaan oo kovin herkkua - paitsi jos on arvosanoista välittämätön daiju. Kiitos sinun ja muiden rajoituksia pilkkanaan pitävien, ollaan varmaan tässä tilanteessa loppukevät. Kiitti hei tosi paljon.
- toinen teini
Kuin iso lukio teillä oikein on, jos edes ryhmäläiset ei tunne toisiaan. Yli 300 hengen luokat vai?
Ikäluokassa on joo vähän alle 300 opiskelijaa. Ei kaikki asu peräkylillä. Ja tuon toisen aiempaan vastaukseen: ei tosiaan meillä opettajat tallenna videoina. Kiva jos teillä sujuu, meillä ei.
No eiks kannattaisi ottaa ne kurssit etänä tehtäväksi sitten? Voisi tehdä omaan tahtiin sen mukaan ku viitsii. Eihän tuossa teidän koulun touhussa oo mitään järkeä. Paljon helpompaa katsoa videoita bussi- ja automatkoilla silloin ku sopii.
Mä tosin oon varmaan erilainen oppija. Silloin ku käyn tunneilla en osta useinkaan kirjaa (esim. historia, uskonto jne. Matematiikassa on vähän pakko) koska ne asiat selitetään kurssilla. Sitte jos teen etänä, lukasen kirjan ennen koetta ja se on siinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaa tehdä itse ruokansa ja käydä kaupassa ostamassa raaka-aineet, kyllä se siitä tokenee. Kerro, että eineksiä korkeintaan kerran viikossa, ruoka valmistetaan liedellä keittämällä, grillissä tai paistinpannussa. Vihanneksia, hedelmiä, juureksia, marjoja, kotimaista lihaa, kalaa jne, opetelkaa maustaminen ja pakastimen käyttö. Jos teini tekee ruoat, joku toinen siivoaa ja päinvastoin.
Entä jos nuori ei halua tehdä itse ruokaansa itse ostamistaan raaka-aineista?
Teineille on tyypillistä se, että he kieltäytyvät omasta kotityöosuudestaan.
Miten saisit teinin huolehtimaan omasta osuudestaan?
Pidä teinille lyhyitä kotitalouskursseja ruoan ansainta,- hankinta,- valmistus,- ja säilöntäprosesseista. Tee viikko-ohjelmasta rautalankamalli ja protoile ohjelma perheellesi sopivaksi. Opetelkaa asioita yhdessä ja neuvotelkaa rauhallisesti. 16 vuotta täyttäneelle kerro, että valmennat häntä ulosmuuttoon ja itsenäiseen elämään, joka tapahtuu tässä maassa perinteisesti noin 18-20 -vuotiaana, joskus aiemminkin.
Älä ole naurettava. Noiden pienten tietoiskujen aika ei ole nyt, kun ap:n teinillä on kiehumisvaihe. Siinä vaiheessa, kun alkaisi yritellä tuollaisia kotitalouskursseja, saisi vain teinin silmilleen ja onnistuisi vahingoittamaan sinänsä hyvää tarkoitusta.
Infohetkien aika on teinikuohunnan jälkeen ennen nuoren muuttoa pois kotoa.
Ap, NEUTRAALI linja. Pitää sallia, jos teinillä on turhautumista tms. Jos kiukuttelee jostain älyttömästä, olkoot sitä mieltä - ehkä se on tosiaan tapa purkaa kotain muuta tyytymättömyyttä. (Onko hän kodin vankina?)
Netraalilla en tarkoita "veltoksi heittäytymistä" ( sellaiseksi nössömäiseksi, jota viime lauantain mielenosoittajille ryhmittymistä ehdottava lässytti - siis se ilmaisutapa oli "munaton").
Neutraalilla tarkoitan, että olet "kuin teflon": et ylimielinen, et viisasteleva, et alistuvuudella vetoava (ärsyttää, kuten yllä oleva esimerkki), et marttyyri, et edes rakkautta tuputtava. Olet vain, olematta mitään. MAHDOLLISIMMAN HILJAA. Kun puhut, äänesi on hyvä olla matala ja tasainen. Et provosoi etkä haasta.
Kerroit esittäneesi vastaväitteen sokerista. Se oli ihan ymmärrettävä reaktio, mutta ottaen huomioon tilanne eli nuoren mielentila, se oli viisastelua. Tässä on nyt vaara olemassa. JOS nuorta ahdistaa jokin, ja vesität hänen tapansa ilmaista ahdistustaan... romutat keinon loogisuuden... siinä on jopa masennuksen tai PTSD:n laukeamisen vaara. Ehkä vain lievänä ensialkuun. En liioittele, asialla ei pidä leikkiä: nuoren psyykkisen hyvinvoinnin on oltava aina etusijalla, verrattuna puheiden asiasisältöön.
Anna hänen nyt olla rauhassa - on todella tärkeää, ettet tuputa mitään väkisin. Jos hän kiukuttelee taas, pidä sitä hyvänä merkkinä siitä, ettei "traumatisoitunut" mainitsemastasi keskustelusta.
Tuossa iässä sosiaalinen elämä on tärkeää, joten sen estäminen/estyminen pitkäaikaisesti voi olla psyykkisesti vähän vaurioittavaa.